Lyhyesti: Vähentääkö verenpainelääkitys kykyä kokea positiivisia tunteita?

Vanhusväestön (77-99-vuotiaita) tutkimuksessa määriteltiin diastolinen (75-84 mmHg) ja systolinen (120-139 mmHg) verenpaine ja verrattiin niitä itse täytettävillä lomakkeilla mitattuihin mielialaoireisiin. Diastolinen hypotensio korreloi lievästi depressiivisyyteen, mutta voimakkaasti positiivisten tunteiden puuttumiseen. Systolinen hypertensio korreloi positiivisten tunteiden esiintymiseen, mutta verenpainelääkitys niiden vähäisyyteen. Ahdistuneisuuteen ja negatiivisten tunteiden esiintymiseen verenpaineella ei ollut yhteyttä. Tutkijat päättelevätkin, että hypotensioon saattaa liittyä positiivisten tunteiden vähäisyyttä, mikä on yksi osa depressiota, ja että verenpainelääkitys voi johtaa hypotensioon ja sitä kautta vähentää ihmisen kokemien positiivisten tunteiden määrää.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Keuhkoputkien sileän lihaksen proliferaatio on astmapotilaalla lisääntynyt

Australiassa tutkittiin soluviljelmässä 12 astmaatikon ja 10 verrokin keuhkoputkien sileän lihaksen solujen proliferaationopeutta. Astmapotilailla päivinä 3, 5 ja 7 todettiin verrokkeihin nähden merkitsevästi korkeammat solumäärät; eroa alkoi syntyä jo 24 tunnissa (p = 0,026). DNA:n virtaussytometriset analyysit osoittivat astmapotilaiden soluista enemmän olevan G2 + M-vaiheessa (p < 0,05). Tutkimus lienee ensimmäinen, joka osoittaa tämän, vaikka astmassa on tiedetty jo pitkään olevan osittain kyse sileiden lihasten supistumisesta, limakalvon inflammaation lisäksi.

Hannu Puolijoki

Tutkittavan potilaan tietoinen suostumus - yhteydenotosta ensikäyntiin

Tutkimuspotilaan oikeudellisesta asemasta on tarkkoja säädöksiä, jotka kattavat hetken siitä alkaen, kun tutkimuspotilas allekirjoittaa suostumuksensa tutkimukseen. Millä toimilla ennen potilaan suostumusta lääkäri turvaa tutkimuspotilaan edut tämän osallistuessa kliiniseen lääketutkimukseen?

Robert Paul, Tero Laulajainen

Terveyskeskus- lääkärissäkäyntien syyt Suomessa

Terveyskeskuslääkärissäkäyntien syitä normaalina vastaanottoaikana kartoitettiin kahden viikon ajan 23 terveyskeskuksessa. Naiset kävivät lääkärin vastaanotolla lähes kaksi kertaa niin usein kuin miehet. Käyntisyyt vaihtelivat nuorimpien ikäryhmien korvan sekä hengityselinten sairauksista vanhimpien ikäryhmien verenkiertoelinten sekä tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin. Nuorilla miehillä käynnin syynä oli hyvin usein todistuksen saaminen ajokorttia, opiskelua tai asevelvollisuutta varten.

Heikki Pärnänen, Pekka Mäntyselkä, Esko Kumpusalo, Jorma Takala

Alkoholin suurkuluttajien mini-interventio työterveysasemalla Kokeilu S-Työterveyspalveluissa Helsingissä

Alkoholin suurkulutukseen ei ole maassamme puututtu sen kansanterveydellisen merkityksen edellyttämässä laajuudessa. Stakes on kehittänyt työterveyshuollon käyttöön helposti toteutettavan mini-interventio-ohjelman, jota kokeiltiin S-ryhmän työterveysasemalla Helsingissä vuosina 1996-97. Ohjelma näytti epidemiologiselta kannalta toimivan hyvin ja sekä työterveyshuollon henkilökunta että potilaat suhtautuivat siihen myönteisesti.

Martti Kuokkanen, Juha Teirilä

Mikä on normaalia?

Ratkaistessaan asiantuntijana potilaan lääketieteellistä ongelmaa pitää lääkärin päättää onko potilaan kertoma vaiva oire taudista ja häneltä mitattu elimistön arvo normaali. Normaalius voidaan määritellä monella tavalla.

Matti Uhari

Parkinsonin tauti alkaa jo vuosia ennen oireita

1.6.2001 Turun yliopisto

Elina Nurmi

Alkoholin liikakäyttö horjuttaa hormonitasapainoa

1.6.2001 Helsingin yliopisto

Taisto Sarkola

Verensiirtokäytännöt leikkauksissa Suomen sairaaloissa

1.6.2001 Helsingin yliopisto

Leena Capraro

Ohutsuolisiirteen rakenne ja resektion jälkeinen adaptaatio

1.6.2001 Helsingin yliopisto

Jouni Lauronen