Lyhyesti: Refluksitaudin hoito ei välttämättä paranna astmatasapainoa

Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin 12:sta kriteerit täyttävästä tutkimuksesta, auttaako refluksiesofagiitin hoito astmapotilaan oireistoon. Satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia omepratsolilla oli tehty 6, ranitidiinilla 3 ja simetidiinillä 2 (toisessa mukana kirurgiaa), ja lisäksi yhdessä käytettiin muuta konservatiivista hoitoa. Kahdeksassa tutkimuksessa saatiin astman suhteen vaste vähintään yhteen mitattuun seikkaan. Kuitenkaan hoidoilla ei saatu yleensä ottaen vastetta koviin mittareihin, kuten FEV1-tasoon, PEF-arvoihin tai yöoireisiin, joskin jonkin verran oireiden helpottumista voitiin todeta. Tutkijoiden mukaan yleislääkärin ei pitäisi suin päin koettaa refluksitaudin hoitoa astman helpottamiseksi. Tosin tässä meta-analyysissä oli mukana vain yhdestä viikosta kuuteen kuukauteen kestäneitä hoitoja.

Hannu Puolijoki

Rasituskoe edelleen keskeinen sepelvaltimotaudin hoitoratkaisuissa

Oireetonta tai vähäoireista sepelvaltimotautia ei yleensä kannata selvitellä varjoainekuvauksilla, ellei sydämen pumppauskyky ole heikentynyt tai sydänlihasiskemia kovin vaikea-asteinen. Lisävaloa lieväoireisen sepelvaltimotaudin hoitoratkaisuihin saatiin amerikkalaisesta tutkimuksesta, jossa seurattiin yli 200 sepelvaltimotautipotilaan (keski-ikä 73 vuotta) tilannetta keskimäärin 41 kuukautta. Kaikilla potilailla oli lähtötilanteessa stabiili rintakipuoireisto, mutta rasituskokeessa todettiin vahva sydänlihasiskemia, siis vähintään 2 mm:n ST-segmentin lasku. Potilaita hoidettiin parhaalla mahdollisella lääkehoidolla, tosin ilman ACE:n estäjää. Harvemmalle kuin joka neljännelle tehtiin ohitusleikkaus tai pallolaajennus oireiden vaikeutumisen takia seurannan aikana.

Juhani Airaksinen

Voidaanko unettomuuden hoidolla ehkäistä alkoholistin juomiskausia?

On yleisesti tunnettua, että alkoholistien unen laatu on heikentynyt. Tutkimusten mukaan alkoholistit myös usein hoitavat unettomuuttaan alkoholilla. Vähemmän on kiinnitetty huomiota siihen, että unettomuus voisi olla uusia juomakausia ennakoiva tekijä. Tätä kysymystä tutkittiin hoitoon tulleiden alkoholistipotilaiden aineistosta.

Raimo Kr Salokangas

Ben Furman: Vihainen potilas pitää ottaa vakavasti

Potilas tulee vastaanotolle valmiiksi vihaisena. Mitä voi tehdä?

Ulla Järvi

Palliatiivisen lääketieteen mahdollisuudet

Lääkäreiden perusasenne hyvää palliatiivista hoitoa ja terminaalihoitoa kohtaan on varmasti tavattoman positiivinen, mutta se ei riitä, ellei tälle toiminnalle anneta riittäviä voimavaroja. Näin kirjoitti Ilkka Vartiovaara Suomen Lääkärilehdessä vuonna 1989. Artikkeli oli otsikoitu vielä tähänkin päivään sopivasti, Palliatiivinen lääketiede - vasta lapsenkengissä (1).

Kaija Holli

Kun julkinen sektori työntää, vaihtoehdot alkavat vetää

Julkisen sektorin vetovoiman vähennyttyä entistä useampi siellä työskentelevä lääkäri tähyää vaihtoehtoja. Yksityispraktiikka kiinnostaa yhä useampaa nuorta lääkäriä, mutta myös työuran toisessa päässä voi tehdä valinnan ja siirtyä esimerkiksi osa-aikaeläkkeelle. Niin tekee yhä useampi sairaalalääkäri.

Suvi Sariola

Iäkäs lonkkamurtumapotilas oppii harvoin varausrajoituksen

Vanhusten lonkkamurtumat hoidetaan useimmiten leikkauksella, ja potilaalle saatetaan määrätä leikkauksen jälkeen usean viikon ajaksi varausrajoitus. Tämän selvityksen perusteella varausrajoituksella ei kuitenkaan ollut merkitystä potilaiden toipumisennusteen kannalta. Useimmat potilaat eivät oppineet noudattamaan varauskieltoa, ja heidän kuntoutusaikansa oli poikkeuksellisen pitkä ja laitostumisriskinsä suuri. Toipumista ennakoivat selvimmin leikkausta edeltänyt liikuntakyky ja kognitiivinen taso.

Minna Raivio, Raimo Niskanen, Olli Korkala, Juha-Pekka Kaukonen, Reijo Tilvis

Tulisiko antibioottien käyttöä sairaaloissa rajoittaa?

Antibioottien käyttöön liittyy aina resistenssiongelma. Sairaaloissa antibioottien käytön rajoittamista on perusteltu mikrobien paremman lääkeherkkyyden lisäksi myös taloudellisilla säästöillä. Jokaiselle potilaalle yksilöllisesti määrättävään antibioottiin on sairaaloissa vaikea päästä, ja useassa sairaalassa on käytössä infektiotyyppikohtaiset suositukset antibioottivalinnoista. Kirjoittaja kehottaa lääkäreitä suhtautumaan entistäkin kriittisemmin antibioottien käyttöön, koska näin voidaan hidastaa epätoivottua kehitystä ja pyrkiä jopa kääntämään sen suuntaa.

Jukka Lumio

Kohti toimivaa endokrinologista diagnoosiluokittelua Suomen Endokrinologiyhdistyksen suositus ICD-10-diagnoosien käytöstä

Suomessa käytössä olevaa ICD-10-tautiluokitusta kehitetään jatkuvasti. Tavoitteena on sairauksien yhdenmukainen ja vertailukelpoinen luokittelu. Endokrinologisten sairauksien osalta on nyt valmistunut täydennys, jossa on pyritty ottamaan huomioon mm. muiden samanaikaisten sairauksien ja komplikaatioiden merkitseminen.

Tapani Ebeling, Timo Sane, Jorma Viikari

Mihin hypnoosi perustuu?

Hypnoosiin liitetään paljon mystiikkaa, ja ehkä siksi se on myös helposti ohitettu pelkkänä hölynpölynä. Ilmiöstä on kuitenkin lukuisia tieteellisiä tutkimuksia, varsinkin viime vuosina myös lääketieteen ja neurotieteen julkaisuissa. Hypnoosi määritellään nykyisin sosiaaliseksi vuorovaikutustilanteeksi ottamatta kantaa tajunnassa tapahtuviin muutoksiin. Varsinkin lavahypnoosiesityksien yhteydessä nousee esille kysymys näiden ilmiöiden oikeellisuudesta. Kokevatko ihmiset todellakin jotain vai onko kyse jostain muusta, kuten miellyttämisen halusta tai roolipelistä, vai onko ehkä kaikkia hypnotisoijia vedetty vain nenästä kohta jo 200 vuoden ajan?

Sakari Kallio