Miten pitkään hiippaläpän korjausleikkauksen tulos kestää?

Jos hiippaläpän tukisäikeet venyvät vähitellen tai katkeavat äkillisesti, hiippaläpän prolapsi johtaa vaikeaan läpän vuotoon, joka kuormittaa sydämen vasenta kammiota ja eteistä. Korjausleikkaus ilman tekoläppää on tällöin perusteltu hoitovaihtoehto oireettomallakin potilaalla, jos leikkausriski on pieni.

Juhani Airaksinen

Hiusväreistä ihosyövän esiasteita

Hiusvärit ovat muodissa. Jo kymmenen vuotta sitten arvioitiin, että kolmasosa naisista värjää säännöllisesti hiuksiaan. Hiusväreissä on kemikaaleja, kuten aromaattisia amiineja, jotka voivat olla syöpää aiheuttavia.

Sirkku Jyrkkiö

Elämänmuutokset herkistävät tunnereaktioita - eivät stressin kokemista

Toistuvasti on havaittu, että jopa suhteellisen pienetkin elämänmuutokset heikentävät psykoottisten potilaiden ennustetta ja sairauden kulkua. Vaikutuksen mekanismi on kuitenkin avoin.

Raimo K.R. Salokangas

Kardiovaskulaarisairauksien riski PCO-naisilla

Polykystinen ovaariosyndrooma (PCO) on yleisin hedelmällisessä iässä olevien naisten endokriininen häiriö. Paitsi ovaariomuutokset, tilanteeseen kuuluvat kuukautishäiriöt, hyperandrogenismi, insuliiniresistenssin nousu ja huonontunut insuliinieritys. Monesti mukana on hirsutismia ja obesiteettia.

Lyhyesti: Inhaloitava flutikasoni ei vähennä ihon viivästynyttä yliherkkyyttä

Inhaloitavien steroidien sivuvaikutuksista, kuten ihon ohentumisesta, on enenevästi tutkimustietoa. Vähemmän on käsitystä siitä, pienentyykö esim. ihon viivästynyt yliherkkyys näillä lääkkeillä. Asiaa selvitettiin 45 terveellä vapaaehtoisella, joille annettiin 28 vrk:n ajan inhaloitavaa lumelääkettä tai flutikasonia 880 myyg/pv. Ihon viivästynyt yliherkkyys testattiin intradermaalimenetelmällä paneelilla, johon kuuluivat tetanus, candida, tuhkarokko ja tuberkuliini. Vastaukset luettiin 72 tunnin kuluttua. Paneeli uusittiin hoitojakson jälkeen ja 30 päivän lääkkeettömän jakson jälkeen. Induraatioiden koossa ei havaittu merkitseviä muutoksia suhteessa lääkehoitoon, eli melko suurikaan flutikasoniannos ei näyttäisi muuttavan ihon viivästynyttä yliherkkyyttä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Myelooman optimihoitoon intensiivikemoterapia ja kantasolusiirto

Intensiivihoidon merkityksestä myeloomapotilaiden hoidossa on kiistelty. Kiistelyn voisi nyt lopettaa ainakin alle 65-vuotiaiden potilaiden osalta. Brittitutkimuksessa satunnaistettiin 400 aikaisemmin hoitamatonta myeloomapotilasta standardihoitoon taikka kantasolusiirrolla tuettuun intensiivihoitoon. Täydellisiä vasteita oli edellisessä 4 %:lla, jälkimmäisessä 44 %:lla. Mikä tärkeintä, mediaaninen elinikä oli edellisessä ryhmässä 42 kuukautta ja jälkimmäisessä 54 , eli intensiivihoito antaa noin vuoden lisää elinaikaa. Intensiivihoitoryhmässä oli enemmän haittoja, mutta odotetussa laajuudessa. Intensiivihoito on varteenotettava ensilinjan hoitovaihtoehto alle 65-vuotiaille myeloomapotilaille.

Robert Paul

Ainutlaatuinen perimämme ja eettiset haasteet

Hyvän tekemisen ja sairauksien hallinnan nimissä voidaan tehdä myös paljon pahaa, jos eettiset kysymykset jäävät pohtimatta.

Tuula Vainikainen

Yleismaailmallinen julistus uusittavana

Unescon yleiskokous hyväksyi vuonna 1997 ihmisen geeniperimää ja ihmisoikeuksia koskevan yleismaailmallisen julistuksen, jonka YK:n yleiskokous hyväksyi 1998. Julistus on parhaillaan uudistettavana. Suomen virallista kantaa uudistukseen valmistelee opetusministeriö.

Voidaanko kaihijonot poistaa? Suomen silmäterveydenhuollon kehitys tilastojen valossa vuosina 1984-2000

Raportti esittelee silmäterveydenhuollon dynamiikkaa kuvaavan simulaatiomallin perustana olevat tilastotiedot vuosilta 1984-2000. Erityinen mielenkiinto kohdistuu kaihijonojen pituuteen ja julkisen sektorin silmälääkärivajeeseen, jotka ovat säilyneet ennallaan 1980-luvun puolivälistä alkaen. Jonojen pituus on ollut riippumaton leikkausten lukumäärästä. Ansiotason koheneminen ja lyhentynyt työaika eivät ole pienentäneet silmälääkärivajetta. Kyselyn tuloksia hyödynnetään Suomen silmäterveydenhuollon dynamiikkaa tutkivassa projektissa.

Anja Tuulonen

Onko sairaanhoito kallista Suomessa? Esimerkkejä terveydenhuollon menojen vertailuista

Terveydenhuollon rahoitustarvetta perustellaan terveydenhuoltomenojen kansantuoteosuuksilla, niiden ajallisella kehityksellä tai maakohtaisilla vertailuilla. Pelkillä terveydenhuoltomenojen vertailuilla ei voida tehdä riittäviä johtopäätöksiä terveydenhuollon tilasta. Palvelujen sisällön ja määrän huomioon ottaminen osoitti, että erikoissairaanhoito on Suomessa suhteellisen edullista ja palveluita tuotetaan edelleen runsaasti. Lisärahoituksen muuntaminen palveluiksi ja väestön terveyshyödyiksi edellyttää päätöksentekoa ja johtamista tukevia tietojärjestelmiä niin valtakunnallisella kuin paikallisellakin tasolla.

Miika Linna