Peptidit verenpaineen säätelyssä

Biologisesti aktiiviset peptidit, kooltaan muutamista aminohapoista muutamiin kymmeniin aminohappoihin, osallistuvat elimistössä useiden fysiologisten toimintojen, mm. verenpaineen säätelyyn. Endogeenisten peptidien lisäksi verenpaineeseen voivat vaikuttaa myös ravinnon proteiineista pilkkoutuvat ruoansulatuskanavasta verenkiertoon imeytyvät peptidit.

Marika Sipola, Heikki Vapaatalo

Trisomiaseulonnan nykytila

Raskaana olevat naiset toivovat, että sikiön kehityshäiriöt voitaisiin todeta jo varhain. Tavallisin kehitysvammaisuuden syy on 21-trisomian aiheuttama Downin oireyhtymä. Nykytietämyksen valossa sen lupaavin seulontamenetelmä näyttää olevan varhainen seulonta biokemiallisia merkkiaineita, äidin ikää ja sikiön niskaturvotuksen mittausta käyttäen. Näyttö alkuraskauden seulonnan tehokkuudesta on jo varsin vahva.

Pekka Taipale, Seppo Heinonen

Vaikean epilepsian hoito

Epilepsian lääkehoidon ensisijaisena tavoitteena on saada kohtaukset loppumaan aiheuttamatta häiritseviä sivuvaikutuksia. Yli puolet potilaista saadaan oireettomiksi yhdellä lääkkeellä ja heidän lisäkseen joukko potilaita kahden lääkkeen yhdistelmähoidolla. Mikäli kohtauksia edelleen esiintyy, voidaan puhua vaikeasta epilepsiasta. Tällöin tulee harkita leikkaushoitoa tai kokeilla uusien kehittyneiden lääkehoitomahdollisuuksien myötä parantunutta rationaalista monilääkehoitoa.

Aarne Ylinen

Koulun yhteisöllisyys - väline vaikuttaa nuoren terveeseen kasvuun

Koululuokan sosiaalisella ilmapiirillä on suuri merkitys nuoren itsetunnon kehitykselle ja menestymiselle koulutyössä. Ongelmille taas on tunnusomaista, että ne pysyvät pitkään ulkopuolisilta piilossa, mutta ilmenevät nuoren epämääräisenä oireiluna. Kuopiossa tehdyssä koulutyön kehittämiskokeilussa painotettiin koulun yhteisöllisyyttä. Oppilaat osallistuivat luokkien sääntöjen laadintaan ja valvontaan, ja opettajat saivat vertaistukea toisilta saman luokka-asteen opettajilta. Kokeilussa todettiin, että erityisesti 7. luokalla alkavien ongelmien ennakoiminen on tärkeää oppilaan tasapainoisen kehityksen turvaamisen kannalta.

Eila Laukkanen, Liisa Oranen, Sirpa Shemeikka

Lyhyesti: Infarktiin sairastuvat miehet menehtyvät usein jo ennen sairaalaanpääsyä

Sairaalavaiheen tutkimusten perusteella naisten sydäninfarktia on pidetty pahanlaatuisempana kuin miesten. Skottitutkijat selvittivät yli 200 000:n ensimmäiseen infarktiin sairastuneen potilaan taudinkulkua ja totesivat, että miesten mahdollisuus selviytyä tautikohtauksesta onkin 9 % huonompi kuin naisilla. Ero johtui siitä, että miehet kuolivat huomattavasti useammin jo ennen sairaalaanpääsyä, vaikka toisaalta sairaalahoitovaiheessa naisten selviytyminen olikin huonompaa. Miksi miehet kuolevat jo rintakipukohtauksen alkuvaiheessa ennen hoitoonpääsyä, jäi avoimeksi.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Aivojen GABA-pitoisuus vähentynyt paniikkihäiriössä

Gamma-aminovoihappo (GABA) on yhdistetty ahdistuneisuuteen siten, että keskushermoston GABA-funktion heikkous lisää ja sen vahvistuminen vähentää ahdistuneisuutta. Aiemmin ei ole voitu suoraan osoittaa, onko ahdistuneisuushäiriössä GABA-pitoisuus todella pienentynyt. Uusinta magneettispektroskopiatekniikkaa hyväksi käyttäen tutkijat havaitsivat, että 14 paniikkihäiriöpotilaasta 12:lla GABA-pitoisuus oli pienentynyt okkipitaalisella aivokuorella. Tämä saattaa olla paniikkihäiriöön altistava neurofysiologinen poikkeavuus. Tosin äskettäin on samanlainen löydöt tehty myös depressiosta, joten kyse voi olla yleisemmästä neuropsykiatrisesta häiriöalttiudesta.

Raimo Kr Salokangas

Nenää ja alahengitysteitä on tarkasteltava kokonaisuutena

Yhdysvalloissakin on huomattu, että nenä, ylähengitystiet sekä keuhkot ovat samaa puuta ja ne on otettava huomioon kokonaisuutena potilaan hoidossa. Monelle lääkärille tämä on itsestäänselvyys, mutta kaikille ei ehkä niinkään tuttua.

Hannu Puolijoki

Synnytyksen jälkeinen inkontinenssi korjautuu lantionpohjan lihasharjoittelulla

Alatiesynnytyksen jälkeen naisista 20-30 %:lla esiintyy virtsanpidätysongelmia ja 4 %:lla ulosteinkontinenssia. Kolmen kuukauden kuluessa tilanne paranee huomattavasti, koska vaivan taustalla oleva hermovamma korjautuu spontaanisti. Siten erityisen diagnostiikan ja hoidon tarve on ilmeisesti suurin silloin, kun pidätysongelmia esiintyy vielä kolmen kuukauden jälkeen.

Pertti Kirkinen

Bakteereilla sittenkin sytoskeleton

Kaikilla eukaryooteilla, hiivoista eläimiin on sytoskeleton. Tämä solun sisäinen tukiranka koostuu mikrotubuluksista, aktiinifilamenteista ja intermediaarifilamenteista. Tukiranka pitää nimensä mukaisesti solun koossa, ohjaa molekyylien liikennettä solulimassa sekä mahdollistaa solun muodonmuutokset ja liikkumisen. Tähän asti vallinneen käsityksen mukaan prokaryoottisoluilla ei ole tukirankaa, vaan niiden on ajateltu tukeutuvan vahvaan soluseinämäänsä.

Matti Viljanen

Anti-IgE-vasta-aineesta hyötyä astman hoidossa

Laajassa monikeskustutkimuksessa selvitettiin, hyödyttääkö uusi idea eli IgE:tä vastaan kohdistuva antivasta-aine (omalisumabi; rhuMAb-E25, Xolair) astmapotilaiden hoidossa. Sarjassa oli 546 iältään 12-76-vuotiasta astmaatikkoa, joilla oli allergia joko kotipölypunkeille, koiralle tai kissalle. Potilailla oli käytössä varsin tuhti inhaloitava steroidi eli beklometasonia 500-1 200 myyg päivässä. Heille annettiin kaksoissokkoasetelmassa suoneen omalisumabia tai lumelääkettä joko kaksi tai neljä viikkoa (riippuen painosta ja kokonais-IgE:n arvosta). Steroidiannos pyrittiin stabiloimaan 16 viikon ajaksi ja sen jälkeen sitä laskettiin kahdeksan viikon aikana sille tasolle, joka vielä piti astman hyvässä kontrollissa. Tällä annoksella jatkettiin neljä viikkoa.

Hannu Puolijoki