Sikiön meningomyeloseelen korjausleikkauksista lupaavia tuloksia

Sikiökirurgia näyttää olevan kehitysvaiheessa, jossa ollaan siirtymässä eläinkokeista ja yksittäisten potilaiden hoitokokeiluista isompien potilasryhmien kontrolloituihin tutkimuksiin. Ehkä laajin ihmisellä tehty tutkimus käsittelee meningomyeloseelen sikiökautista korjausleikkausta. 29 tapauksessa tehtiin raskauden 24.-30. viikkojen välillä hysterotomian kautta sikiön lumbaalisen meningomyeloseelen korjausleikkaus.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Itsenäinen elämä edellyttää vähintään kolmisensataa geeniä

Mikrobigenomien perusteella on teoretisoitu, että itsekseen pärjäävä solu vaatisi runsaat 250 geeniä. Tällainen joukko geenejä on säilynyt suhteellisen muuttumattomina bakteerilajista toiseen. Itsenäisesti elävistä soluista Mycoplasma genitalium -bakteerilla on pienin genomi. Se on vain 580 kiloemäksen pituinen ja sisältää 480 geeniä. Amerikkalaiset tutkijat osoittivat, että bakteerilta voidaan poistaa runsaat 200 geeniä sen elinkykyisyyden täysin häiriintymättä. Kovin kummoista sopeutumiskykyä tällä geeniarsenaalilla bakteerille ei tietenkään enää jää, eikä siitä laboratorion ulkopuolelle eläjäksi olisi. Science 1999;286:2165-2169 (MV)

Matti Viljanen

Lyhyesti: Lasten painon arviointi

Lasten lääkitys tulee yleensä annostella painon mukaisesti. Mutta kuinka selvittää potilaan paino kehitysmaissa, missä vaaka usein puuttuu tai on rikki? Yleensä hoidon määrääjä tällöin arvioi painon lapsen ulkonäön perusteella. Malawilaiset pediatrit kehittivät tätä menetelmää tuottamalla leveän mittanauhan, jossa kutakin pituutta vastasi samanmittaisen malawilaisen lapsiväestön keskimääräinen paino. Menetelmää testattiin 142:lla päivystykseen tulleella lapsella. Verrattaessa vaa'alla saatuun tulokseen mittanauha tuotti oikean painoarvon 79 %:lla ja ulkonäköön perustuva arvio ainoastaan 54 %:lla lapsista. Menetelmä on halpa ja lisää lääkehoidon turvallisuutta kehitysmaissa. Lancet 1999; 354:1616 (PA)

Per Ashorn

Lyhyesti: Salmeterolin anti-inflammatorisista vaikutuksista näyttöä

Pitkävaikutteisten hengitettävien beeta2-agonistien yhdistämisen inhaloitavaan kortikosteroidihoitoon on havaittu parantavan astmapotilaan tilannetta enemmän kuin pelkän kortikosteroidiannoksen lisäyksen. Tämän on epäilty tapahtuvan inflammaation hoidon kustannuksella ja olevan siksi pitkällä aikavälillä epäedullista. Australiassa tutkittiin 50 astmapotilaan lumekontrolloidussa sarjassa edellä mainittujen hoitojen vaikutusta keuhkoputkien limakalvojen biopsianäytteen ja bronkoalveolaarihuuhtelun (BAL) solulöydöksiin. Salmeteroli (50 myyg x 2/vrk) ei lisännyt inflammaatiosta kertovien markkereiden määrää kummassakaan tutkitussa kohteessa, mutta sen sijaan se vähensi EG1-positiivisia eosinofiilejä lamina propriassa. Lisäannoksen hengitettävää flutikasonia (100 myyg x 2/vrk) todettiin vähentävän ainoastaan BAL-nesteen lymfosyyttiaktivaatiota. Salmeterolia saaneiden kliininen tila oli parempi kuin steroidiryhmäläisten. Salmeteroli siis vastoin odotuksia vähensi eikä lisännyt allergista inflammaatiota keuhkoputkistossa. Hyvä havainto näitä potilaita hoitaville. Am J Respir Crit Care Med 1999;160:1493-1499 (HP)

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Jokisokeus - häviävä trooppinen tauti

Jokisokeus on loistauti, jolla on ollut suuri kansanterveydellinen merkitys erityisesti Länsi-Afrikassa. Aikuinen mato ei juuri tuota ongelmia, mutta sen ihmisessä synnyttämät toukat aiheuttavat isännän vähittäisen sokeutumisen. Madon häätäminen on vaikeaa, mutta 1980-luvulla lääkefirma Merck kehitti ivermektiinin, joka suun kautta otettuna lopettaa toukkien tuotannon pitkäksi ajaksi. Koska sivuvaikutukset ovat vähäisiä, lääkettä voidaan antaa esimerkiksi kerran vuodessa kaikille endeemisellä alueella asuville. Tällä strategialla jokisokeus onkin jo laajalti hävitetty Länsi-Afrikasta. Merckin kunniaksi voidaan lukea, että se on antanut ivermektiinin ilmaiseksi WHO:n ja taudista kärsivien maiden käyttöön. BMJ 1999;319:1090 (PA)

Per Ashorn

Lyhyesti: Koululaiset kuormajuhtina

Moni vanhempi on kauhistellut koulutielle suuntaavan perillisensä kantamuksia. Italiassa 237 kuudesluokkalaisen (11-12 v) laukun paino tutkittiin päivittäin viikon ajan. Keskimäärin reppu painoi 9,3 kg (22 % lapsen painosta) ja painavin kantamus oli 16,3 kg (46 % lapsen painosta). Joka kolmas lapsi kantoi vähintään kerran viikossa reppua, jonka paino ylitti 30 % lapsen omasta painosta. Melkoisia kantamuksia, varsinkin kun Italian työsuojelulait kieltävät yli 20 kg:n painoiset nostot 15-18-vuotiailta pojilta ja yli 15 kg:n taakat samanikäisiltä tytöiltä. Pienempien lasten kantamukset eivät suositusten mukaan saisi ylittää 10-15 %:a lapsen painosta. Liekö raskailla koulurepuilla yhteyttä lasten ja nuorten alaselkävaivojen yleistymiseen? Lancet 1999; 354:1974 (PA)

Per Ashorn

Antioksidanttientsyymien ilmentyminen ja merkitys mesotelioomassa

Mesoteliooma on yksi kaikkein vaikeimmin hoidettavista syöpäsairauksista, koska mikään nykyhoidoista ei juurikaan vaikuta potilaan ennusteeseen. Mesotelioomasolut ovat erittäin resistenttejä sekä sytostaateille että sädehoidolle, mutta syitä tähän resistenssiin ei solutasolla tunneta. Oksidanttivaurion on epäilty olevan keskeinen mesoteliooman ja muiden asbestitautien synnyssä eläinkokeiden ja solututkimusten perusteella, mutta ihmisen asbestitaudeissa näitä mekanismeja ei ole aiemmin juurikaan tutkittu.

Katriina Kahlos

Apoptoosi ja sen säätelyyn liittyvät proteiinit ja tekijät pienisoluisessa ja suurisoluisessa keuhkosyövässä

Kaikkein huonoennusteisimmat, voimakkaasti tupakointiin yhteydessä olevat keuhkosyöpätyypit, pienisoluinen ja suurisoluinen keuhkosyöpä johtavat potilaan menehtymiseen aktiivisella hoidollakin keskimäärin alle kahdessa vuodessa. Apoptoosi eli ohjelmoitunut solukuolema ja sen säätelyyn liittyvät tekijät, kasvunrajoitegeenit, angiogeneesi ja kasvaimen sisäiset puolustusmekanismit ovat tärkeimpiä syöpäkasvaimen syntyyn ja kasvuun vaikuttavia tekijöitä. Apoptoosissa solu kuolee geneettisesti tarkoin säädellyn, aktiivisen prosessin kautta vaurioittamatta ympäröiviä soluja. Apoptoosin avulla elimistö ylläpitää solujen homeostaasia ja puolustautuu sille vaarallisia soluja kuten syöpäsoluja vastaan.

Anna-Kaisa Eerola

Paikallisen ihomelanooman ennustetekijät

Pahanlaatuiseen ihomelanoomaan eli ihon tummasolusyöpään sairastuu Suomessa vuosittain lähes 500 potilasta. Noin kolmasosa diagnoosihetkellä paikallisista kasvaimista on lähettänyt etäpesäkkeitä, jolloin potilaiden ennuste on huono. Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää uusia paikallisen ihomelanooman ennustetta tarkentavia tekijöitä, joista olisi hyötyä hoitopäätöksissä.

Jari Karjalainen

Insuliiniresistenssi familiaalisessa kombinoituneessa hyperlipidemiassa

Familiaalinen kombinoitunut hyperlipidemia (FKH) on tavallisin periytyvä rasva-aineenvaihdunnan häiriö. Noin yhdellä prosentilla suomalaisista on FKH-tauti. Tyypillisesti noin puolella sukulaisista on poikkeavat veren kolesteroli- ja/tai triglyseridiarvot ja siksi FKH:n ajateltiin alun perin olevan monogeeninen tauti. Todennäköisemmin kyseessä on kuitenkin vaihtelevien geenivirheiden ja ympäristön yhteisvaikutuksesta syntyvä tila.

Jussi Pihlajamäki