Vähentyneen verenkierron merkitys alaselän kivuliaassa välilevyvauriossa

23.5.2003 Oulun yliopisto

Mauno Kurunlahti

Adrenergisen alfa2B-reseptorin geenivaihtelun merkitys sydäninfarktin ja verenpainetaudin riskitekijänä

23.5.2003 Turun yliopisto

Amir Snapir

Kokeellinen tutkimus istukan geeninsiirrosta ja geenien ilmentymisestä pre-eklampsiaistukassa

23.5.2003 Kuopion yliopisto

Annaleena Heikkilä

STAT6-välitteisen transkription säätely IL-4-signaloinnissa

23.5.2003 Tampereen yliopisto

Marko Pesu

Geenimonistus bakteeri- ja sieni-infektioiden diagnostiikassa

28.5.2003 Turun yliopisto

Kaisu Rantakokko-Jalava

Nikotiinikorvaushoidon kustannustehokkuus 35-65-vuotiailla tupakoijilla Suomessa

Tupakoinnin lopettamisyrityksiä nikotiinikorvaushoidon avulla ja ilman sitä sekä lopettamiseen liittyviä kustannuksia ja säästöjä arvioitiin mallintamalla kirjallisuuden ja kliinisten tutkimusten perusteella 35-65-vuotiaiden suomalaisten tupakoijien ryhmässä. Tutkimuksessa tupakoinnin lopettamistehokkuutta ja lopettamisella säästettyjä elinvuosia sekä kustannussäästöjä on verrattu nikotiinikorvaushoidon käytön kustannuksiin. Nikotiinikorvaushoito todettiin erittäin kustannustehokkaaksi tavaksi säästää elinvuosia. Nikotiinikorvaushoidon nettokustannustehokkuus oli miehillä keskimäärin 700-1 000 euroa ja naisilla 1 300-2 700 euroa säästettyä diskontattua lisäelinvuotta kohti.

Elina Eskola, Kristiina Patja

Erektiohäiriöiden lääkehoito

Erektiohäiriöistä kärsii jopa 35 % keski-ikäisistä miehistä. Hoito on nykyisin helppoa suun kautta otettavien erittäin tehokkaiden lääkkeiden ansiosta. Häiriön taustan mukaan vaihdellen 50-90 % potilaista saa avun näistä lääkkeistä. Pistoshoito on kuitenkin edelleen ainoa tehoava hoito noin 20 %:lle potilaista. Hoidon nopeasta kehityksestä huolimatta on aina syytä tutkia potilas perusteellisesti ja harkita, olisiko erektio-ongelma hoidettavissa vaikuttamalla perussairauteen, lääkitykseen tai elämäntapoihin.

Juhana Piha

Unitutkimus kotona

Obstruktiiviseen uniapneaan liittyvät apneajaksot voidaan jo luotettavasti osoittaa unen kotirekisteröinnillä, samoin asennon vaikutus löydöksiin. KYS-piirissä potilas hakee 4-kanavaisen kotirekisteröintilaitteen sairaalasta ja saa samalla käytönohjauksen. Laite palautetaan sairaalaan näytekuljetusten mukana, ja lääkäri analysoi verkkopalvelimelle siirretyn rekisteröinnin. Uusilla 8-kanavaisilla kotirekisteröintiin sopivilla laitteilla voidaan havaita myös lisääntynyt ylähengitystievastus ja unen motoriikan häiriöitä. Sairaalassa kokeilukäytössä olevalla 16-kanavaisella laitteella saadaan lisäksi EEG, jonka avulla voidaan todeta yölliset havahtumiset ja piirtää univaiheprofiili. Monipuolisella laitekannalla päästään kustannustehokkaaseen unihäiriödiagnostiikkaan.

Juhani Partanen

Äitiysneuvolakäynnit lisääntyvät jatkuvasti - olisiko aihetta toiminnan arviointiin?

Äitiyshuolto kuuluu perinteisesti preventiiviseen lääketieteeseen, jonka merkitys korostuu tulevaisuudessa myös taloudellisista syistä. Maassamme äitiysneuvolakäyntien määrä on huippuluokkaa maailmassa ja ohittanut jo vuosia sitten valtakunnalliset suositukset. Käynnit myös lisääntyvät tasaisesti edelleen. Käyntien määrä vaihtelee suuresti eri puolilla maata, mutta vaihtelulle ei löytyne lääketieteellisiä perusteita. Suurten käyntimäärien taustalla saattavat olla niin synnyttäjäjoukon rakenteelliset kuin järjestelmän organisatoriset muutoksetkin. Neuvolakäyntimäärän räätälöinti kunkin asiakkaan kohdalla on mahdollista.

Anna-Liisa Hartikainen

Lyhyesti: Rajatilapotilaan impulsiivisuus vähenee iän myötä

Pienimuotoisessa tutkimuksessa analysoitiin avohoidossa psykoterapiaan otettujen rajatilapotilaiden psykopatologisten piirteiden yhteyttä ikään. Impulsiivisuus oli sitä yleisempää, mitä nuorempi potilas oli (p = 0,002). Sen sijaan affektiiviset, kognitiiviset tai ihmissuhteissa ilmenevät häiriöt eivät olleet yhteydessä ikään. Tutkimus vahvistaa kliinisen kokemuksen, että epävakaasta persoonallisuudesta kärsivän rajatilapotilaan hoitovaikeudet hellittävät vaihdevuosien jälkeen ja varsinkin itsetuhoisuus vähenee. Hoidon yksi tehtävä onkin pitää potilas hengissä yli kuohuvimman keski-iän.

Raimo Kr Salokangas