Helleaallon tappavuus meillä ja muualla

Lämpötilan vaikutusta kuolleisuuteen on jo vuosia seurattu yhteistyöhankkeessa, jossa ovat mukana Kuopion, Vaasan, Oulun, Etelä-Suomen, Baden-Württembergin, Hollannin, Lontoon, Pohjois-Italian ja Ateenan alueiden asukkaat. Tutkimus kattaa vuodet 1988-92, ja siinä rekisteröitiin 65-74-vuotiaan väestön kuolleisuus suhteessa väestömäärään sekä erilaisia ympäristöoloja, kuten lämpötilaa, sadetta ja tuulisuutta.

Robert Paul

Pharmaca Fennican uusi päätoimittaja Mari Renlund: Sähköisen Pharmaca Fennican kehittäminen on tulevaisuuden haaste

Pharmaca Fennica -tuoteperheelle tuli tänä syksynä ensimmäistä kertaa oma päätoimittaja, noin kaksi kuukautta sitten työnsä Lääketietokeskuksessa aloittanut proviisori Mari Renlund.

Ulla Toikkanen

Terveysvaikutusten arviointi

Terveysvaikutusten arvioinnin (TVA) tarkoituksena on tunnistaa ja arvioida ennakolta systemaattisesti miten ehdotettu hanke, ohjelma tai politiikka vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin elää hyvää elämää fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti terveenä.

Riitta Savolainen-Mäntyjärvi

Maksukattojärjestelmässä paljon korjattavaa Kaikki potilaat eivät itse pysty seuraamaan maksukaton täyttymistä

Potilastoimistoissa kirjoitetaan tihenevässä tahdissa vapaakortteja potilaille, joilla terveysmaksujen 3 500 markan maksukatto täyttyy. Vaikka maksukatto on edullinen potilaan kukkarolle, nähdään järjestelmässä koko lailla korjaamisen varaa.

Suvi Sariola

Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot ja niiden aiheuttajat Vuoden 1999 seurantatulokset

Veriviljelypositiivisten sairaalainfektioiden ilmaantuvuus Suomessa oli valtakunnalliseen sairaalainfektio-ohjelmaan (SIRO) osallistuneissa sairaaloissa samaa tasoa kuin Euroopan muissa maissa ja Yhdysvalloissa. Staphylococcus aureuksen, enterokokkien ja hiivojen osuus oli kuitenkin pienempi ja niiden mikrobilääkeherkkyys parempi. Suurin osa infektioista oli primaarisia, ja kahdessa kolmasosassa altistavana tekijänä oli keskuslaskimokatetri. Valtakunnalliset suositukset keskuslaskimokatetreihin liittyvien infektioiden torjunnasta helpottaisivat sairaaloiden omien ohjeiden laatimista.

Outi Lyytikäinen, Jukka Lumio, Hannu Sarkkinen, Elina Kolho, Petri Ruutu, Valtakunnallisen Sairaalainfektio-Ohjelman (Siro) Seurantaryhmä

Liikkuvuusmittaukset selkärankareumassa

Selkärankareuman seurannassa ja hoidon vaikuttavuutta arvioivissa tutkimuksissa on liikelaajuuksien mittauksia käytetty hyvin vaihtelevasti, joten tulosten vertailu on ollut vaikeaa. Liikkuvuusmittojen käyttökelpoisuutta rajoittaa myös vertailu- ja normaaliarvojen puuttuminen. Selkärankareuman ja muiden spondylartropatioiden pitkäaikaisseurantaan ja lyhytkestoisten hoitotutkimusten arviointiin annetaan tässä tutkimuksiin perustuvat suositukset selän liikkuvuusmittausten yhtenäistämiseksi. Mittausten laajentaminen varhaisdiagnostiikassa ei tosin perustu tutkimustuloksiin, vaan ennen kaikkea seurannan tarpeisiin.

Jorma V. Viitanen

Veriyskä päivystysongelmana

Veriyskä on tavallinen ja useimmiten itsestään rauhoittuva oire. Sen syy tulee kuitenkin aina pyrkiä selvittämään. Kliinisen tutkimuksen, kurkunpään peilitutkimuksen, keuhkokuvan ja seurannan lisäksi tarvitaan erikoislääkärin kannanotto, ellei veriyskän todennäköinen syy ole aiempien tutkimuksien perusteella tiedossa tai ellei veriyskä liity akuuttiin alahengitystieinfektioon alle 10 askivuotta tupakoineella. Veriyskä voi olla ainoa parannettavissa olevasta sairaudesta ajoissa kertova oire.

Seppo Saarelainen

Syömättömät ja ylensyövät lapset Lastenpsykiatrinen näkökulma syömishäiriöihin

Erilaisia syömisvaikeuksia esiintyy lapsuusiän kehityksen aikana yleisesti, vaikka varsinaiset syömishäiriöt, anoreksia ja bulimia nervosa, ovat lapsuusiässä harvinaisia. Pikkulapsen psykiatriset syömiskäyttäytymisen häiriöt kytkeytyvät tiiviisti vanhempi-lapsivuorovaikutukseen ja lapsen kokonaiskehitykseen. Varhain puhkeavassa anoreksia nervosassa on erityispiirteitä murrosiän jälkeen puhkeavaan häiriöön verrattuna. Syömisvaikeuksia tai poikkeavaa syömiskäyttäytymistä voi liittyä myös muihin lastenpsykiatrisiin häiriöihin.

Ilona Luoma, Mirjami Mäntymaa, Tuula Tamminen

Diabeetikon hoidon seuranta avoterveydenhuollossa

Lääketieteellisen seurannan ja hoidon ohella vastaanottokäyntien tavoitteena on motivoida ja kannustaa diabeetikkoa sekä tukea diabeetikon pitkäaikaissairauteen liittyvää oppimis- ja sopeutumisprosessia. Seurannan pitäisi olla ymmärrettävää, hallittavaa ja mielekästä myös diabeetikolle itselleen, jotta hän sitoutuu hoidon toteuttamiseen arkielämässään.

Pirjo Ilanne-Parikka, Tapani Rönnemaa

Lyhyesti: Bifidobakteeri suojaa vauvaa patogeenisilta bakteereilta

Ranskalaistutkijat ovat eristäneet imeväisikäisten suolistosta useita bifidobakteerikantoja, joilla on selvä antimikrobinen teho useita suolistopatogeeneja kohtaan. Bifidobakteerit estivät kolibakteerien, salmonellojen, klebsiellojen, stafylokokkien, yersinioiden ja pseudomonaksien kasvua viljelmissä. Ne estivät myös näiden bakteerien kolonisoitumista koe-eläinten suolistoon. Tehoaine on todennäköisesti pieni lipofiilinen molekyyli. Bifidobakteereita on erityisen runsaasti rintaruokittujen vauvojen suolistossa. Vauvojen suolen mikrobeja torjuva este (barrier effect) näyttää olevan ainakin osittain riippuvainen normaaliflooran koostumuksesta.

Matti Viljanen