21102 osumaa

Avohoidon skitsofreniapotilaiden elämänlaatu ja hoitotilanne

Turussa selvitettiin osana pohjoismaista tutkimusprojektia kroonista skitsofreniaa sairastavien, avohoidossa olevien kuntoutuspotilaiden hoitotyytyväisyyttä ja elämänlaatua. Potilaat olivat enimmäkseen tyytyväisiä, mutta tutkijoiden arviot saattoivat olla erilaiset. Potilaat myös kokivat tarvitsevansa vähemmän apua hoitojärjestelmältä kuin mitä henkilökunta arvioi heidän tarvitsevan. Potilaiden sosiaalisiin ja muihin tarpeisiin tulisi kiinnittää aiempaa aktiivisempaa huomiota, vaikka potilas ei kaikista elämänalueista oma-aloitteisesti kertoisikaan.

Jyrki Heikkilä, Jyrki Korkeila, Sargo Aalto, Andre Sourander, Hasse Karlsson

Rintaan koskee - syy keuhkoissa?

Monet muutkin sairaudet kuin sepelvaltimotauti voivat aiheuttaa rintakipuja, myös keuhkojen sairaustilat. Akuutteihin tilanteisiin liittyvän keuhkoperäisen rintakivun syy on yleensä helposti löydettävissä aivan tavanomaisin diagnostisin keinoin, ehkä keuhkoemboliaa lukuun ottamatta. Kroonisen kivun etiologinen selvittely voi olla vaikeampaa. Kivun luonne ei ole aina yksiselitteisesti kuvattavissa, ja raja rintakivun ja hengenahdistuksen kokemisen välillä voi olla liukuva. Tällöin onkin otettava huomioon rintakivun koko erotusdiagnostinen kirjo, ja tarkemmat tutkimukset määräytyvät potilaskohtaisesti.

Hannu Tukiainen

Näköhermotulehduksen tutkimus- ja hoitokäytännöt

Näköhermotulehduksen patogeneesi liittyy läheisesti multippeliskleroosiin. Tulehduksen hoidossa käytetään suun kautta tai laskimoon annettuja kortikosteroideja, tai vaihtoehtoisesti potilas ei saa mitään hoitoa taudin suuren spontaanin paranemistaipumuksen vuoksi. Katsaukseen on koottu tietoja näköhermotulehduksen hoitokäytännöistä ja hoidon vaikuttavuudesta. Katsaus myös selvittää eri tutkimusmenetelmien, kuten aivojen magneettikuvauksen, ennusteellista merkitystä. Lisäksi esitellään oma retrospektiivinen tutkimus TYKS:ssa hoidetuista näköhermotulehdusta sairastavista potilaista.

Taru Immonen, Eeva Nikoskelainen

Varhaiset neuropsykologiset muutokset dementiassa Kokemuksia CERAD-tehtäväsarjan käytöstä

Suomen muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä suositteli kaksi vuotta sitten muistihäiriöiden ensi vaiheen tutkimuksissa käytettäväksi CERAD-tehtäväsarjaa. Tehtäväsarjan käyttöönotolla pyrittiin parantamaan muistihäiriöiden seulontaa ja varhentamaan dementoivien sairauksien toteamista. Alustavat kokemukset viittaavat siihen, että tavoitteet voidaan saavuttaa. Yksiköistä, joissa tehtäväsarjaa käytetään, ohjautuu jatkotutkimuksiin oikeita potilaita. Meneillään on tutkimushankkeita, joista kertyvän tiedon avulla voidaan tarkentaa suomalaista normiaineistoa ja siten edelleen parantaa tehtäväsarjan osuvuutta muistihäiriöpotilaiden seulontavälineenä.

Tuomo Hänninen, Tuula Pirttilä

Refluksitaudin ruokatorven ulkopuoliset komplikaatiot

Ruokatorven ulkopuolinen refluksitauti on yhteydessä moniin kroonisiin keuhkojen, kurkunpään, suun ja nielun sairauksiin. Potilailla ei useinkaan ole muita refluksitaudin oireita ja diagnostiset testit voivat olla normaalit. Oireita hoidetaan mahahapon eritystä estävällä lääkityksellä, jonka tulee jatkua vähintään 3-6 kuukautta kaksin- tai kolminkertaisella annoksella. Pitkittyneessä ja vaikeassa oireessa on antirefluksikirurgiasta paras hyöty.

Hannu Paajanen, Niilo Härkönen

Lyhyesti: Antibioottirehujen käyttörajoitukset osoittamassa hyödyllisyytensä

Antibiooteille resistenttien bakteerien esiintyminen tanskalaisissa kanoissa ja sioissa on vähentynyt dramaattisesti sen jälkeen, kun rehujen terästämistä antibiooteilla on vähennetty. Esimerkiksi Enterococcus faeciumin resistenssi eläinten hoidossa käytettyä avoparsiinia kohtaan on vähentynyt viidessä vuodessa 73 %:sta 6 %:iin. Lihantuotanto ei ole pienentynyt antibioottirehujen vähentyneen käytön myötä. Ilmiöllä on ihmisen kannalta merkitystä siksi, että ihmiseen on ilmeisesti siirtynyt resistenttejä enterokokkeja sekä kanoista että sioista.

Matti Viljanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030