21102 osumaa

Masennuspotilaat psykiatrisessa osastohoidossa

Tutkimuksessa selvitettiin miesten ja naisten toipumista masennuksesta psykiatrisessa osastohoidossa. Kaikki potilaat olivat vapaaehtoisessa hoidossa, eikä hoitoa muutettu tutkimuksen vuoksi. Masennusoireet vähenivät osastohoidon aikana. Naissukupuoli oli yhteydessä hyvään toipumiseen. Potilaat olivat tyytyväisiä hoitojaksoonsa, vaikka vain osa oli toipunut täysin osastolta lähtiessään. Potilaiden yksilölliseen arviointiin olisi paneuduttava osastohoidossa entistä enemmän. Masennuspotilaat tarvitsevat jatkohoidon osastohoidon jälkeen.

Heimo Viinamäki, Risto Antikainen, Kirsi Honkalampi, Jukka Hintikka, Heli Koivumaa-Honkanen, Pirjo Saarinen, Jouni Kontkanen, Seija Miettinen, Antti Tanskanen

Fibromyalgian ja nivelreuman aiheuttamat toiminnalliset haitat

Nivelreuma aiheuttaa usein huomattavia muutoksia ja johtaa toiminnallisiin haittoihin. Fibromyalgia on edelleen huonosti tunnettu ja tunnustettu oireyhtymä, jossa muutosten arviointi on vaikeaa. Tutkimuksen tavoitteena oli vertailla näiden sairauksien aiheuttamia haittoja validoiduin kyselylomakkein. Tulokset osoittivat molemmissa ryhmissä näihin sairauksiin liittyvän merkittäviä toiminnallisia haittoja. Ryhmät erosivat merkitsevästi siten, että fibromyalgiapotilaat kokivat keskimäärin enemmän kipua, unihäiriöitä, päiväväsyneisyyttä ja psykososiaalisia haittoja, kun taas nivelreumapotilailla oli odotetusti enemmän fyysiseen toimintakyvyn vajaukseen liittyviä ongelmia.

Jorma V. Viitanen

Haavauma suussa - onko se suusyöpä?

Suusyövällä tarkoitetaan pahanlaatuista kasvainta jollakin suuontelon tai siihen välittömästi liittyvän elimen tai kudoksen alueella. ICD luokittelee suun kymmeneen eri ala-alueeseen. Vaikkakin suu tai purentaelin on anatomisesti melko pieni kokonaisuus ihmiskehossa, on jaottelu perusteltu ja merkityksellinen mm. sen vuoksi, että histologisesti samankaltaisen kasvaimen ennuste on aivan erilainen esimerkiksi huulessa ja suunpohjassa.

Christian Lindqvist

Väsymyksen monet kasvot

Päiväaikaisen väsymyksen syistä on muotivirtausten mukaan ollut voimakkaammin esillä milloin narkolepsia, uniapnea, krooninen väsymysoireyhtymä, univaje, masennus tai työuupumus. Yksittäisen henkilön pitkäaikaisen väsymyksen taustalla on yhden diagnoosin sijasta usein monen tekijän yhteisvaikutus. Väsymyksen tutkiminen ja asianmukainen hoito vaatiikin perusteellista nukkumisen, elämäntilanteen, työn ja sairauksien selvittelyä. Joskus tarvitaan myös unihäiriöihin perehtynyttä asiantuntijaa sekä unen ja vireyden polygraafista tutkimusta. Väsymyksen työtehoa ja elämänlaatua heikentävästä ja onnettomuusriskejä lisäävästä vaikutuksesta on monenlaista tutkimusnäyttöä.

Kirsti Martikainen

Lyhyesti: Tupakoinnin lopettaminen kannattaa

Tupakoinnin lopettamisen on todettu vähentävän ventilaatiotoimintojen heikentymistä. Vähemmän on tiedetty tilapäisen lakon vaikutuksista. Asiaa paikkasivat kotimaiset kollegamme (Pelkonen ym.) seitsemän maan tutkimukseen liittyvällä suomalaiskohortin erillisellä selvityksellä. Kohortti koostui keski-ikäisistä miehistä. FEV0,75-arvon lasku oli 15 vuoden seurannassa kokonaan tupakoimattomilla 46 ml vuodessa, selvästi aiemmin tupakoineilla 49 ml, hiljan lopettaneilla ja lakkoilleilla tasoa 55 ml ja tupakointia jatkaneilla 66 ml. Ventilaatiofunktioiden heikkeneminen oli seurannan aikana menehtyneillä nopein, oli sitten kyseessä tupakoija tai kokonaan tupakoimaton. Tupakoimattomilla ja lopettaneilla oli vähäisempi kuolleisuus kuin jatkuvasti tupakoineilla. Lakko siis kannattaa, vaikka se loppuisi - kuten eräs toinenkin lakko...

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Kirkossakäynti vähentää depressiivisyyttä

On väitetty, että uskonnolla on haitallisia vaikutuksia ihmisten mielenterveyteen. Laajassa eurooppalaisessa vanhustutkimuksessa todettiin, että yksilötasolla säännöllinen kirkossakäynti yhdistyi vähäiseen depressiivisyyteen. Katolisten maiden naisilla oli depressiivisiä oireita vähemmän kuin muilla, mutta protestanttisissa maissa miehillä tavallista enemmän. Perinteisten arvojen mukainen uskonnonharjoitus voikin parantaa ihmisten kykyä selviytyä elämän mukanaan tuomista vastoinkäymisistä. Olisiko tässä opittavaa meidän sekularisoituneella yhteiskunnallamme?

Raimo Kr Salokangas

Doksisykliiniäkö jokaisen punkinpureman jälkeen?

Borrelioosin ehkäisystä välittömästi punkinpureman jälkeen annetusta mikrobilääkkeestä on taitettu peistä pitkään. New Yorkin osavaltion alueella tehdyn, melko laajaan aineistoon perustuvan tutkimuksen tulokset näyttävät kallistavan vaa'an profylaksian puolelle. Tuloksien perusteellinen tarkastelu osoittaa kuitenkin, että aiempia suosituksia tuskin tarvitsee muuttaa.

Matti Viljanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030