Pohjois-Karjalassa ovat kohta kaikki sairauskertomukset sähköisessä muodossa: Viisivuotias Terve-projekti kiihtyi loppuaan kohden

Tuhatkunta terveydenhuollon työntekijää on Pohjois-Karjalassa mullistanut vanhat työtapansa siirryttäessä sähköisiin sairauskertomusjärjestelmiin. Useimmille lääkäreille tietokone on stetoskooppiin verrattuna kovin outo työkalu. Järjestelmien kehittyessä asenteetkin ovat alkaneet muuttua myötämielisemmiksi.

Ulla Järvi

Jyväskylän yliopiston kolmikymmenvuotinen pitkittäistutkimus: Tapa säädellä tunteita vaikuttaa terveyteen

Lapsen heikkoa tunteiden säätelyä ilmentävät persoonallisuudenpiirteet ennustavat terveyden ongelmia aikuisiässä. Aggressiivisuus, mielialojen vaihtelu ja tarkkaamattomuus ennakoivat molemmilla sukupuolilla terveydelle haitallista käyttäytymistä ja johtivat huonompaan itsearvioituun terveyteen, useampiin oireisiin ja vammoihin. Aina on kuitenkin toivoa. Jos ihminen oppii käyttämään sisäisiä, mieltä korjaavia strategioita, voi hän psyykkisesti ja fyysisesti paremmin. Nämä havainnot ovat Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen persoonallisuuden kehityksen pitkittäistutkimuksesta, joka alkoi jo vuonna 1968 ja jatkuu edelleen.

Ulla Toikkanen

Englannin terveydenhuoltojärjestelmä jatkuvassa muutoksessa

Englannin kansallinen terveyspalvelu National Health Service (NHS) täytti juuri 52 vuotta. Se kilpailee maailman suurimman työnantajan asemasta Intian rautatielaitoksen kanssa - neuvostoarmeijan pudottua pelistä. Terveydenhuolto ja sen rukkaaminen on viime vuosikymmenet kuulunut brittihallitusten ja -poliitikkojen lempilapsiin. Erityisesti 1990-luku on ollut jatkuvaa muutosprosessia, eikä vauhti näytä hiljentyvän uuden vuosituhannen alkaessa.

Mauno Konttinen, Kari Pylkkänen

Uhkaako terveysraportti WHO:n uskottavuutta? Terveysraportin mittarit kyseenalaisia, - yhteiskunnallinen keskustelu olikin pääasia

WHO:n terveysraportti teki sen, mitä siltä Geneven päämajassa odotettiinkin: synnytti jäsenmaissa kiivaan terveyspoliittisen keskustelun.

Ulla Järvi

Sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juhani Lehto: Lama ei romahduttanut palvelutasoa - ongelmia oli jo 80-luvulla

Kootut selitykset WHO:n raportista päätyvät useimmiten siihen, että terveydenhuollon palvelujärjestelmä romahti laman kourissa.

Ulla Järvi

Jorvi ja Peijas halutaan osaksi yliopistollista sairaalaa

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallitus haluaa liittää Jorvin ja Peijaksen sairaalat mahdollisimman pian osaksi Helsingin seudun yliopistollista keskussairaalaa. Tähän asti yliopistolliseen keskussairaalaan ovat kuuluneet entinen HYKS ja Helsingiltä HUS-kuntayhtymään siirtyneet sairaalat.

Tehokkaat reumalääkkeet pidettävä käytössä

Reumaliiton valtuusto vaatii, että nivelreuman hoitoon tulleet uudet tehokkaat lääkkeet on saatava niitä tarvitsevien käyttöön. Erityistä huomiota valtuusto kiinnitti lastenreumaa sairastaviin. Useissa sairaanhoitopiireissä suunnitellaan näiden lääkkeiden käytöstä luopumista.

Ravinnon ja seerumin vitamiinit ja kivennäisaineet vanhusten kuolleisuuden ennustajina

Kansaneläkelaitos teki vuosina 1986-87 Turussa ja sen ympäristössä laajan 65-vuotiaisiin ja sitä vanhempiin henkilöihin kohdistuneen ravitsemustutkimuksen. Aineiston kymmenvuotisseurannassa selvitettiin mm. ravinnon ja veren vitamiinien ja kivennäisaineiden yhteyttä kokonaiskuolleisuuteen.

Ritva Seppänen, Jukka Marniemi, Erkki Alanen, Olli Impivaara, Jorma Järvisalo, Tapani Rönnemaa, Sirkka-Liisa Kivelä, Tapio Rajala

Selkärankareuman diagnosointi ja hoito

Selkärankareuman varhainen toteaminen on vaikeaa, ja asianmukaisen hoidon aloitus viivästyy usein monia vuosia. Pitkäkestoinen pakara- tai alaselän kipu ja jäykkyys, jotka usein herättävät yöllä, antavat aiheen epäillä selkärankareumaa. Röntgenkuvissa havaittava sakroiliitti ilmaantuu hyvin hitaasti, monilla vasta vuosien sairastamisen jälkeen. Selkärankareuma aiheuttaa erityisesti selän ja rintakehän liikkuvuuden vähenemistä ja vaikeimmillaan koko rangan täydellisen jäykistymisen hankalaan virheasentoon. Fysioterapian ja kuntoutuksen keinoin voidaan liikerajoitusten kehittymistä hidastaa ja lievissä tapauksissa ehkäistä. Tulehdusvaiheiden hoito antireumaattisella lääkityksellä on tarpeen erityisesti taudin alkuvuosina.

Jorma V. Viitanen, Kari Lehtinen

HIT-hepariinihoidon indusoima trombosytopenia ja tromboosi

Hepariinin indusoima immuunivälitteinen trombosytopenia (HIT) on huonosti tunnettu hepariinihoidon komplikaatio, jonka esiintyvyys on eri lähteiden mukaan 0,3-6,5 %. Joillekin HIT-potilaille kehittyy laskimoiden ja/tai valtimoiden tukoksia, sen sijaan vuoto-ongelmat ovat hyvin harvinaisia. Hoidossa on ensisijaista hepariinin lopettaminen ja korvaavan antikoagulanttihoidon aloittaminen. Kehittynyt laboratoriodiagnostiikka ja uudet vaihtoehtoiset hoidot ovat ratkaisevasti parantaneet HITT- potilaiden ennustetta, kunhan diagnoosiin ja hoitoon päästään ajoissa.

Sorella Ilveskero, Lotta Joutsi-Korhonen, Kaija Javela, Riitta Lassila