21102 osumaa

Lyhyesti: Diabetes altistaa ventilaatiofunktioiden heikkenemiselle

Diabetekseen on todettu liittyvän myös ventilaatiofunktioiden muutoksia. Framinghamin tutkimuksen tähän liittyvässä osassa oli mukana 3 254 henkilöä, joista poimittiin erilleen diabeetikot (n = 280). Aineisto kerättiin vuosina 1971-75 ja ventilaatiofunktiot määritettiin vuosina 1991-94. Luokittelu tehtiin myös tupakoinnin osalta ja ventilaatiofunktiot suhteutettiin ikään, sukupuoleen ja ruumiinrakenteeseen; vertailuaineistona olivat tupakoimattomat ei-diabeetikot. Sekä kohonnut paastosokeriarvo että diabeteksen diagnoosi olivat yhteydessä viitetasoa matalampiin ventilaatiofunktioiden (FEV1, FVC ym.) arvoihin. Yhteys voimistui, jos henkilö tupakoi tai oli joskus tupakoinut. Kirjoittajat pohtivat mm. havainnon yhteyttä keuhkoahtaumataudin syntymekanismeihin.

Hannu Puolijoki

Fytoestrogeeneilla on vain lumevaikutus kuumiin aaltoihin

Kasvituotteista saatavilla fytoestrogeeneilla on oletettu olevan estrogeenin kaltaista vaikutusta vaihdevuosioireisiin, samalla kun niiden käytön uskotaan pienentävän hormoniriippuvaisen rintasyövän esiintymistä. Soijatuotteet sisältävät runsaasti fytoestrogeeneihin kuuluvia isoflavoneja. Postmenopausaalisille, kuumista aalloista kärsiville naisille tehtiin satunnaistettu, kaksoissokkoutettu ja lumekontrolloitu tutkimus soijatuotteista valmistettujen isoflavonien vaikutuksen mittaamiseksi.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Astma voi näyttää sepelvaltimotaudilta

Rintakehän sisäisiä sairauksia ei aina ole oirekuvan perusteella helppo erottaa toisistaan (gastroesofageaalinen refluksi, astma, angina pectoris). Itävallassa tutkittiin 41 rintakipupotilaan oirekuvaa ja löydöksiä sen jälkeen, kun lääkkeellä tehostettu (dobutamiini, dipyridamoli) sydämen kaikututkimus oli osoittautunut normaaliksi. Peräti 21:llä potilaista todettiin bronkiaalista hyperreaktiviteettia. Rintakivun vuoksi tutkimuksiin hakeutuvilla oirekuvan takana voi siis olla muukin kuin sepelvaltimotauti - potilaat kun kuvaavat oireitaan vaihtelevasti.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Transkraniaalinen magneettistimulaatio auttaa kuuloharhoissa

Toistuvasti annettua transkraniaalista magneettistimulaatiota (TMS) on käytetty mm. masennuksen hoidossa, joskin tehosta on saatu ristiriitaisia tuloksia. Tuoreessa amerikkalaistutkimuksessa hoitoa kokeiltiin kuuloharhoihin. Vasempaan ohimo-päälakilohkoon suunnattua stimulaatiota päivittäin saaneilla skitsofreniapotilailla kuuloharhat vähenivät viikon kestäneen hoitojakson aikana merkitsevästi (p < 0,001) mutta lumehoitoa saaneilla eivät. Hoitovaikutus säilyi 52 %:lla vähintään 15 viikon ajan eikä neuropsykologisia haittavaikutuksia havaittu. Toistuva TMS johtaa kohdealueen aivokudoksen aktiviteetin heikkenemiseen (hermosolujen ärtyvyyskynnys kohoaa). Kun TMS suunnataan aivojen ohimo-päälakialueelle, johon lokalisoituu puheen havainnointi, näyttää sisäisenä puheena generoituva harha-aistimus heikkenevän ja häviävän. Tarkkaa vaikutusmekanismia ei vielä tunneta, mutta TMS näyttää tuovan oleellista helpotusta huonosti lääkehoitoon reagoivien ääniharhojen hoidossa.

Raimo K.R. Salokangas

Hoidon saatavuus perusterveydenhuollon näkökulmasta

Valtioneuvosto teki 11.4.2002 periaatepäätöksen terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. Periaatepäätöksen tavoitteena on mm., että pääsy perusterveydenhuollon ammattilaisen, tavallisesti lääkärin, ensiarvioon turvataan kolmen päivän kuluessa yhteydenotosta. Nykyisessä lääkäritilanteessa kategorinen vaatimus lääkärin suorittamasta ensiarviosta määräajassa saattaa joillakin paikkakunnilla olla mahdoton toteuttaa. Käsityksemme mukaan ensiarvio voi olla myös terveydenhuollon ammattihenkilön kanssa tapahtuva vuorovaikutteinen puhelinkontakti, jossa sovitaan menettelystä potilaan ongelman hoitamiseksi.

Markku Sirviö, Antti Turunen

Tutkimuksen harhat meta-analyysissa nuoren tutkijan haasteena

Ensimmäinen vaihe väitöskirjatyötä on alan kirjallisuuteen tutustuminen. Helpoin tapa lähestyä aihetta on perehtyä tutkimusalueesta julkaistuihin kirjallisuus- katsauksiin. Meta-analyysit ovat systemaattisia kirjallisuuskatsauksia, joissa useiden alkuperäisjulkaisujen tulokset on yhdistetty kvantitatiivisin menetelmin. Vaikka meta-analyysien tulokset tulkitaan yleensä tieteellisesti valideiksi, piilee harhan mahdollisuus myös näissä julkaisuissa. Erityisesti nuoren tutkijan on hyvä tutustua meta-analyysien metodeihin ja oppia sen myötä tulosten kriittistä arviointia.

Taina Lupsakko, Kaisa Haatainen, Jukka Salmi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030