21102 osumaa

Sepelvaltimotautikuolleisuuden, kohtausten ilmaantuvuuden ja kohtausten tappavuuden yhteys sosioekonomiseen asemaan Suomessa vuosina 1983-1992 FINMONICAn infarktirekisteritutkimus

FINMONICAn infarktirekisteritutkimuksessa vuosina 1983-1992 alimpiin sosioekonomisiin ryhmiin kuuluvien sepelvaltimotautikuolleisuus oli 2-3 kertaa niin suuri kuin ylimpien sosioekonomisten ryhmien. Selityksenä näytti olevan yhtä lailla kohtausten suurempi ilmaantuvuus ja suurempi tappavuus. Tehokkaaksi tunnettuja hoitoja käytettiin matalan sosiaaliryhmän potilaille jonkin verran vähemmän kuin korkeassa asemassa oleville. Ainakin teoriassa heikkoon sosiaaliseen asemaan liittyvän ylikuolleisuuden poistaminen voisi puolittaa sepelvaltimotautikuolleisuuden Suomessa.

Veikko Salomaa, Matti Niemelä, Heikki Miettinen, Matti Ketonen, Pirjo Immonen-Räihä, Seppo Koskinen, Markku Mähönen, Seppo Lehto, Tapio Vuorenmaa, Pertti Palomäki, Harri Mustaniemi, Esko Kaarsalo, Matti Arstila, Jorma Torppa, Kari Kuulasmaa, Pekka Puska, Kalevi Pyörälä, Jaakko Tuomilehto

Gemsitabiini syövän hoidossa - askel tulevaisuuteen?

Gemsitabiini on yksi 1990-luvulla syövän hoitoon tulleista lupaavista solunsalpaajista. Erityisen mielenkiintoista on sen teho levinneessä virtsarakkosyövässä, haimasyövässä ja ei-pienisoluisessa keuhkosyövässä, joissa perinteisten solusalpaajien teho yksittäisaineena on vaatimaton. Myös rintasyövän sekä lymfoomien hoidossa gemsitabiinilla on ollut tehoa. Omilla potilaillamme gemsitabiini on ollut yleensä hyvin siedetty ja lievittänyt tehokkaasti oireita. Sivuvaikutukset muistuttavat solunsalpaajien yleisiä sivuvaikutuksia, mutta hiustenlähtö on harvinaista. Suomessa gemsitabiini on rekisteröity ei-pienisoluisen keuhkosyövän, virtsarakkosyövän ja haimasyövän hoitoon.

Pirkko Kellokumpu-Lehtinen, Tuula Lehtinen

Tromboplastiiniaika INR-yksiköissä

Tromboplastiiniajan määrityksessä siirrytään maailmanlaajuisesti INR-yksikön käyttöön ja yhteneviin hoitosuosituksiin suun kautta annettavassa antikoagulanttihoidossa. Suomessa uuteen käytäntöön on siirrytty vajaa vuosi sitten. Toistaiseksi on kansainvälisesti ollut käytössä kaksi mittausmenetelmää, joista toisella saadaan keskimäärin 0,4 INR-yksikköä korkeampi tulostaso. Mittausmenetelmät tulisi yhdenmukaistaa tulosten ja hoitosuositusten mukaisiksi.

Juha Horsti

Atrofisen gastriitin toteaminen verinäytteestä

Verinäytteestä määritettävien seerumin pepsinogeeni I (SPGI) ja gastriini-17 (SG-17) -pitoisuuksien sekä Helicobacter pylorin vasta-ainetason perusteella voidaan päätellä sairastaako potilas gastriittia, onko gastriitti atrofinen ja missä osassa mahalaukkua muutokset ovat. Testi antaa mahdollisuuden löytää verikokeen avulla ne potilaat, joilla mahalaukun syövän tai haavan riski on merkittävästi lisääntynyt ja jotka siksi on ohjattava välittömään mahalaukun tähystystutkimukseen.

Pentti Sipponen, Matti Härkönen, Arto Alanko

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030