Koulu työpaikkana

24.8.2001 Tampereen yliopisto

Annikki Savolainen

Uusi valkuaisaine solunsisäiseen kuljetukseen

24.8.2001 Oulun yliopisto

Anssi Poussu

Monirakkulaisiin munasarjoihin liittyvät hormoni- ja sokeriaineenvaihdunnan muutokset

24.8.2001 Oulun yliopisto

Riitta Koivunen

Lisäsairauksien esiintyminen diabeteksen eri alaryhmissä

28.9.2001 Helsingin yliopisto

Bo Isomaa

Vartalon lihasvoiman mittaaminen alaselkäpotilailla

31.8.2001 Turun yliopisto

Pekka Rantanen

Viljelijän työperäinen astma

31.8.2001 Tampereen yliopisto

Eero Iivonen

Terveyskeskuslääkäri on Lapissa varsinainen terveydenhuollon moniottelija

Jatkuva turistien virta läpi vuoden ja 300 kilometrin matka erikoissairaanhoidon palveluihin takaavat vaihtelun terveyskeskuslääkärin työhön Inarissa. Terveydenhuollon henkilöstö ottaa ambulanssin lisäksi avukseen usein moottorikelkan, toisinaan jopa helikopterin tässä pinta-alaltaan Suomen laajimmassa kunnassa. Inarin kunnan terveyskeskus on kehittänyt saattohoitoa 1970-luvulta lähtien, ja nyt se panostaa erityisesti nuoriin, niin nuorten psykiatrisiin pulmiin kuin heidän alkoholi- ja huumeongelmiinsa.

Ulla Toikkanen

Tel Lappi -projekti etenee

Telelääketieteen ja informaatioteknologian kokonaisjärjestelmän kehittämisprojekti, Tel Lappi, on nyt käynnistymässä kaikissa Lapin sairaanhoitopiirin terveyskeskuksissa. Projektissa tehtyjen haastattelujen perusteella miltei kaikki alueen kunnat pitivät erittäin tärkeänä sähköiseen potilastietojärjestelmään suoraan liittyvää lähete-palautejärjestelmää, videoneuvotteluna toteutettua koulutusta ja ensihoitojärjestelmän kokonaisvaltaista kehittämistä.

Useimmat saamelaislääkärit eivät jää töihin saamelaisalueelle

Saamelaisten asuttama alue ulottuu Keski-Norjasta ja Ruotsista Suomen pohjoisosan yli Kuolan niemimaalle. Suomessa asuu 6 500 saamelaista, Norjassa heitä on yli 40 000, Ruotsissa 15 000 ja Venäjällä 2 000. Saamenkieliset voivat pyrkiä opiskelemaan Oulun yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan omassa kiintiössään. Tämä kiintiö on ollut yli kymmenen vuoden ajan Oulun yliopistossa.

Mitä viitearvoja tulisi käyttää Suomeen muuttaneiden ulkomaalaisten spirometriatuloksia arvioitaessa?

Erirotuisilla kansoilla on rakenteellisissa mittasuhteissa eroja. Suomalaisten keuhkot ovat kookkaat, ja niinpä maahanmuuttajien spirometriatutkimuksissa suomalaisten viitearvojen käyttö voi johtaa virheellisiin päätelmiin. Esimerkiksi virolaisten, ruotsalaisten ja venäläisten viitearvoina tuleekin käyttää keskieurooppalaisia ECSC-arvoja. Pienikokoisempien kansojen edustajille nämä arvot korjataan tarvittaessa eri etnisistä ryhmistä laaditun korjauskerrointaulukon mukaisesti.

Päivi Piirilä, Ari Lindqvist, Paula Rytilä, Petteri Välimäki, Anssi Sovijärvi