Pakkasvoiteiden käyttö lisää paleltumavaaraa

15.6.2001 Helsingin yliopisto

Eero Lehmuskallio

Lämpösokkitekijät - solustressin elintärkeät säätelijät

15.6.2001 Turun yliopisto

Tero-Pekka Alastalo

Tampereella rakennetaan uudenlaista yhteistyötä mielenterveyden alueella Verkostot lähentävät viranomaisia ja kansalaisjärjestöjä

Verkostoituminen on päivän sana myös mielenterveyden saralla. Viranomaiset ja kansalaisjärjestöt ovat kehittäneet yhteistyötä Tampereella syksystä 1998 lähtien, ja myös yliopisto on antanut verkostoitumishankkeelle oman panoksensa tutkimusyhteistyön muodossa. Hankkeen tavoitteina ovat paitsi kansalaislähtöiset, ihmisten tarpeisiin vastaavat toimintatavat myös avoimen keskustelun synnyttäminen eri osapuolten välille.

Ulla Toikkanen

Lisää henkilökuntaa ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon

Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kuntoutusopin dosentti Seija Talo otaksuu, että jokaisessa terveyskeskuksessa täytyisi olla lisää henkilökuntaa myös ennaltaehkäisevää työtä varten.

Astmapotilaan seuranta Kuka seuraa vai seuraako kukaan ?

Aikuisten astma on krooninen sairaus, johon voi liittyä pitkiä oireettomia jaksoja. Varhain aloitettu anti-inflammatorinen hoito ja potilaan omahoitovalmiudet ovat vähentäneet yhteydenottoja lääkäriin. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä astma diagnosoidaan edelleen pääosin erikoissairaanhoidossa. Alueellisen hoito-ohjelman mukaan seurannan tulisi jatkua avohoidossa. Kesällä 2000 tehtiin potilaskysely vuonna 1997 avohoitoon siirtyneille astmapotilaille. Sen tulokset osoittivat, että lääkehoidon periaatteet oli omaksuttu oikein, mutta oireilevatkaan astmapotilaat eivät olleet lääkärin seurannassa.

Leena Tuomisto, Hannu Puolijoki, Timo Keistinen

Aivoverisuonisairauksien aiheuttamat suorat ja epäsuorat kustannukset Suomessa

Aivoverisuonisairauksien aiheuttamat vuotuiset suorat kustannukset olivat Suomessa 2,6 miljardia markkaa eli 6,1 % sairauden- ja terveydenhoidon kokonaiskustannuksista vuonna 1999. Epäsuorat kustannukset saattavat olla samaa suuruusluokkaa, mutta kitkamallia käyttäen ne näyttävät jäävän huomattavasti alle tämän summan. Väestön ikääntyminen voi vuoteen 2030 mennessä kaksinkertaistaa sairastuneiden sekä sairaanhoitopäivien lukumäärän.

Rainer Fogelholm, Aimo Rissanen, Mikko Nenonen

Pitkäkestoinen trombosytopenia

Trombosytopenia on tavallinen verenvuototaipumuksen syy, ja sen tausta on tärkeää selvittää hoitomahdollisuuksien täsmentämiseksi. Seuraavassa käsitellään pitkittyneen trombosytopenian syitä, selvittelyä sekä hoitomahdollisuuksia. Vuodon ja toimenpiteiden yhteydessä on turvattava riittävä hemostaasi. Trombosytopeenisillä potilailla hemostaasiin vaikuttavien lääkkeiden käyttö vaatii erityistä huolellisuutta.

Esa Jantunen

Mannitoli ja munuaiset - onko lääkevanhus jo aikansa elänyt?

Mannitolia on vuosikymmenien ajan käytetty munuaisten vajaatoiminnassa ja munuaisten suojana erilaisissa vauriolle altistavissa tilanteissa. Tärkeä käyttöaihe on myös kohonneen aivo- ja silmänsisäisen paineen alentaminen. Teoreettisista eduista, positiivisista kokeellisista tuloksista ja pitkäaikaisesta käytöstä huolimatta mannitolin kliinisestä tehosta munuaisia suojaavana tai niiden toimintaa korjaavana lääkkeenä ei ole saatu vakuuttavaa näyttöä muusta kuin munuaisensiirroista. Mannitoli voi itsekin aiheuttaa akuutin munuaisvaurion, jos sitä käytetään varomattomasti liian suurin annoksin.

Mirja-Liisa Aitio

Mielenterveyden häiriöt ja aseenkantolupa

Kun mielenterveyden häiriöistä kärsinyt henkilö hakee lääkärin lausuntoa aseenkantolupaa varten, joutuu lääkäri arvioimaan pitkälti potilaan yleistä vaarallisuutta. Potilaan aiempi häiriökäyttäytyminen sekä väkivaltaan liittyvät mieltymykset ja fantasiat vaikuttavat päätökseen. Arvioinnin tulee perustua perusteelliseen potilaan tuntemiseen sekä huolelliseen harkintaan. Ennestään tuntemattomille potilaille ei asiaa koskevia myönteisiä todistuksia ole syytä kirjoittaa. Mitä häiriintyneempi potilaan mielenterveys on, sitä varmemmin ampuma-asetta käytetään väärin.

Jarmo Paanila

Lyhyesti: Ruotsi lämpiää - punkkien levittämät taudit yleistyvät

Tukholmalaistutkijat vertasivat vuosien 1960-98 lämpötiloja punkkienkefaliitin ilmaantuvuuteen, joka on merkittävästi suurentunut 1980-luvun puolivälistä lähtien. Vertailu osoitti taudin ilmaantuvuuden korreloituvan merkitsevästi (R = 0,58, p < 0,0001) kahden perättäisen leudon vuoden esiintymisiin. Tutkittuna ajanjaksona tällaisten vuosiparien määrä suureni selvästi. Ratkaisevaksi osoittautui sen ajan pituus, jona lämpötila pysyttelee 5-8 asteen yläpuolella. Jos lauhan sään lisäksi sateinen kesä vielä vähentää punkkien kuivumisongelmia, voidaan punkkienkefaliitin ja borrelioosin suhteen päästä sellaisiin ennätyslukemiin kuin Suomessa viime vuonna.

Matti Viljanen