Lyhyesti: Tuberkuloosialttius ja gammainterferonia koodaavan geenin homotsygotia

Useita geenejä tai niiden virheitä on syytetty tuberkuloosialttiuden aiheuttajiksi. Espanjalaiset tutkivat 113:n bakteriologisesti varmistetun keuhkotuberkuloosipotilaan, 207 lähikontaktin (näistä 125 tuberkuliinipositiivisia) sekä 100 terveen tuberkuliininegatiivisen verrokin aineiston. Niillä, jotka olivat homotsygootteja gammainterferonia koodaavan geenin (+874) A-alleelin suhteen, oli 3,75-kertainen keuhkotuberkuloosiin sairastumisen riski terveiden riskiin nähden. Perifeerisen veren lymfosyyttien gammainterferonin muodostamiskyky oli heillä niin ikään heikentynyt. Vaikka tutkijat eivät suoralta kädeltä usko tämän geenilöydöksen selittävän koko alttiutta, havainto on mielenkiintoinen. Myös Suomesta voisi löytyä tältä pohjalta kiinnostavaa aineistoa eri alueiden tuberkuloosin ilmaantuvuutta ajatellen.

Hannu Puolijoki

Yleislääketieteen erikoislääkärien arvioita erikoislääkärikoulutuksestaan ja erikoisalavalinnastaan - vertailu muihin erikoislääkäreihin

Tämän artikkelin tavoitteena on selvittää, eroavatko yleislääketieteen erikoislääkäreiden kokemukset oman erikoislääkärikoulutuksensa ja oman erikoisalansa valinnan suhteen muiden erikoislääkärien kokemuksista. Artikkeli perustuu 1 836 erikoislääkärin antamiin vastauksiin Lääkäri 98 -tutkimuksen postikyselyssä. Yleislääketieteen erikoislääkäreistä 55 % ilmoitti olevansa tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä saamaansa erikoislääkärikoulutukseen, muista erikoislääkäreistä tyytyväisiä oli 61 %. Yleislääketieteeseen erikoistuneet arvioivat erikoislääkärikoulutuksen eri osa-alueista mahdollisuuden tutkimus- ja kehittämistyöhön selvästi huonommaksi kuin muut erikoislääkärit.

Jaakko Halonen, Esko Kumpusalo, Irma Virjo, Harri Hyppölä, Hannu Halila, Kari Mattila

Kuopion yhteispäivystystutkimus Asiakastyytyväisyys

Kuopion yhteispäivystyksen toimintatutkimuksessa viikolla 20/2002 asiakkaat arvioivat yleislääkäripäivystyksen asiakaspalvelua. Asiakastyytyväisyyttä mittaaviin kysymyksiin vastasi 43 % ja vapaamuotoisia kommentteja saatiin 25 %:lta asiakkaista. Miehet pitivät ilmoittautumisen sujuvuutta, hoitajien asiantuntevuutta ja jatkohoidossa opastamista erittäin hyvänä useammin kuin naiset. Asiakkaiden sanalliset kommentit kuvastivat tyytymättömyyttä palvelujen organisointiin, mutta varsin suurta tyytyväisyyttä henkilökunnan toimintaan.

Juhani Miettola, Matti Halinen, Pertti Lipponen, Seppo Hietakorpi, Mirja Kaukonen, Esko Kumpusalo

Hoidon odotusaikojen raportointi ja seuranta läpinäkyvää Australiassa

Hoidon ja palvelujen saatavuus on maasta riippumatta aina tärkeä ja ajankohtainen terveyspoliittinen kysymys. Suomessa odotusaikojen ja hoitoa odottavien määrien vertailu on vaikeaa, koska tietosisällöt eivät ole standardoituja, läpinäkyviä eivätkä reaaliaikaisia. Tilastotietoja ei voi suoraan käyttää päätöksenteossa tai ohjausvälineenä. Näistä syistä monissa maissa on päädytty kehittämään hoidon odotusaikatietojen raportointia ja seurantaa vertailukelpoiseen, läpinäkyvään ja reaaliaikaiseen suuntaan.

Marja Blom

Tupakkalain vaikutukset ja toteutuminen työpaikoilla

6.6.2003 Tampereen yliopisto

Antero Heloma

Kiinteiden rintamuutosten täydentävä kuvantaminen

6.6.2003 Oulun yliopisto

Heli Reinikainen

Hakolantaudin kaksi geeniä

6.6.2003 Helsingin yliopisto

Juha Paloneva

Kliinisesti epäillyn akuutin sisäsynnytintulehduksen diagnoosi ja hoito

6.6.2003 Helsingin yliopisto

Pontus Molander

Vehnän gliadiini rasitusanafylaksian ja lasten vehnäallergian aiheuttajana

6.6.2003 Helsingin yliopisto

Kati Palosuo

Biomarkkerit munuaisen ja virtsarakon syövässä

7.6.2003 Helsingin yliopisto

Harri Visapää