21102 osumaa

Cochrane-katsaus: Joukkoviestinten vaikutus terveyden edistämisessä osoitettu

Joukkotiedotusvälineet ovat terveydenhuollon kuluttajille tärkein kanava saada tietoa terveydenhuollon menetelmistä, niiden eduista ja haitoista sekä uudesta, terveyttä koskevasta tutkimustiedosta. Joukkotiedotusvälineiden apua terveyden edistämisessä peräänkuulutti Maailman terveysjärjestön WHO:n Ottawassa vuonna 1986 antama julistus. Tämän julistuksen jälkeen joukkoviestimiä on hyödynnetty erilaisissa terveysohjelmissa (mm. AIDS-neuvonnassa, syöpäseulonnan sekä muiden terveyspalvelujen käytössä), mutta niiden hyödyllisyyttä tai haitallisuutta ei juurikaan ole tutkittu. Cochrane-yhteistyössä toimiva työryhmä teki systemaattisen katsauksen joukkoviestimien mahdollisuuksista terveyden edistämisessä (1).

Helena Varonen

Suomalainen asiantuntija-kommentti

Joukkoviestinten mahdollisuuksia terveyden edistämisessä on pohdittu pitkään, joten on hyvä saada arvovaltaisen Cochrane-instituutin näkemyksiä asiasta. On ymmärrettävää, että vaikutuksia on tutkittu erityisesti mittaamalla terveydenhuoltopalvelujen käyttöä tai testeihin osallistumista. Huomattavasti vaikeampaa on löytää näyttöä joukkoviestimien vaikutuksista terveyskäyttäytymiseen. Kaupalliset yritykset lienevät kuitenkin verraten hyvin selvillä esimerkiksi mainonnan vaikutuksista kuluttajakäyttäytymiseen terveydenkin alueella.

Harri Vertio

Anafylaksiarekisteri

Anafylaksia on äkillinen, vaikea IgE-välitteinen yliherkkyysreaktio, jonka oireet etenevät muutamassa minuutissa. Anafylaktoidi reaktio on riippumaton spesifisestä herkistymisestä, ja sen oireet johtuvat syöttösoluista vapautuvista välittäjäaineista ilman vasta-ainereaktiota. Anafylaksian ja anafylaktoidin reaktion erottaminen toisistaan on käytännössä mahdotonta. Myöhemmin tehtävät allergologiset tutkimukset selvittävät, kummasta reaktiosta on ollut kyse.

Kaisu Juntunen-Backman, Soili Mäkinen-Kiljunen, Håkan Granlund, Tari Haahtela

Hammaslääketieteen integraatio: Suun terveydenhuollon hoitoketjut vihdoinkin kuntoon

Hammaslääketieteessä on meneillään yli satavuotisen historiansa yksi suurimmista mullistuksista: Yliopistojen hammasklinikat integroidaan terveyspalvelujärjestelmään eli kunnallistetaan 1.1.2000 alkaen. Hammasklinikoiden integraation syyt ovat seuraavat: opiskelijoille halutaan turvata riittävä ja tautikirjoltaan monipuolinen potilasaineisto, mikä vastaa oppilaitosta ympäröivän yhteiskunnan todellisuutta. Kliininen hoitoharjoittelu pyritään toteuttamaan todellisissa olosuhteissa, mikä sekin edellyttää opetuksen jalkauttamista terveyspalvelujärjestelmään. Kolmanneksi yliopistojen maksupalveluperusteinen hammasklinikkatoiminta on käynyt taloudellisesti kestämättömäksi, koska hoidon itse maksavia, opetukseen soveltuvia potilaita on nyky-yhteiskunnassa ollut yhä vaikeampi saada.

Jukka H. Meurman

Henkilötietolaki tuo muutoksia: Potilasta informoitava henkilötietojen käsittelystä

Viime kesänä voimaan tullut uusi henkilötietolaki edellyttää, että kaikkien rekisterinpitäjien terveydenhuollossa on informoitava jokaista potilasta häntä koskevien henkilötietojen käsittelystä, potilasrekisterien tiedoista yleensä sekä potilaan oikeudesta tietojen tarkistamiseen ja korjaamiseen. Lisäksi potilaalta on saatava lupa häntä koskevien tietojen ylläpitämiseen rekisterissä.

Suvi Sariola

Kaija Holli on Suomen ensimmäinen palliatiivisen lääketieteen professori Oireenmukainen hoito ottaa kohteekseen kokonaisen ihmisen

Kymmenen vuotta sitten Ilkka Vartiovaara kirjoitti Suomen Lääkärilehdessä palliatiivisen lääketietieteen olevan lapsenkengissä. Melkein samoissa kengissä ollaan yhä, hymähtää vt. professori Kaija Holli Tampereen yliopistosta. Holli aloitti syksyllä Suomen ensimmäisen palliatiivisen lääketieteen professuurin hoidon "virkaatekevänä".

Ulla Järvi

Viekö velka terveyden?

Väestöotokseen perustuvassa tapaus-verrokkitutkimuksessa selvitettiin kunnallisen velkaneuvonnan asiakkaiden terveydentilaa ja psykososiaalista tilannetta sekä erityisesti velkaantuneiden psyykkistä oireilua. Kunnallisessa velkaneuvonnassa asioineilla todettiin mielenterveyshäiriö selvästi useammin kuin verrokeilla. He olivat myös käyneet tiheämmin lääkärin vastaanotolla ja useampi heistä oli käyttänyt lääkärin määräämiä uni- ja rauhoittavia lääkkeitä. Velkaantuneiden psyykkiset oireet vaikuttivat kuitenkin pitkäaikaisilta, sillä velkaneuvonnassa aiemmin asioineilla oli mielenterveyshäiriö yhtä usein kuin vastikään asiakkaiksi tulleilla. Puolet velkaneuvonnan asiakkaista oli syrjäytynyt työelämän ulkopuolelle ja eli taloudellisessa puutteessa. Velkaantunut tarvitsee lääkäriltään lääkkeiden lisäksi myötäelämistä ja rohkaisua, sillä velkaneuvonnan asiakkaista useat olivat varsin toivottomia tulevaisuutensa suhteen. Velkaneuvonnan työotetta saattaisi olla aiheellista monipuolistaa.

Jukka Hintikka, Osmo Kontula, Kaj Koskela, Heimo Viinamäki

Endokrinologiset sairaudet ja luusto

Endokriiniset sairaudet ovat merkittävimpiä sekundaarisen osteoporoosin taustalla olevia sairauksia. Useimmiten nämä sairaudet ovat kliinisesti ilmeisiä ja perustaudin hyvä hoito korjaa myös luustotilanteen. On kuitenkin tiloja, joissa osteoporoosi voi olla ainoana havaittavana oireena, jolloin murtumapotilasta hoitava lääkäri on diagnostiikan kannalta avainasemassa. Toisaalta luuston kunnon huomioiminen voi vaikuttaa ratkaisevasti perustaudin hoitoon. Katsauksessa tarkastellaan osteoporoosin riskin kannalta keskeisimpiä endokriinisia sairauksia ja miten luun kunnon arviointi vaikuttaa hoitolinjoihin.

Leo Niskanen, Heikki Kröger

Vanhusten diabetes ja sen hoito

Mitä iäkkäämpänä diabetes puhkeaa, sitä pienemmän lisävaaran se liitännäissairauksineen ehtii aiheuttaa sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Hoidon tavoitteena on vanhuksen hyvinvointi ja diabeteksen komplikaatioiden sekä laitoshoitoon joutumisen estäminen. Hoito on räätälöitävä kullekin vanhukselle realistiseksi ottamalla huomioon ikä, muut sairaudet ja lääkkeet, ylipaino, munuaisten ja maksan toimintakyky sekä sosiaaliset olosuhteet. Ruokavalio, liikunta ja painonpudotus riittävät usein alkuhoidoksi. Mikäli paastoveren glukoosiarvo ylittää alle 80-vuotiaalla 8 mmol/l ja yli 80-vuotiaalla 10 mmol/l, on syytä aloittaa suun kautta otettava lääkitys. Jos sen mahdollisuudet eivät yksin riitä, liitetään mukaan useimmiten iltainsuliinihoito. Nuoremmilla ikäihmisillä voi kyseeseen tulla pelkkä sekoiteinsuliini- tai jopa nelipistoshoito. Kohonneen verenpaineen ja hyperlipidemioiden hoito on perusteltua vanhuksillakin, joskin hyvin iäkkäiden vanhusten hoidon aiheet ja tavoitteet on harkittava yksilöllisesti.

Sulo Rajala, Heikki Oksala, Martta Äijälä

Hukuksiin joutuneen potilaan hoito

Hukkumalla kuolee Suomessa vuosittain keskimäärin 200 ihmistä. Kysymyksessä on lähes aina onnettomuus, ja tavallisesti aikuisen ollessa kyseessä alkoholilla on osuutta asiaan. Hukuksiin joutuneen ensihoidossa on tärkeintä varmistaa ilmatie ja hengitys sekä tukea verenkiertoa tarvittaessa painantaelvytyksellä. Kaikki hukuksiin joutuneet tarvitsevat vähintään 24 tunnin seurannan sairaalassa, jotkut vaativat useiden päivien tehohoitoa. Hukuksiin joutuneen potilaan ennuste on yleensä hyvä, mikäli sydän ei ole ehtinyt pysähtyä ja tajunta palaa nopeasti. Aika on kuitenkin ratkaiseva tekijä, minkä takia pelastus- ja elvytystoimet on aloitettava viipymättä. Hypotermia saattaa edesauttaa joissakin tapauksissa selviytymistä pitkittyneestä hukuksiin joutumisesta. Artikkelissa käsitellään hukuksiin joutuneen potilaan hoitoa ja ennustetta sekä annetaan suuntaviivoja hoidon toteuttamiseksi tähdäten ensimmäisten tärkeiden tuntien toimenpiteisiin.

Vesa Lund, Juha Perttilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030