Inhaloitavat beeta-agonistit eivät lisää keuhkoahtaumapotilaiden sydäninfarkteja

Hiljattain (Am J Respir Crit Care Med 2000;161:827-30) todettiin, että lyhytvaikutteiset beeta-agonistit saattavat lisätä astma- ja keuhkoahtaumapotilaiden sydäninfaktin riskiä. Nyt asiaa selvitettiin lisää Kanadassa Saskatchewanin alueella keuhkoahtaumapotilailla, joilla oli nimenomaan suuri sydänsairauden riski.

Hannu Puolijoki

Raskaudenaikaisesta masennuslääkityksestä ei ole haittaa lapsen kehitykselle

Raskaana olevista naisista 10-16 % kärsii masennuksesta. Hoitamaton raskausajan masennus voi tutkimusten mukaan johtaa mm. ravitsemuksen ja muun itsestä huolehtimisen laiminlyöntiin, sikiön kasvun hidastumiseen, itsemurhayrityksiin ja synnytyskomplikaatioihin. Yleisen suosituksen mukaan raskauden aikana tulee pyrkiä välttämään lääkkeitä, joiden käyttö ei ole välttämätöntä. Tätä periaatetta on pitkälti noudatettu myös masennuslääkkeiden käytössä eikä mm. FDA ole hyväksynyt yhtään masennuslääkettä käytettäväksi raskauden aikana. Usein suositellaankin lääkityksen lopettamista ja masennuksesta kärsivän odottavan äidin hoitamista muilla keinoin, kuten psykoterapialla. Käytännössä tähän on harvoin mahdollisuutta ja vaikean masennuksen hoidossa lääkitys katsotaan yleisesti välttämättömäksi. Niinpä asianmukainen lääkehoito olisi paikallaan, ellei siitä olisi haittaa sikiölle. Tutkimustietoa siitä, mitä vaikutuksia äidin raskaudenaikaisesta masennuksen lääkehoidosta on syntyneen lapsen kehitykseen, on kipeästi kaivattu.

Raimo K.R. Salokangas

Emätin suun limakalvosiirrännäisestä

Synnynnäisen kehityshäiriön takia emätin puuttuu yhdeltä naiselta 4 000-10 000:sta. Sädehoito tai kirurgia aiheuttaa joskus saman ongelman. Synnynnäisen vagina-aplasian hoidoksi on kehitetty lukuisia kirurgisia menetelmiä. Mekaaninen venytyshoito tuottaa myös usein hyvän lopputuloksen.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Psykoosilääkkeet voivat altistaa rintasyövälle

Kaikki tehokkaat psykoosilääkkeet salpaavat dopamiinireseptoreja ja monet myös lisäävät prolaktiinin eritystä. Suurentuneeseen prolaktiinitasoon on eläinkokeissa liittynyt rintarauhasen pahanlaatuisia muutoksia. Amerikkalaisessa yli 100 000 naista käsittävässä rekisteritutkimuksessa dopamiinin toimintaa salpaavien psykoosilääkkeiden käyttö lisäsi rintasyövän vaaraa 16 % ja riski lisääntyi lääkeannoksen suuretessa. Suurimmat riskit liittyivät trifluoperatsiinin (30 %) ja tioridatsiinin (15 %) käyttöön. Sen sijaan haloperidoli ei lisännyt vaaraa merkitsevästi. Antidopaminergiset pahoinvointilääkkeet (proklooriperatsiini ja metoklopramidi) suurensivat riskiä 11 %. Vaikka tutkimuksessa antidopaminergisen lääkityksen käyttöön liittyi pieni rintasyöpäriskin lisäys, tutkijat korostavat, että tämän perusteella ei psykoosien hoitostrategiaa pidä muuttaa.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Katekoliamiinit kiihdyttävät katetrien infektoitumista

Katetriperäiset infektiot ovat merkittäviä ongelmia teho- ja pitkäaikaishoidossa. Bakteerit viihtyvät katetrin pinnalle tuottamassaan geelimäisessä biofilmissä. Amerikkalais-englantilainen tutkijaryhmä osoitti, että elatusaineeseen lisätyt noradrenaliini ja dobutamiini suurentavat Staphylococcus epidermidiksen polystyreeni- ja silikonipinnoille tuottaman biofilmin määrän jopa kaksinkertaiseksi kontrolleihin verrattuna. Vaikutus perustuu todennäköisesti siihen, että katekoliamiinit parantavat stafylokokin raudansaantia. Pitäisiköhän katetrit vaihtaa normaalia tiheämmin katekoliamiineja käytettäessä?

Matti Viljanen

Terveyskeskusten laadunhallinta - missä mennään?

Terveyskeskuksissa laadunhallinta ei ole aiempien tutkimusten mukaan ollut niin systemaattista kuin erikoissairaanhoidossa, kuntoutuksessa tai kehitysvammahuollossa. Tämän tutkimuksen mukaan kattava laadunhallintajärjestelmä oli ainoastaan 10 %:lla terveyskeskuksista. Ostopalveluilta vaadittiin harvoin laadunhallintajärjestelmää. Asukaspohjaltaan suurissa terveyskeskuksissa tilanne oli parempi kuin pienissä. Terveyskeskusten laadunhallinnan tilanne ei näyttänyt kovin hyvältä, vaikkakin laadunhallinnan kehittäminen vie pitkän ajan.

Ulla Saalasti-Koskinen, Maarit Outinen

Ovatko lääninhallitusten huomautustoimivalta ja muutoksenhakuoikeuden puuttuminen huomautusratkaisuissa perustuslain vastaisia?

Se, että terveydenhuollon ammattihenkilöt voivat saada valvontaviranomaisilta huomautuksen eikä ratkaisuun ole oikeutta hakea muutosta, on perustunut ajatteluun, että kyseessä ei ole hallintopäätös vaan osa hallinnon tosiasiallista toimintaa. Lääninhallitusten huomautustoimivallasta ei ole säännöksiä laissa. Kysymystä on kuitenkin syytä tarkastella uudelleen, sillä julkisen vallan käyttöä koskevat oikeudelliset oppirakennelmat ovat muuttuneet. Toisaalta huomautuksen kohteen oikeussuoja asettuu uuteen valoon myös sen vuoksi, että huomautukset merkitään rekisteriin, jossa ne säilyvät vähintään kymmenen vuotta.

Ilpo Paaso

Pienen pienet keskoset Suomessa

7.3.2003 Helsingin yliopisto

Viena Tommiska

Poskionteloiden kaikututkimus avohoidon tutkimusvälineenä

14.3.2003 Helsingin yliopisto

Helena Varonen

Vaikuttaako sairaalassa suoritettujen leikkausten määrä lonkkamurtumien hoidon tuloksiin?

Terveyspoliittisessa keskustelussa väitetään usein, että hoitotulokset ovat parempia suurissa hoitoyksiköissä. Tutkimustieto ei kuitenkaan toistaiseksi riitä tukemaan suurtuotannon parempia hoitotuloksia. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan sairaalassa hoidettujen lonkkamurtumapotilaiden määrä ei ollut yhteydessä huonompaan tai parempaan hoidon vaikuttavuuteen. Keskittäminen saattaa kuitenkin olla paikallaan muiden skaalaetujen, kuten kustannusten vuoksi. Aineisto koottiin Hoitoilmoitusrekisteristä, Kuolinsyyrekisteristä ja erikoissairaanhoidon Benchmarking-tietokannasta.

Pekka Rissanen, Reijo Sund, Miika Linna, Ulla Idänpään-Heikkilä, Timo Rousi, Isto Nordback