21102 osumaa

Sairaalainfektioiden torjunta Suomen sairaaloissa

Koulutettu henkilökunta on sairaalainfektioiden tehokkaan torjunnan perusedellytys. Suomen akuuttisairaaloissa tehty kyselytutkimus osoittaa, että sairaalainfektioiden torjunnasta vastaavien sairaanhoitajien määrä ei vastaa kansainvälisiä suosituksia. Suurimman osan torjuntatyön käytännön tehtävistä tekee sairaanhoitaja. Noin puolet näistä tehtävistä vastaavista on saanut täydennyskoulutusta tehtävään. Lähes kaikissa sairaaloissa oli hygieniatyöryhmä ja sairaalainfektioita seurattiin jatkuvasti. Seuranta kattoi yleensä kaikki sairaalan erikoisalat, vain joka neljännessä sairaalassa seuranta kohdennettiin suuren riskin toimenpiteisiin tai yksiköihin. Kotiutuksen jälkeinen infektioiden seuranta oli yleistä, vaikka se vaatii paljon resursseja.

Outi Lyytikäinen, Marja Jalkanen, Marja Ratia, Soile Hellstén, Pekka Kujala, Arto Rantala, Petri Ruutu

Magneettikuvaus tuki- ja liikuntaelinsairauksien diagnostiikassa

Magneettikuvausten määrä on kasvanut nopeasti sekä tekniikan kehittymisen, kliinisen osaamisen lisääntymisen että koneiden yleistymisen ansiosta. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien diagnostiikassa tutkimusaiheet ovat laajentuneet, ja näiden tutkimusten suhteellinen osuus magneettikuvauksista on kasvanut. Koska magneettikuvaus on kohtalaisen kallis ja tutkimusresurssit kysyntään nähden rajalliset, on tutkimusaiheiden tarkastelu paikallaan.

Martina Lohman

Ylipainehappihoito häkämyrkytyksen hoidossa

Hiilimonoksidi on hengenvaarallinen ja suhteellisen yleinen myrkytysten aiheuttaja. Altistuminen suurille pitoisuuksille johtaa nopeasti verenkiertolamaan ja kuolemaan. Suomessa on pitkään vallinnut yhteisymmärrys hoitaa kaikki oireilevat potilaat ylipainehapella (HBO). Olemme hoitaneet TYKS:n HBO-yksikössä viime vuosina 4-11 häkämyrkytyspotilasta vuosittain. Tieteellinen näyttö HBO-hoidon tehosta aivovaurioiden vähentämisessä ei ole tähän asti ollut kiistaton. Hiljakkoin julkaistiin laaja kontrolloitu tutkimus, joka selvästi osoitti HBO-hoidon vähentävän häkämyrkytyksen jälkeisiä aivotoiminnan häiriöitä.

Erkki Kentala, Juha Perttilä

Lyhyesti: Tekoläppä ahtautuneen aorttaläpän tilalle katetritekniikalla

Katetritekniikoiden käyttöä tekoläpän asentamisessa on tutkittu jo vuosia koe-eläimillä. Tekoläppiä on jo aikaisemmin istutettu oikean kammion ja keuhkovaltimon väliseen conduit-proteesiin, mutta ranskalainen läppälaajennuksien pioneeriryhmä asensi nyt ensimmäistä kertaa katetritekniikalla bioläpän vaikeasti ahtautuneen ja kalkkisen aorttaläpän tilalle. Tekoläppä vietiin eteisväliseinän läpi aorttaläpän päälle, jonne se puristettiin pallolaajennustekniikalla paikalleen. Ahtautunut läppäaukko kaksinkertaistui toimenpiteen vaikutuksesta ja potilaan hemodynaaminen tilanne korjaantui nopeasti. Tekoläppä toimi seurannan ajan moitteettomasti. Vaikeasti monisairas potilas kuoli 17 viikkoa myöhemmin ei-sydänperäisiin sairauksiin, joiden takia läppäleikkaus ei alunperinkään ollut mahdollinen.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Krooninen vatsakipu - laparoskopia kyllä, adheesiolyysi ei

Kroonisen mahakivun vuoksi joudutaan joskus kurkistamaan vatsapeiteen alle laparoskooppisesti. Jos potilaalla todetaan kiinnikkeitä, moni kirurgi napsii nämä poikki siinä toivossa, että tämä veisi mahdolliset kiinnikekivut. Hollannissa tehdyssä tutkimuksessa ilmeni kuitenkin, että adheesiolyysi ei paranna tuloksia: sadasta potilaasta 52:lle tehtiin adheesiolyysi, lopuilla kiinnikkeet saivat olla. Jälkimmäisessä ryhmässä oli kuitenkin viidellä potilaalla komplikaatio, edellisessä ei kellään. Molemmissa ryhmissä vatsakipu lieveni yhtä hyvin. Kiinnikkeitä ei siis kannata napsia poikki vatsakipupotilaalta elleivät ne stranguloi.

Robert Paul

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030