Ohutsuolipussi keinomahalaukkuna mahasyöpäpotilailla mahalaukun poiston jälkeen

22.9.2000 Tampereen yliopisto

Mauri Iivonen

Insuliiniherkkyyden aleneminen munasarjojen monirakkulataudissa

29.9.2000 Oulun yliopisto

Laure Morin-Papunen

Sienten aiheuttama kolonisaatio ja syvät sieni-infektiot pahanlaatuisia veritauteja sairastavilla potilailla

29.9.2000 Turun yliopisto

Juha Salonen

Nuorten beagle-koirien polvien nivelruston rappeuma kuormittamattomuuden myötä

29.9.2000 Kuopion yliopisto

Jussi Haapala

Paksusuolen tähystyksen siedettävyys, tekninen suorittaminen sekä turvallisuus

30.9.2000 Oulun yliopisto

Matti Ristikankare

Tieto tuo helpotusta paniikkihäiriötä sairastavalle

Sydämentykytystä, hikoilua, vapinaa, tukehtumisen tunnetta, rintakipuja, pahoinvointia, kuolemanpelkoa odottamatta ja yllättäen tungoksessa, aukiolla tai kaupan kassajonossa... Toistuvin kohtauksin ilmenevä paniikkihäiriö on yleinen sairaus, mutta sitä ei aina osata tunnistaa voimakkaiden somaattisten oireiden takaa. Tutkimustietoa häiriön tunnistamisesta ja näyttöä hoidosta on kertynyt parin vuosikymmenen ajalta. Sen kokoaminen käytännön terveydenhuollon tarpeisiin oli aiheena Duodecim-seuran ja Suomen Akatemian järjestämässä konsensuskokouksessa.

Marianne Jansson

Dosentti Ulla Lepola: Paniikkihäiriö jää liian usein tunnistamatta

Paniikkihäiriö tuli Suomessa tunnetuksi dosentti Ulla Lepolan väitöstutkimuksen myötä, ja tautiluokitukseen se määriteltiin 1987. Kohtauksiin liittyy aina somaattisia oireita, ja usein potilas hakeutuu niiden vuoksi vastaanotolle kertomatta mitään ahdistusoireistaan. Suurin ongelma on edelleen paniikkihäiriön jääminen tunnistamatta.

Homeille altistuneiden koululaisten sairastavuus

Oppilaiden altistuminen koulun seinien rakenteissa esiintyvälle homesienelle lisäsi kurkkukipua, nuhaa ja silmien ärsytystä kahdessa helsinkiläiskoulussa. Huono ilmanvaihto puolestaan oli yhteydessä oppilaiden päänsärkyyn ja väsymykseen. Helsingissä verrattiin kahden home-epäilykoulun ja kahden vertailukoulun oppilaiden sairauksia ja oireita. Koulujen homehtuneet rakenteet uusittiin ja luokkien ilmanvaihtoa lisättiin. Korjaustoimenpiteet pienensivät merkittävästi ilman hiilidioksidi- sekä bakteeripitoisuutta. Tämän jälkeen oireiden esiintyminen väheni selvästi oppilailla, joiden kouluissa homesientä oli havaittu.

Antti Pönkä, Seija Kalso, Mika Lahdenkari

Sakroiliitin kuvantaminen selkärankareumassa

Selkärankareuma on nuorten ihmisten sairaus. Viive oireiden alkamisesta diagnoosiin on vuosia. Muutokset ilmaantuvat yleensä ensin ristiniveliin. Normaali ristinivelten röntgenlöydös ei sulje pois sakroiliittia. Gammakuvaus on hyvin epäspesifinen sakroiliitin osoittaja. Tietokonetomografia ei tuo esiin sakroiliitin varhaismuutoksia. Magneettikuvaus on herkin ja spesifisin sakroiliitin varhaismuutosten diagnosointimenetelmä.

Irma Soini, Jorma Viitanen, Hannu Kautiainen, Antero Kotaniemi, Marja-Liisa Kokko, Kari Lehtinen

PET-tutkimusten kliininen käyttö

Positroniemissiotomografia (PET) on erinomainen tieteellinen tutkimusmenetelmä, ja viime vuosina sen käyttö myös kliinisenä työkaluna on lisääntynyt. Nykyisin yleisesti hyväksyttyjä ja näyttöön perustuvia PET-tutkimuksen kliinisiä käyttöaiheita on neurologian, lastenneurologian ja kardiologian sekä erityisesti onkologian erikoisaloilla.

Juhani Knuuti, Heikki Minn, Liisa Metsähonkala, Juha Rinne, Arto Laihinen