Monielinvaurion arviointi, etiologia ja ennuste

1.6.2001 Helsingin yliopisto

Ville Pettilä

Kampaajien iho- ja hengityselinsairauksien epidemiologiaa

1.6.2001 Helsingin yliopisto

Timo Leino

Pälve lakon lopettajaiskierroksella: Edunvalvonta siirtyy nyt paikalliselle tasolle

- Viimeistään nyt on korkea aika huomata, että edunvalvonta tapahtuu myös paikallisella tasolla, painotti Lääkäriliiton puheenjohtaja Heikki Pälve puhuessaan salintäydelle HUS:n lääkäreitä lakon lopettajaiskierroksella Meilahden sairaalassa.

Suvi Sariola

Neuvottelutekniikan opetus aloitettava lääkäreille?

- Oulussa keskeiseksi muodostuvat nyt neuvottelut, joissa sovitaan uuden sopimuksen mukaisista liukumista, totesi Riitta Keskitalo keskiviikkona. Alueellisia tilaisuuksia on jo ollut niin Oulussa kuin Kokkolassakin, ja katse kohdistuu nyt paikallisiin kuvioihin.

Ulla Järvi

Turussa kehotettiin purkamaan aikapommit

- Uuden lääkärisopimuksen työaikajärjestelyjä koskeva pykälä voi vielä osoittautua työtuoliemme alla muhivaksi aikapommiksi, varoitti Kaisa Nissinen-Paatsamala turkulaisia terveyskeskuslääkäreitä.

Ulla Järvi

Kuntoutustarve lannerangan välilevytyräleikkauksen jälkeen

Lannerangan välilevytyräleikkauksessa olleista potilaista 85 % ilmoitti selkä- ja alaraajakivun vähentyneen kohtalaisesti tai lähes kokonaan kaksi kuukautta leikkauksen jälkeen. Noin kolmasosa potilaista koki kuitenkin selkä- ja alaraajaoireiden edelleen heikentävän suorituskykyä. Lannerangan liikkuvuus ekstensioon ja selkälihasvoimat olivat kivuliailla merkitsevästi huonommat kuin oireettomilla. Yli 50-vuotiaat hyötyivät leikkauksesta harvemmin kuin nuoremmat. Toimintakyvyltään heikentyneet ja kivu-liaat potilaat voisivat hyötyä aktiivisista kuntoutustoimenpiteistä.

Jari Ylinen, Arja Häkkinen, Ilkka Kiviranta, Ulla Tarvainen, Arto Herno, Olavi Airaksinen

Kirurgisen päivystyspotilaan kipulääkitys

TAYS:n kirurgian ensiapupoliklinikassa selvitettiin potilaiden ja hoitajien kokemuksia kipulääkityksestä ja kivunhoidon menetelmistä. Kipulääkitys osoittautui vaihtelevaksi, eikä yhtenäistä käytäntöä lääkkeistä tai lääkkeenantotavoista ollut. Potilaat saivat kivun lievitystä, mutta monien potilaiden kohdalla lääkitys ei ollut riittävää. Keskimäärin potilaat odottivat kipulääkitystään reilun tunnin. Potilaista 64 % piti saamaansa kipulääkitystä riittävänä, mutta hoitajien mielestä riittävä lääkitys oli vain 29 %:lla potilaista. Yhtenäiset lääkitysohjeet ja kipumittarin käyttö voisivat tehostaa kivunhoitoa.

Sanna Kauppinen, Kari-Matti Hiltunen

Kaularangan kliininen tutkimus

Kaularangan kliininen tutkimus perustuu toiminnallisen anatomian tuntemukseen. Kaularangan eri osien anatomiset erityispiirteet mahdollistavat löydöksen anatomisen lähtökohdan määrittämisen kohtalaisella tarkkuudella. Kun toiminnallisen anatomian tuntemus ohjaa kliinistä tutkimusta, jatkotutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä on helpompi suunnata. Anamneesin tärkeyttä osana kliinistä tutkimusta ei voi koskaan korostaa liikaa.

Karl-August Lindgren

Tieteelliseen näyttöön perustuva sydämen vajaatoiminnan lääkehoito

Tähänastiset tutkimukset osoittavat kiistattomasti, että sydämen vajaatoiminnan hoidon kulmakivet ovat ACE:n estäjät ja beetasalpaajat. Angiotensiini II -reseptorien salpaajia voidaan käyttää, mikäli ACE:n estäjistä tulee hankalia sivuvaikutuksia. Vaikeaa sydämen vajaatoimintaa sairastavat potilaat hyötynevät myös spironolaktonista ja digitaliksesta. Kalsiuminherkistäjistä toiveet kohdistuvat lähinnä levosimendaaniin. Suomessa sydämen vajaatoimintapotilaiden tieteelliseen näyttöön perustuva lääkehoito toteutuu paremmin kuin monessa muussa maassa, muttei silti vielä läheskään parhaalla mahdollisella tavalla.

Matti Niemelä, Keijo Peuhkurinen

Käytämmekö psykoosilääkkeitä järkevästi?

Psykoosien hoitojärjestelyistä ja psykoosilääkkeiden käyttökelpoisuudesta kertyy nopeasti uutta käytännön toimintaan sovellettavissa olevaa tietoa, ja sen käyttöönotto on tärkeää psykoosien hoitotulosten parantamiseksi. Millainen on psykoosipotilaan lääkehoidon tarkoituksenmukainen toteutus ja mitkä ovat lääkehoidon kehitystarpeet?

Hannu Koponen, Matti Isohanni