Ruokatorven refluksitaudin yhteys astmaan, keuhkoputkien reaktiivisuuteen ja pitkittyneeseen yskään

5.10.2001 Turun yliopisto

Toni Kiljander

Parisuhteen väkivaltaa tutkinut Leo Nyqvist: Uhrista etsitään yhä syytä nyrkiniskuihin

Kun puoliso pahoinpitelee, tuntee uhrikin syyllisyyttä. Lyönnit jäävät usein piiloon kodin seinien sisäpuolelle, sillä häpeä on yhä valtava. Parisuhteen koko dynamiikka muuttuu vuosien ja uusien lyöntien myötä. Ulkopuolisen auttajan voi olla vaikea ymmärtää sairasta ihmissuhdevyyhtiä, ja väkivallan kierre vain syvenee.

Ulla Järvi

Perheväkivaltaan perehtynyt syyttäjä Helinä Lehtinen: Vasta tuomio saattaa herättää pahoinpitelijän

Osastopäällikkö Helinä Lehtinen Helsingin kihlakunnanvirastosta on nähnyt monen parisuhdeväkivalta-jutun päättyvän siihen, että asianomistaja, hakattu puoliso, vetää syytehakemuksensa pois. Naisiin ja lapsiin kohdistuvien rikosten avainsyyttäjänä toimivan Lehtisen mielestä niin käy aivan liian usein.

Ulla Järvi

Kliininen kuormituskoe sepelvaltimotaudin diagnostiikassa

Sepelvaltimotaudin epäilyn vuoksi kliiniseen kuormituskokeeseen tulevat potilaat lähetetään herkästi tutkimuksiin. Kuopion seudulla tehdyssä tutkimuksessa verrattiin avoterveydenhuollon ja sairaalan kliinisen fysiologian osaston kuormituskoepotilaiden tietoja ja todettiin, että avoterveydenhuollossa on kannattavaa tutkia potilaita, joilla on suuri ennakkotodennäköisyys sairastua sepelvaltimotautiin. Tulosten perusteella ei näytä olevan estettä kuormituskokeiden lisäämiselle avoterveydenhuollossa, kunhan ne suunnataan oikealle kohderyhmälle.

Katri Jauhiainen, Jussi Helin, Esko Länsimies, Esko Vanninen

Uusien ryhmän III lääkkeiden asema rytmihäiriöiden hoidossa

Uusista ryhmän III rytmihäiriölääkkeistä laskimoon annettavan ibutilidin ainoa virallinen käyttöaihe on eteisvärinän ja -lepatuksen rytminsiirto. Dofetilidia puolestaan voidaan käyttää myös eteisperäisten rytmihäiriöiden estohoitoon. Nämä lääkkeet pidentävät sydänlihassolujen repolarisaatio- ja refraktaariaikaa, mutta eivät juurikaan vaikuta sydämen supistuvuuteen ja verenpaineeseen. Proarytmian (kääntyvien kärkien kammiotakykardia) vaaran takia hoidon on syytä olla rytmihäiriöihin perehtyneen erikoislääkärin vastuulla.

M. J. Pekka Raatikainen, Kai Lindgren

Biomateriaalit sydänkirurgiassa ja kardiologiassa 2 Tahdistimet, happeuttamislaitteet ja sydäntä avustavat laitteet

Hemodynamiikkaa avustavia laitteita on ollut käytössä 1950-luvulta lähtien. Ensimmäinen implantoitu sydämentahdistin asennettiin vuonna 1958. Veren happeuttamislaitetta eli sydän-keuhkokonetta käytettiin sydänleikkauksessa ensi kertaa viisi vuotta aiemmin. Sydämen pumppaustoiminnan tueksi on saatu laitteita, nykyään jo kokonaisia tekosydämiäkin. - Tämä kirjoitus päättää kaksiosaisen artikkelikokonaisuuden kardiologian alan biomateriaaleista.

Ville Waris, Martti Lepojärvi, Lauri Toivonen, Pasi Ruuttila, Yrjö T. Konttinen

Salmonelloosi perusterveydenhuollossa

Valtaosa Suomessa todetuista salmonellatartunnoista on peräisin ulkomailta. Bakteeri välittyy yleensä elintarvikkeista, joiden käsittelyssä tai säilytyksessä on ollut puutteita. Salmonelloosi on yleisvaarallinen tartuntatauti, josta on tehtävä tartuntatauti-ilmoitus. Hoidon kulmakiviä ovat taudin mikrobiologinen varmistaminen ja tartunnan leviämisen estäminen. Joissakin ammateissa on työntekijän pidättäydyttävä määräajaksi työnteosta salmonellan tai sen epäilyn vuoksi. Salmonellaenteriitti paranee yleensä spontaanisti, mutta tautiryhmän vaikeimmat muodot, lavantauti ja pikkulavantauti, on aina hoidettava antibiootein.

Pekka Kirstilä

Epilepsia ja ajokyvyn arviointi - suomalainen menettelyohje

Epilepsiakohtaukset ovat syynä vain murto-osaan liikenneonnettomuuksista, eikä epilepsian perusteella ole syytä kohtuuttomasti rajoittaa ihmisten autoilua. Epilepsiaa sairastavan kuljettajan riski aiheuttaa onnettomuus voidaan nykytiedolla melko tarkasti arvioida. Suomen Liikennelääketieteen yhdistys ja Epilepsialiitto ovat yhdessä valmistelleet menettelyohjeet lääkäreille epilepsiapotilaan ajokyvyn arvioimiseksi. Ohjeessa noudatetaan EU:n mukaista tiukkaa kantaa ammattimaisen ajon kieltämisestä jo yhdenkin kohtauksen jälkeen, kun taas yksityisajossa linjaus on sallivampi.

Mikael Ojala, Leena Hyvärinen, Juhani Juntunen, Tapani Keränen, Reetta Kälviäinen, Kiti Müller, Aulikki Wallin

Miehet Marsista, naiset Venuksesta - uniapneankin suhteen

Chestin pääkirjoittaja käsittelee John Grayn kuuluisaa kirjaa siteeraten miesten ja naisten eroja uniapnean suhteen, samasta numerosta löytyvän artikkelin tuoman uudenlaisenkin tiedon valossa. Miesten suuremmalle obstruktiivisen uniapnean riskille on etsitty syitä eri seikoista.

Hannu Puolijoki

Varfariini vai ASA iskeemiseen aivohalvaukseen?

Yhä useammassa tutkimuksessa on osoitettu, että aivohalvauksen estossa varfariini päihittää asetyylisalisyylihapon. Tulokset on saatu potilailla, joilla on ollut sydäninfarkti, ja eteisvärinäpotilailla. Sen sijaan ei ole varmuutta, mikä on paras iskeemisen aivohalvauksen sekundaaripreventiolääke. Varsinkaan ei ole verrattu antikoagulantteja trombosyyttiaggregaatiota hillitseviin lääkkeisiin. Vastaus rohkeaan kysymykseen, kumpi on parempi iskeemisen aivohalvauksen estossa, varfariini vai ASA, on poikinut ajatuksia herättävän tuloksen.

Robert Paul