Kliininen auditointi yksityislaitoksen kannalta

EU:n direktiivien mukainen säteilylain muutos Suomessa edellyttää kliinistä auditointia kaikissa säteilyä käyttävissä kuvantamisyksiköissä 12.5.2005 mennessä. Kliinistä auditointia edeltävä laadun määrätietoinen kehittäminen, itsearviointi ja dokumentointi selkiyttävät toimintaa ja parantavat potilasturvallisuutta. Valmistelu vaatii työpanosta, mutta se lisää järjestelmällistä paneutumista ja tyytyväisyyttä työhön. Ulkopuolisen auditoijan antamat hyvät vihjeet ja ohjeet voivat edistää myös toiminnan taloudellisuutta. Ensimmäisen auditoinnin kynnystä ei kannata pitää liian korkeana, siitä voi olla apua yksikön kilpailukyvyn parantajana.

Timo Paakkala, Alpo Kärkkäinen

Korkeakouluopiskelijoiden alkoholinkäytössä, tupakoinnissa ja huumeiden käytössä tapahtuneet muutokset

16.5.2003 Helsingin yliopisto

Ulla Salonen

Geneettisten ja ulkoisten ympäristötekijöiden osuus ihosyövässä

28.05.2003 Turun yliopisto

Tiina Milán

Luurankolihasten aineenvaihdunta ja verenvirtaus terveillä miehillä ja dilatoivaa kardiomyopatiaa sairastavilla

28.5.2003 Turun yliopisto

Jukka Kemppainen

Naisopiskelijoiden mielenterveys ja laihduttaminen

Nuoret naiset pohtivat paljon omaan itseen ja kehon hyväksymiseen liittyviä kysymyksiä. Yleistynyt laihuuden ihannointi ja ongelmat kehon hyväksymisessä voivat heijastua myös mielenterveyteen. Kuopion yliopiston naisopiskelijoilta tiedusteltiin psyykkiseen hyvinvointiin ja laihduttamiseen liittyviä asioita. Neljäsosa vastanneista ilmoitti yrittävänsä laihduttaa. Laihduttajat olivat muihin verrattuina psyykkisesti rasittuneempia ja masentuneempia. Opiskelunsa aloittavien yliopisto-opiskelijoiden mielenterveyteen tulee kiinnittää huomiota. Tarve laihduttaa voi kätkeä taakseen mielenterveyden ongelmia.

Sanna Kotisaari, Kari Punnonen, Ulla Ågren, Heimo Viinamäki

Troponiiniarvo koholla - ei aina sepelvaltimotauti

Sydänlihasvaurion osoittavista merkkiaineista erityisesti troponiinien määritykset ovat laajassa käytössä. Troponiineja on pidetty spesifisinä äkillisen sepelvaltimotautikohtauksen merkkeinä, mutta viime vuosina on tullut yhä enemmän tietoa muista sairauksista, joissa troponiinipitoisuus on suurentunut. Sepelvaltimotaudista riippumaton troponiinipitoisuuden kasvu on tärkeä kliininen ja erotusdiagnostinen ongelma, jonka tunnistaminen auttaa välttämään vääriä sepelvaltimotaudin diagnooseja ja turhia hoitoja.

Pekka Porela, Juha Lund, Juhani Airaksinen

Tuberkuloositartunnalle altistumisen aiheuttamat toimet Asiantuntijaryhmän suositus

Kontaktiselvitys on olennainen osa tuberkuloosin leviämisen torjuntaa. Se käsittää tartuttavan tuberkuloosipotilaan haastattelun kontaktien jäljittämiseksi, altistuneiden tarkastukset, informoinnin ja seurannan. Tavoitteena on löytää sekundaaritapaukset ja joissakin tapauksissa tartunnan lähde. Lisäksi arvioidaan latentin tuberkuloosi-infektion hoidon tarve. Ensisijaisesti tutkitaan lähikontaktit, mutta tutkimuksia voidaan laajentaa tilanteen mukaan. Altistuneiden seuranta-aika alkutarkastuksen jälkeen on 1 vuosi, epidemioissa 1-2 vuotta. Altistuneille annetaan tarkastuksen yhteydessä tietoa tuberkuloosista ja neuvotaan hakeutumaan tutkimuksiin, jos tuberkuloosiin viittaavia oireita ilmenee.

Iiris Rajalahti, Håkan Hellberg, Marja-Leena Katila, Pekka Kirstilä, Rauni Ruohonen, Petri Ruutu, Ilmi Rönnemaa, Eeva Salo, Hanna Soini, Marianna Tala-Heikkilä, Kari Liippo

Olkaseudun hermovammat

Olkaseudun hermovamma voi aiheuttaa vaikean säryn ja liikerajoituksen yläraajaan. Useimmiten vammautuu vain yksi hermo. Diagnostiikka perustuu olkaseudun anatomian tuntemiseen, kliinisiin löydöksiin ja ENMG-tutkimukseen. Yleensä vamma pystytään hoitamaan, mutta usein tarvitaan kirurgista hoitoa.

Martti Vastamäki

Lyhyesti: Krooniselta kipupotilaalta syytä tutkia myös depressio

Kipu lienee yleisin syy hakeutua lääkäriin. Pitkään jatkunut kiputila ja useiden samanaikaisten kipujen esiintyminen on usein yhdistetty masennukseen. Lähes 20 000 henkilöä (15-100-vuotiaita) käsittäneessä, useassa Euroopan maassa suoritetussa tutkimuksessa 17 %:lla tutkittavista ilmeni vähintään 6 kuukautta kestänyt krooninen fyysinen kiputila. Noin 17 %:lla tutkittavista ilmeni vähintään yksi masennusoire ja 4 %:lla kliininen masennus. Masennusoireisista 28 %:lla ja kliinisesti masentuneista ja 43 %:lla esiintyi krooninen kiputila. Masennus onkin kroonisesta kivusta kärsivillä 3-4 kertaa yleisempi kuin kivuttomilla, joten kaikilta kroonisilta kipupotilailta tulee myös arvioida mieliala.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Nenäluun kaikulöydös ja sikiön 21-trisomia

Ruston ja luun kehitys on 21-trisomiassa erilainen kuin terveellä sikiöllä, ja mm. nenäluu näkyy kaikukuvassa raskausviikoilla 10-14 huonosti. Tätä havaintoa on käytetty 21-trisomian seulontakeinona. Kuten usein, aluksi havainnon käyttöarvo raportoitiin hyväksi; herkkyys sikiön 21-trisomian osoittamisessa oli jopa yli 80 %. Uuden tutkimuksen mukaan nenäluu ei näy 41 %:ssa 21-trisomiatapauksista, mutta näkyy kaikilla terveillä sikiöillä.

Pertti Kirkinen