Lyhyesti: Lämpöä ennen puukkoa

Leikkaushaavojen infektiot vähenevät dramaattisesti, jos potilasta lämmitetään ennen leikkausta, väitetään Englannissa tehdyssä tutkimuksessa. Yli 400 potilasta, joille tehtiin tyrä-, suonikohju- tai rintaleikkaus, jaettiin kolmeen ryhmään. Osa potilaista sai puolen tunnin ajan ennen leikkausta koko kehon lämmitystä lämpöhuovan alla, toinen osa lämpöä lämpölampusta vain operoitavalle alueelle. Kolmas ryhmä jätettiin kylmäksi. Haavainfektioita tuli 14 %:lle verrokeista, mutta vain 5 %:lle lämmitetyistä. Paikallisen lämmityksen teho oli vähintään yhtä hyvä kuin koko kehon lämmityksen. Selitykseksi tarjotaan verenkierron stimulaatiota ja kudosten parempaa hapetusta. Se antaisi infektiopuolustukselle paremman startin. Tekijät ehdottavat varovasti lämpöä antibioottiprofylaksin vaihtoehdoksi.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Viinanhimo näkyy aivokuvassa

Uusi aivojen kuvantamistekniikka tuottaa lähes päivittäin mitä mielenkiintoisimpia havaintoja. Tuoreessa tutkimuksessa mitattiin funktionaalisella magneettikuvauksella etanolin tuoksun vaikutuksia aivotoimintoihin. Viinan tuoksulle altistaminen johti alkoholiriippuvaisten potilaiden oikeanpuoleisen amygdala-hippokampusalueen ja pikkuaivojen aktivoitumiseen, mutta onnistuneen hoidon jälkeen nämä alueet eivät enää altistuksella aktivoituneet. Terveillä verrokeilla vastaavaa ei tapahtunut. Näyttääkin mahdolliselta, että tiettyjen aivoalueiden (amygdalan) toimintaa seuraamalla voidaan päätellä, milloin viinanhimo on päällä ja milloin hoito on vaikuttanut suotuisasti.

Raimo Kr Salokangas

Tupakointi kannattaa lopettaa ajoissa ennen keuhkoleikkausta

Japanilaiset ovat tunnetusti tupakoivaa kansaa. Siksipä siellä, mutta miksei Suomessakin, kiinnostaa se, kuinka keuhkoleikkauksen komplikaatioherkkyyteen vaikuttaa se, tupakoiko potilas, milloin hän on lopettanut vai onko koskaan tupakoinutkaan.

Hannu Puolijoki

Metformiinia idiopaattiseen rasvamaksaan

Alkoholismiin liittymätön rasvamaksa johtuu yleensä ylipainosta, mutta kyllä maksa voi rasvoittua muutenkin. Tällaisen maksataudin ennuste ei välttämättä ole ihan hyvä, vaan tila voi edetä fibroosiin ja maksakirroosiinkin.

Robert Paul

Imetys suojaa lapsuusiän astmalta

Rintaruokinnan mahdollisesta atooppisilta sairauksilta suojaavasta tai edes niitä siirtävästä vaikutuksesta on keskusteltu aina 1930-luvulta lähtien. Astman suhteen asiaan antaa lisävalaistusta uusi meta-analyysi, jossa on yhdistetty yli 8 000 lapsen seurantatiedot kahdestatoista pro-spektiivisesta tutkimuksesta. Joukkoon otettiin vain tutkimukset, joissa imetystiedon kirjaamisessa ei tarvinnut luottaa yli vuoden takaiseen muistijälkeen, joissa imetystiedon kerääjä ei tiennyt lapsen astmaoireilusta, joissa tutkittiin vähintään 3 kk jatkunutta täydellistä imetystä ja joissa astma oli kunnolla määritelty ja seuranta-aika oli vähintään 2 vuotta.

Marjo Renko

Eikö sotaloli olekaan muita beetasalpaajia tehokkaampi eteisvärinän estolääke?

Sotalolia käytetään usein ensisijaisena lääkkeenä sinusrytmin säilyttämiseen eteisvärinän kardioversion jälkeen. On kuitenkin epäselvää, saavutetaanko lääkkeen kolmosryhmän rytmivaikutuksella kliinistä etua muihin beetasalpaajiin verrattuna.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Siirtolaisilla enemmän astmaa

Siirtolaisten määrät ovat Euroopassakin jo mittavia. Laajassa monikansallisessa lähinnä länsieurooppalaisessa selvityksessä (European Community Respiratory Health Survey) määritettiin astman ja bronkiaalisen hyperreaktiviteetin esiintymistä siirtolaisväestössä verrattuna muuhun väestöön. Aineistoon tuli 1 678 maahanmuuttajaa; tutkittujen kokonaismäärä oli 19 516. Maahanmuuttajista 581 oli muuttanut jostakin tutkimuksessa mukana olleesta 18 maasta. Astman esiintyvyys oli immigranteilla (OR 1,21) ja emigranteilla (OR 1,31) suurempaa kuin muussa väestössä, kun tulokset vakioitiin suhteessa alueeseen, sukupuoleen, ikään ja tupakointiin. Sen sijaan keuhkoputkien ärtyvyyden tai atopian esiintymisessä ei eroja ollut eikä myöskään terveyspalvelujen käytössä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Pienetkin bentso-diatsepiiniannokset altistavat vanhuksia reisiluun kaulan murtumille

On yleisesti tunnettua, että bentsodiatsepiinilääkitys altistaa vanhuksia kaatumisille ja lisää siten reisiluun kaulan murtumia. Laajassa 65 täyttäneitä käsittävässä terveyspalvelututkimuksessa kävi ilmi, että 3 mg:aa diatsepaamia vastaavat tai sitä suuremmat bentsodiatsepiinien vuorokausiannokset lisäsivät reisiluun kaulan murtumariskiä 50 %. Riski oli suurimmillaan 2 viikon ajan lääkkeen aloittamisesta ja kun lääkitys oli jatkunut yli kuukauden. Sen sijaan 2-4 viikon lääkitys oli turvallisinta. Lyhyen puoliintumisajan lääkkeet eivät olleet muita turvallisempia. Vanhusten bentsodiatsepiinilääkityksen riskit on syytä muistaa.

Raimo Kr Salokangas

Amfetamiinien ja opiaattien käytön yleisyys Suomessa 1999

Viranomaisrekisterien yhdistämiseen perustuvan selvityksen mukaan koko Suomessa oli vuonna 1999 noin 11 000-14 000 amfetamiinien tai opiaattien ongelmakäyttäjää. Näistä 70-80 % käytti amfetamiineja. Naisten osuus oli alle neljännes ja 15-25-vuotiaiden nuorten osuus kummassakin aineryhmässä 40-50 %. Pääkaupunkiseudulla käyttäjäkunta oli jonkin verran vanhempaa kuin muualla maassa. Kaikista ongelmakäyttäjistä 60 % oli Etelä-Suomesta ja pääkaupunkiseudulta 40%.

Päivi Partanen, Pekka Hakkarainen, Pekka Holmström, Aarne Kinnunen, Risto Lammi, Pauli Leinikki, Airi Partanen, Timo Seppälä, Jussi Simpura, Ari Virtanen

Onko huumeiden käytön yleistyminen taittumassa? Vuoden 2000 huumekyselyn tulokset

Huumeiden käyttö ja siihen liittyvä rikollisuus kasvoivat rajusti maassamme 1990-luvulla. Joka kymmenes suomalainen on ainakin kokeillut huumausaineita. Eniten kokeiluja on opiskelijoilla ja varusmiehillä, vähiten eläkeläisillä. Parin viime vuoden aikana on kuitenkin nuorimmassa ikäluokassa ollut havaittavissa hienoista käytön tasaantumista. Tutkijat pohtivat, onko tämä merkki pysyvämmästä käänteestä vai ainoastaan väliaikaisesta pysähdyksestä ennen uutta voimakkaamman kasvun vaihetta.

Pekka Hakkarainen, Leena Metso