Terveiden kuljettajien ajokyky ajosimulaattorissa

Ajokyvyn arviointi on vaikeaa: lääkärin vastaanotolla resurssit ovat rajoitetut ja todellisessa liikenteessä joidenkin sairaiden ihmisten testitilanne saattaa muodostaa liian suuren riskin. Digitaalinen ajosimulaattori tuo uusia mahdollisuuksia kuljettajan arvioimiseen. Artikkelissa kuvataan havaintoja eri-ikäisten terveiden miesten ja naisten ajosimulaattoritestistä, jossa tutkittiin erityisesti tarkkaavaisuutta ja huomiokykyä sekä reagointikykyä vaihtuviin tilanteisiin.

Helena Hiltunen, Markku Partinen

Parantaako kohonneen verenpaineen hoito raskauden ennustetta?

Kohonnut verenpaine (krooninen verenpainetauti, raskauden aiheuttama hypertensio ja pre-eklampsia) on vuosittain tuhansien raskauksien ongelma Suomessakin. Essentiaalinen verenpainetauti heikentää raskauden ennustetta, jos odottavalle äidille kehittyy liitännäispre-eklampsia; ilman sitä raskauden kulku on jokseenkin normaali. Hypertension lääkehoito tai asetyylisalisyylihappoprofylaksi eivät vähennä liitännäispre-eklampsian vaaraa. Lievän pre-eklampsian lääkehoidon hyödyt ovat ilmeisen vähäiset ja hoito on syytä harkita tapauskohtaisesti. Vaikean hypertension ja pre-eklampsian äidille aiheuttamia vakavia, harvinaisia komplikaatioita voitaneen ehkäistä verenpainelääkityksen avulla. Muuten hoito ei oleellisesti paranna raskauden ennustetta lukuun ottamatta hyvin varhaista vaikeaa pre-eklampsiaa. Raskausajan kohonneeseen verenpaineeseen kohdistuneet tutkimukset ovat kuitenkin olleet yleensä pieniä ja heterogeenisia, joten pitäviä näyttöjä suuntaan tai toiseen on vielä vähän.

Pekka Leinonen

Ääniproteesi kurkunpään poiston jälkeisessä kuntoutuksessa

Kurkunpään syöpä on henkeä uhkaava tauti, ja hoidettunakin se aiheuttaa usein merkittävän haitan potilaalle. Sädehoito ja moderni onkologinen kurkunpään kirurgia pyrkivät säilyttämään kurkunpään toiminnan joko osittain tai kokonaan. Pienet kasvaimet voidaan poistaa endoskooppisen laserkirurgian avulla siten, että kurkunpää säästetään osittain, mutta joiltakin potilailta joudutaan edelleen poistamaan koko ääntä tuottava elin. Kurkunpään poiston jälkeisen puheen kuntoutuksen tärkein menetelmä on nykyisin ääniproteesi, joka on korvannut osittain ruokatorvipuheen ja sähköisen puhevibraattorin.

Antti Mäkitie, Riina Niemensivu, Hannu Lehtonen, Leena-Maija Aaltonen

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoito

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on psykopatologinen tila, joka ilmenee joko toistuvin masennus- ja mania- tai hypomaniajaksoin. Tauti lienee aiemmin arvioitua yleisempi ja sen terveystaloudellinen haitta-aste on huomattavan suuri. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä koskeva kliinisen perustutkimuksen määrä on viime vuosina kasvanut. Taudin diagnostiikka on oleellisesti tarkentunut. Myös hoitomahdollisuudet ovat monipuolistuneet. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön asianmukainen tunnistaminen ja tyypitys linjaavat hoidon. Kansainvälisten arvioiden mukaan tauti on kuitenkin sekä alitunnistettu että alihoidettu. Yleislääkärillä on tärkeä rooli taudin tunnistamisessa, ja hän osallistuu nykyään aiempaa enemmän myös taudin hoitoon.

Marko Sorvaniemi, Tuomo Lahti

Uudet masennuslääkkeet ja ruoansulatuskanavan vuodot

Selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI) ovat olleet merkittävä edistysaskel depression hoidossa. Niiden haittavaikutukset on opittu tuntemaan vuosien varrella, ja uutena lääketurvallisuuteen vaikuttavana tekijänä on nyt huomio kiinnittynyt ruoansulatuskanavan yläosan vuotoihin. Yhteys on sikäli looginen, että SSRI-lääkkeet vähentävät myös trombosyytteihin kiinnittyneen serotoniinin määrää, mikä vähentää trombosyyttien hemostaattista toimintaa.

Robert Paul

Kaukosäädin kätköön lasten ylipainon torjumiseksi

Lasten ja varhaisnuorten ylipainoisuus on länsimaissa kasvava kansanterveysongelma, jonka hillitsemiseen on tähän asti käytetty lähinnä ravinnon koostumuksen ja määrän sekä energian kulutustason muuttamiseen tähtääviä toimenpiteitä.

Seppo Yt Junnila

Hengenahdistuksen erotusdiagnostiikka parannettavissa helpoin keinoin

Hengenahdistuksen syyn diagnostiikka ei aina ole helppoa. Sekä sydän- että keuhkosairaudet ovat kuitenkin pääosassa tapauksista merkittäviä oireen taustatekijöinä. Yhdysvalloissa selvitettiin, voiko kliinistä diagnostiikkaa tukea yksinkertaisilla lisäkeinoilla, jotka kliinikolla olisivat käytettävissä lähes normaalin vastaanotto- tai päivystystyön puitteissa.

Hannu Puolijoki

Eestissä suunnitellaan väestön genomikartoitusta

Eestin Genomikeskussäätiö, jonka taustalla on ilmeisesti osa maan korkeakoululaitosta, yksityisiä tutkijoita ja ehkä kansainvälisiä lääketeollisuusyrityksiäkin, on lähtenyt tosimielessä yrittämään laajaa väestötutkimusta. Eestin hallitukselle on esitetty suunnitelma kartoittaa mahdollisimman laajasti genotyyppi - ehkä jopa koko genomi - 10 tulevan vuoden aikana 70 %:sta maan väestöä. Alkuvaiheessa kerätään väestöstä terveystiedot ja verinäytteet genomin tutkimusta varten. Tätä aineistoa tutkimalla toivotaan lähivuosina pystyttävän tunnistamaan erityisesti monitekijäisten sairauksien etiologiaa ja samalla kehittämään kutakin yksilöä varten hänen genotyyppinsä mukaista sairauksien hoitoa ja seurantaa. Tieteellisten päämäärien ohella näyttää suunnitelmaan liittyvän taloudellisia intressejä, kuten havaintojen patentointia, aineiston myyntiä geenitutkimusyrityksille ja lääkekehittelyä. Projekti tulisi maksamaan ainakin 100 miljoonaa dollaria.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Terveystilanne pakolaisleirillä ja leirin ulkopuolella

Kenellä menee huonommin aseellisten konfliktien aikana, joukkoleirille muuttaneilla pakolaisilla vaiko samalla alueella ennestään asuneilla? Asiaa selvitettiin 422 lapsen (9-23 kk) otoksella sisällissotaa käyvässä Guinea-Bissaussa. Kuuden viikon seuranta-aikana lasten kuolleisuus oli suuri (3 %) ja ravitsemustila huono. Leirillä asuvien terveys oli kuitenkin selvästi parempi kuin alueen alkuperäisten asukkaiden. Pakolaisten lähdettyä sekä heidän että paikallisten asukkaiden kuolleisuus väheni ja ravitsemus parani, vaikkei ruoan saatavuudessa tapahtunutkaan muutosta. Pakolaisleiri voi siis olla melkoinen terveydellinen ongelma alkuperäisväestölle. BMJ 1999;319:878-881

Per Ashorn

Lyhyesti: Viekö laku halut?

Lakritsissa oleva glykyrritsihappo inhiboi tunnetusti erästä steroidihydrogenaasia, joka mm. katalysoi testosteronin muodostumisen androsteenidionista. Seitsemän tervettä miestä (ikä 22-24 vuotta) popsi viikon ajan purkillisen lakuja (7 grammaa = 0,5 grammaa glykyrritsihappoa). Testosteroniarvot putosivat pitoisuudesta 740 +- 216 pitoisuuteen 484 +- 191 ng/dl (p < 0,001). Miesten impotenssianamneesissa on siis muistettava kysyä ovatko lihalliset himot muuttuneet lakunhimoksi. N Engl J Med 1999;341:1158

Robert Paul