Myös iäkkäiden potilaiden sepelvaltimotaudin aktiivinen hoito on tehokasta

Rintakipupotilaat ovat yhä iäkkäämpiä. Aikaisemmat sepelvaltimotaudin satunnaistetut hoitovertailut ovat kohdistuneet lähinnä keski-ikäisiin miehiin eikä invasiivisten hoitojen vaikuttavuudesta iäkkäillä potilailla ole paljonkaan tietoa. Sveitsiläisessä monikeskustutkimuksessa satunnaistettiin 301 yli 75-vuotiasta potilasta, joilla oli lääkehoidosta huolimatta jokapäiväistä elämää häiritseviä rintakipuja, joko lääkehoidon optimointiin tai sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen ja invasiiviseen hoitoon. Revaskularisaatio tehtiin 70 %:ssa tapauksista pallolaajennuksella, 34 potilasta ei soveltunut tai halunnut leikkaukseen tai pallolaajennukseen.

Juhani Airaksinen

Stressi heijastuu lasten mielenterveyteen vajaissa ja uusperheissä

Tutkimusten mukaan yhden vanhemman tai uusperheen lapsilla ilmenee psyykkisiä häiriöitä enemmän kuin eheiden perheiden lapsilla. Epäselvää kuitenkin on, missä määrin kyse on perherakenteesta ja missä määrin perherakenteisiin liittyvästä stressistä. Tätä selvitettiin englantilaisessa tutkimuksessa.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Erytromysiinillä ehkäisyvaikutusta keuhkoahtaumataudin vaikeutumisvaiheisiin

Japanissa tutkittiin 109 COPD-potilaan aineistossa, auttaisiko erytromysiini (200-400 mg/pv p.o.) estämään pahenemisvaiheita. Jopa vuoden jatkuneen seurannan aikana erytromysiiniä saaneet hyötyivät hengitystieinfektioiden estämisessä (1,2 vs 4,5, p = 0,0002) vitamiinia saaneeseen vertailuryhmään nähden. Verrokkiryhmällä oli 9-kertainen riski saada kaksi tai useampi vilustumissairaus kuin erytromysiiniä saaneilla. Varsinaisisa COPD:n pahenemisvaiheita olivat 56 %:lla verrokeista ja 11 %:lla aktiivilääkettä saaneista. Pahenemisvaiheiden riski oli verrokkiryhmällä nelinkertainen, ja selvä ero oli myös sairaalahoitoon joutumisessa. Tulokset saattavat nostattaa hiuksia niillä, jotka vahtivat antibioottien käyttötrendejä. Joka tapauksessa keuhkoahtaumatauti komplikaatioineen on iso ongelma tulevaisuudessa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Sertraliini auttaa sosiaalisessa fobiassa

Kuusi kuukautta kestäneessä satunnaistetussa kaksoissokkokokeessa todettiin, että sertraliinia 50-100 mg saaneet yleislääkärin potilaat toipuivat sosiaalisen fobian oireista paremmin kuin pelkästään altistushoitoa saaneet. Lääkettä ja altistusta saaneet toipuivat hieman paremmin kuin pelkästään lääkettä saaneet. Siis sertraliini osoittautui tehokkaaksi yleistyneen sosiaalisen fobian hoidossa. Näyttää kuitenkin siltä, että yleislääkärin antamana toteutettu sertraliinin ja altistuksen yhdistelmähoito saattaa olla vielä tehokkaampaa kuin pelkkä lääkehoito.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Influenssa A -infektion aikana paljon kuumekouristuksia

Hongkongilaiset tutkijat kävivät läpi influenssa A-, parain-fluenssa- tai adenovirusinfektion vuoksi vuosina 1996-98 sairaalaan joutuneiden lasten sairauskertomukset. Lapsia (ikä 6 kk-5 v) oli yhteensä 763 ja heistä kuumeen aikana kouristeli 117 (15 %). Influenssa A -infektion aikana kuumekouristuksen esiintyminen oli tavallisempaa (19,5 %) kuin parain-fluenssa- (12 %) tai adenovirusinfektion (9 %). Ero pysyi tilastollisesti merkitsevänä, vaikka analyysi vakioitiin korkeimman mitatun kuumeen suhteen. Myös toistuvat kuumekouristukset saman infektion aikana olivat tavallisimpia influenssa A -infektion aikana (OR 4,3; 95 %:n luottamusväli 1,2-15,4).

Marjo Renko

Lyhyesti: Parantavatko estrogeenit kognitioita skitsofreniassa?

Estrogeeneillä on monia suotuisia vaikutuksia ihmisen keskushermostoon. Niiden on oletettu ainakin osittain selittävän myös skitsofreniaa sairastavien naisten paremman ennusteen. Uuden havainnon mukaan skitso-freniaa sairastavilla naispotilailla veren keskimääräinen estrogeenipitoisuus korreloi erittäin voimakkaasti kognitiiviseen suorituskykyyn (kokonaissuorituskyky: r = 0,86, p < 0,001). Progesteronipitoisuudella ei vastaavia korrelaatioita ollut. Hormonipitoisuuksien ja psykiatristen oireiden välillä ei ollut merkitsevää korrelaatiota. Vaikka kyseessä on korrelaatiotutkimus, siitä nousee vahvasti esiin ajatus, että estrogeenilääkityksellä voitaisiin parantaa skitsofreniaa sairastavien naispotilaiden kognitiivisia toimintoja.

Raimo Kr Salokangas

Ruttobakteerin perimässä paljon lainattuja ja vaimentuneita geenejä

Rutto on yksi ihmiskunnan suurimmista vitsauksista: se tappoi arviolta 200 miljoonaa ihmistä kolmessa laajassa epidemiassa viime vuosituhannella. Ruton aiheuttaja Yersinia pestis on primaarisesti jyrsijöiden patogeeni, ja kirput voivat siirtää sen kuolleesta jyrsijästä ihmiseen. Aerosolina keuhkoihin levitettävä ruttobakteeri on lähes isorokon veroinen bioase.

Matti Viljanen

Leiden-mutaatio auttaa alkion implantaatiota

Hyytymistekijä V:n Leiden-mutaatio on tavallisin laskimotukosten riskitekijä. Lisäksi Leiden-mutaatio altistaa keskiraskauden keskenmenoille, sikiökuolemille ja ennenaikaiselle synnytykselle. Toistaiseksi ainoa Leiden-mutaation hyvä piirre on ollut se, että sen kantajilla on vähemmän synnytykseen liittyviä verenvuotoja. Kuitenkin mutaatio on säilynyt ihmisessä ainakin 30 000 vuotta, ja sitä esiintyy nykyään noin 6 %:lla valkoisesta rodusta. Tähän evoluution logiikan vastaiseen säilymiseen saattaa olla syynä jokin Leiden-mutaation kompensatorinen ominaisuus, joka suojaa mutaation kantajia.

Pertti Kirkinen

Voimavarojen suuntaaminen kivun hoitoon Lääketieteellisesti ja taloudellisesti järkevää - myös juridis-eettisesti perusteltua

Kipusairaudet ovat kansanterveysongelma. Terveyskeskuslääkärikäynneistä kolmanneksessa kipu on käynnin pääsyy. Kipusairaudet aiheuttavat 10 miljardin markan kulut. Kipusairausepidemian hoitamiseksi tarvitsemme Suomeen kivunhoidon omalääkärit sekä avoterveydenhuoltoon (yleislääketiede) että erikoissairaanhoitoon (lääkärit, joilla on kivun hoidon erityispätevyys sekä lääkärit, joilla on perinteiset spesialiteetit). Lääketieteelliset, taloudelliset ja juridis-eettiset syyt puoltavat sitä, että kipulääketieteen erikoislääkäri- ja erityispätevyystasoinen hoito tulee järjestää jokaisella sairaanhoitoalueella paikallisesti saatavaksi peruspalveluksi siten, kuin nykyisin on järjestetty esim. sisätautien ja kirurgian erikoisalojen palvelut.

Irma Pahlman, Harri Tohmo

Videoetäopetus ihotautilääkärien täydennyskoulutuksessa

Lääkäreiden täydennyskoulutus on välttämätöntä ammattitaidon ylläpitämiseksi. Koulutuksessa joudutaan jatkuvasti etsimään uusia keinoja koulutuspäivien ja kongressien rinnalle. Eräs mahdollisuus on tietotekniikan laajempi hyödyntäminen opetuksessa.

Håkan Granlund, Päivi Kumpula, Sami Perälä, Mirja Tuomiranta