Henkirikoksia tekevät naiset

9.5.2003 Helsingin yliopisto

Hanna Putkonen

Kolinergisten muskariini- ja glutamatergisten N-metyyli-D-Aspartaattireseptorien yhteis-vaikutus muistin säätelyssä

10.5.2003 Kuopion yliopisto

Juhana Aura

Kolmiulotteinen ultraääni vasemman eteisen ja vasemman kammion toiminnan tutkimisessa lapsilla

16.5.2003 Kuopion yliopisto

Tuija Poutanen

Kyynelnesteen ryhmän A2 fosfolipaasi terveillä ja eri silmäsairauksissa

16.5.2003 Turun yliopisto

Valtteri Aho

Tuoko raha onnea? Väestötutkimus onnellisuudesta

Valtaosa psykiatrisista, mielialaa koskevista tutkimuksista käsittelee masennusta ja masentuneisuutta. Onnellisuutta on tutkittu joko vähän tai ei ollenkaan. Tässä tutkimuksessa selvitettiin onnellisuuteen yhteydessä olevia sosiodemografisia ja lapsuuden taustaan liittyviä tekijöitä. Hyvä taloudellinen tilanne ja täysi työkykyisyys lisäsivät onnellisuuden todennäköisyyttä. Asuminen maaseudulla selitti merkitsevästi miesten ja parisuhteessa eläminen naisten onnellisuutta. Mielenterveystyötä tekevien tulisi olla tietoisia onnellisuuden taustatekijöistä - siitä saattaisi olla apua psykoterapiassa tai muussa hoidossa.

Antti Tanskanen, Kaisa Haatainen, Jukka Hintikka, Kirsi Honkalampi, Risto Antikainen, Heimo Viinamäki

Pitkävaikutteinen insuliinianalogi - uuden sukupolven insuliini diabeteksen hoitoon

Hypoglykemia on edelleen insuliinihoidon merkittävin haittavaikutus, joka hankaloittaa hyvän hoitotasapainon saavuttamista. Etenkin yölliset hypoglykemiat ovat yhdistelmähoidossa yleisimmin käytetyn NPH-insuliinin suurimpia ongelmia. Kolmannen sukupolven pitkävaikutteiselta glargiini-insuliinilta puuttuu muille insuliineille tyypillinen vaikutushuippu, joten sen vaikutus kestää pitkään tasaisena. Sekä tyypin 1 että 2 diabeetikot voivat annostella glargiini-insuliinia kerran päivässä ilman, että keskimääräinen sokeritasapaino muuttuu, ja lisäksi hypoglykemioitten määrä vähenee merkittävästi.

Hannele Yki-Järvinen

Työkuormituksen selvittäminen osana työkyvyn edistämistä

Vuoden 2002 alusta voimaan tulleessa uudistetussa työterveyshuoltolaissa työterveyshuolto velvoitetaan tekemään arvioita työn kuormittavuudesta. Lakisääteiset työpaikkaselvitykset sekä pitkät perinteet työkyvyn arvioinnissa ja edistämisessä antavat tähän hyvät lähtökohdat. Myös työn kuormittavuuden arvioinnin tavoite on tukea työkykyä ja työssä jatkamista. Koska koetussa työkuormituksessa psykososiaalisten tekijöiden osuus on merkittävä, on arvioinnissa otettava huomioon terveydentilan ja muiden yksilöllisten tekijöiden lisäksi myös työyhteisö ja itse työtoiminta.

Kari-Pekka Martimo, Mari Antti-Poika

Uudet akuutin vaiheen merkkiaineet

Yleistynyt tulehdusreaktio liittyy infektioihin ja muihin vakaviin tauteihin, kuten äkilliseen haimatulehdukseen ja vaikeisiin vammoihin. Yleistynyt tulehdusreaktio vaikuttaa siihen, kehittyykö sokki, elinvaurioita ja menehtyykö potilas. Nykyisin käytössä oleva C-reaktiivinen proteiini on hitaasti reagoiva tulehduksen merkkiaine, eikä sen pitoisuus taudin alkuvaiheessa ole suhteessa elinvaurioiden kehittymiseen. Uusista akuutin faasin merkkiaineista toivotaan apua infektion varhaisdiagnostiikkaan ja elinvaurioiden ennakointiin riskipotilailla.

Annika Takala, Marja-Leena Kylänpää, Irmeli Nupponen, Hannu Kautiainen, Heikki Repo

Lyhyesti: Kroonisen bronkiitin ja keuhkoahtauman aiheuttamat kulut hoitojärjestelmälle melkoisia

Espanjassa kerättiin 268 yleislääkärin vastaanotolta 1 510 potilaan aineisto ja katsottiin, millaisia vuosikuluja kroonisesta bronkiitista ja keuhkoahtaumataudista aiheutuukaan. Vaikea-asteisen sairauden kulut olivat 2 911 dollarin ja lievän 1 484 dollarin tasoa. Sairaalahoito aiheutti kuluista 44 %, lääkekulut 41 % ja klinikkakäynnit sekä diagnostiset testit 15 %. Kulut ovat Espanjassa kaksi kertaa astmasta aiheutuvien suuruiset. Tutkijat ovatkin peloissaan, mitä tuleman pitää, kun väki vanhenee ja tupakointi on runsasta.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Testosteroni depressiossa

Tutkimusten mukaan matalaan testosteronitasoon voi liittyä masennusta, ja kontrolloimattomien tutkimusten mukaan testosteroni voi tällöin parantaa mielialaa. Satunnaistettuun lumekontrolloituun tutkimukseen valittiin miespotilaita, jotka eivät olleet toipuneen depressiostaan masennuslääkityksellä ja joiden testosteronitaso oli alle 350 ng/dl (normaaliarvo 270-1 070 ng/dl). Masennuslääkitystä jatkettiin mutta lisäksi puolet potilaista sai 1-prosenttista testosteronigeeliä 10 g päivässä ja puolet lumegeeliä. Testosteronia saaneiden masennus parani 8 viikon kuluessa merkitsevästi paremmin kuin lumetta saaneilla. Näyttääkin siltä, että osa miespotilaita, joiden veren testosteronitaso on alakantissa vaikkakin vielä normaalin rajoissa, hyötyy testosteronin liittämisestä masennuksen muuhun hoitoon.

Raimo Kr Salokangas