Nivelreuman hoitoon ja seurantaan on perehdyttävä perusterveydenhuollossakin

Nivelreuma on hoitamattomana invalidisoiva sairaus, mutta tarmokkaalla hoidolla taudin eteneminen voidaan estää valtaosalla potilaista. Hyvä hoitotulos edellyttää potilaan ja hoitotiimin yhteistyötä. Kaikilla terveydenhuollon tasoilla vaaditaan osaamista: perusterveydenhuollossa on osattava epäillä tautia, erikoissairaanhoidossa tehdään diagnoosi ja aloitetaan remissioon tähtäävä hoito. Kun hoitotulos on saavutettu ja tilanne stabiloitunut, tarvitaan järjestelmällistä seurantaa. Sen hoitaa reumasairauksiin perehtynyt lääkäri, mutta se voi tapahtua muuallakin kuin erikoissairaanhoidon yksikössä.

Laura Pirilä, Kari Puolakka

Sairaaloiden valohoitolaitteet uusiutuvat

Ihottumien valohoitomenetelmät ovat jatkuvasti kehittyneet ja käyttöön on tullut uusia kapeakaistaisempia hoitoja. Suomessa kehitystä on seurattu tiiviisti, ja ihotautiyksiköiden valohoitolaitekanta on voimakkaasti uusiutumassa. Hoitomenetelmien käytössä on kuitenkin ollut kirjavuutta. Kartoitimme kyselytutkimuksen avulla maamme yliopistollisissa sairaaloissa ja keskussairaaloissa käytössä olevat UV-valohoitolaitteet ja säteilymittarit sekä selvitimme valohoitojen annostelua.

Erna Snellman, Laura Huurto, Terhi Kosonen, Iina Volanen, Christer T. Jansén

Dementian diagnosoinnista etenevän muistihäiriön varhaiseen tunnistamiseen - neuropsykologinen näkökulma

Lievien, ikääntymiseen liittyvien kognitiivisten muutosten erottaminen aivosairauden aiheuttamasta kognition etenevästä taantumisesta on haasteellinen tehtävä. Potilaan muistihäiriöksi nimittämät käytännön vaikeudet ja heikko suoriutuminen yksittäisessä muistitestissä voivat tutkimuksissa paljastua enemmänkin toiminnanohjauksen tai kognitiivisten perustoimintojen häiriöistä johtuviksi, ja oirekuvan tarkentumisella on erotusdiagnostista merkitystä. Riskitekijöiden hallinnan ja sairauden etenemistä hidastavan lääkityksen aloituksen kannalta hoitavan lääkärin on pyrittävä tunnistamaan tilanne mahdollisimman varhain.

Laura Hokkanen, Tuomo Hänninen, Veijo Pulliainen, Erja Poutiainen, Juhani Salo, Raija Ylikoski, Marja Hietanen, Pekka Kuikka, Satu Winqvist, Matti Laine, Raija Portin, Timo Erkinjuntti

Ei mikrobilääkkeiden määräämisoikeutta hoitajille

Ylilääkäreille on tulossa oikeus anoa rajattua reseptinkirjoitusoikeutta hoitajille. Asetuksessa hoitajille on ehdotettu oikeutta kirjoittaa mikrobilääkkeitä virtsatieinfektioon, nielutulehdukseen ja sidekalvotulehdukseen. Suomen Infektiolääkärit ry lausui vastustavan kantansa STM:lle jo viime keväänä. Vetoamme nyt ylilääkäreihin, että he pidättäytyisivät suosittelemasta reseptinkirjoitusoikeutta mikrobilääkkeiden osalta.

Laura Lehtola, Markku Broas, Timo Hautala, Jukka Heikkinen, Terho Heikkinen, Reetta Huttunen, Anu Kantele, Janne Mikkola, Tea Nieminen, Laura Pakarinen, Eija Ruotsalainen

Lapsi ja psyykkisesti sairas vanhempi - kuka kuulee lasta?

Porin kaupungin ja Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatrisissa yksiköissä tehtiin selvitys lapsen asemasta, kun vanhemmista toinen tai molemmat olivat psykiatrisessa hoidossa. Vain kahden potilaan alaikäisiä lapsia oli tavattu vanhemman hoidon yhteydessä. Lisäksi kävi ilmi, että mielenterveysongelmia ilmeni noin 22-

Ritva Erkolahti, Pirkko Manelius, Tuija Salminen, Tuomo Lahti, Laura Salmi, Janette Savolainen, Elina Lahtinen

Mitä tyypin 1 diabetesta sairastavat nuoret työikäiset toivovat diabeettisen retinopatian seulonnalta?

Diabeteksen lisäsairautena kehittyvä vaikea verkkokalvosairaus eli proliferatiivinen retinopatia on näköä uhkaava sairaus, joka voi kehittyä pitkään tyypin 1 diabetesta sairastaneelle. Riittävän aikaisin diagnosoituna proliferatiivinen retinopatia on nykyisillä hoitomenetelmillä useimmiten hoidettavissa niin että näkökyky säilyy, ja säännöllinen valokuvaseulonta onkin hyvä apu taistelussa näkövammautumista vastaan. Toimivan seulonnan toteutumisen edellytyksiä selvitettiin kysymällä potilailta heidän näkemyksiään retinopatian seulontakäytännöistä.

Laura Savola, Nina Hautala, Aura Falck

Kognitiiviset testit muistihäiriöiden ja alkavan dementian varhaisdiagnostiikassa: CERAD-tehtäväsarja

Muistihäiriö on monen aivosairauden ensimmäinen oire. Ikääntyneen väestön lisääntyessä muistihäiriöt ja dementia ovat jatkuvasti kasvava ongelma. Dementiaa sairastaa Suomessa nykyään yli 100 000 henkilöä. Dementian hoitomuodoissa tapahtuneen edistymisen takia on viime aikoina voimakkaasti korostettu dementiaan johtavien sairauksien mahdollisimman varhaisen toteamisen tärkeyttä. Suomen muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä esitti aiemmin suositukset muistihäiriöiden ja dementian tutkimuksen ja hoidon suuntaviivoiksi. Tässä artikkelissa asiantuntijaryhmä esittää suosituksia perusterveydenhuollossa käytettäviksi sopivista muistihäiriöiden ja dementian varhaisvaiheiden tarkempaan arviointiin soveltuvista kognitiivisista menetelmistä.

Tuomo Hänninen, Veijo Pulliainen, Juhani Salo, Laura Hokkanen, Timo Erkinjuntti, Keijo Koivisto, Petteri Viramo, Hilkka Soininen, Suomen Muistitutkimusyksiköiden Asiantuntijaryhmä

Trauman kokenut nuori oireilee monimuotoisesti

- Nuoret ovat muita ikäryhmiä suuremmassa vaarassa altistua psyykkiselle traumalle. Traumatisoitumiseen liittyy erityispiirteitä nuoruusiän kehitystehtävien takia.

Henna Haravuori, Laura Suomalainen, Mauri Marttunen

Kuvantaminen MS-taudissa

Magneettikuvauksella on keskeinen asema MS-taudin toteamisessa ja erotusdiagnostiikassa sekä taudin aktiivisuuden ja etenemisen arvioinnissa.

Laura Airas, Eero Rissanen, Marcus Sucksdorff, Teemu Paavilainen, Timo Kurki, Juha Rinne

Nuorten aikuisten psyykkinen oireilu: riskitekijät ja terveyspalvelujen käyttö

Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa nuorten aikuisten psyykkisen oireilun yleisyyttä ja kehityskulkuja, lapsuudenaikaisia ja ajankohtaisia riskitekijöitä sekä oireilevien henkilöiden terveyspalvelujen käyttöä.

Leena K. Kestilä, Seppo Koskinen, Laura Kestilä, Jaana Suvisaari, Terhi Aalto-Setälä, Hillevi Aro