Rintasyövän ennusteen arviointi: morfometrisen pahanlaatuisuusluokituksen kehittäminen

Rintasyöpä on länsimaiden voimakkaimmin yleistyvä syöpämuoto. Lähitulevaisuudessa odotetaan Suomessa vuosittain todettavan noin 4 000 uutta rintasyöpätapausta ja vastasyntyneistä tyttölapsista noin joka 10. tulee elämänsä aikana sairastumaan rintasyöpään. Rintasyövän hoitomahdollisuudet ovat viime vuosina tehostuneet. Yksi keskeinen tutkimuksen tämän hetkinen haaste on löytää ennustetekijöitä, joiden avulla jokainen rintasyöpäpotilas voidaan ohjata hänelle optimaaliseen hoitoon. Olisi löydettävä ne potilaat, joiden tauti on erityisen aggressiivinen ja jotka tarvitsevat tehokkainta mahdollista hoitoa. Toisaalta olisi voitava säästää hyväennusteiset potilaat raskailta hoidoilta ja niiden sivuvaikutuksilta.

Pauliina Kronqvist

Tulehdussoluvaste, solun jakautuminen, adheesiotekijät ja solusyklisäätelijät paksu- ja peräsuolisyövän ennustetekijöinä

Paksu- ja peräsuolisyöpä on länsimaissa kolmanneksi yleisin syöpäkuolemien aiheuttaja. Suomessa se on kolmanneksi yleisin syöpäsairaus miehillä ja toiseksi yleisin naisilla. Tunnettuja riskitekijöitä ovat ravinto sekä erilaiset geneettiset syndroomat. Tärkein hoitomuoto on edelleen kirurginen hoito. Radikaali hoito voidaan toteuttaa noin 75-80 %:lle potilaista mutta tauti uusii kuitenkin noin 40 %:lle potilaista. Adjuvanttisytostaattihoitoja käytetään erityisesti Dukesin C -luokan paksusuolikasvaimissa, mutta Dukesin B -luokan kasvaimissa adjuvanttihoidot eivät vielä ole vakiintuneet. Tämän vuoksi erityisesti Dukesin B -luokan kasvaimissa tarvitaan tarkempia ennustetekijöitä taudin kulun arvioimiseksi.

Kirsi Ropponen

Sairaanhoitajien työssä kokema väkivalta ja häirintä

Työpaikkaväkivaltaan on suhtauduttava vakavasti. Paitsi että se on työsuojelun kannalta ongelmakohta, se heikentää työntekijöiden viihtymistä työssä. Hoitotyössä kohdataan enemmän väkivaltaa kuin muissa ammateissa. Usein väkivallanteko tapahtuu hoitajan ollessa yksin työvuorossa, esim. yöllä. Väkivallantekijänä on lähes aina potilas. Tyypillisimmin väkivaltaa esiintyy hoidettaessa alkoholin, huumeiden, lääkityksen tai sairaudentilan vuoksi sekavia potilaita. Tulokset perustuvat HYKS:n hoitohenkilökunnalle suunnattuun kyselyyn sekä valtakunnalliseen naisiin kohdistuvaa väkivaltaa selvittäneeseen tutkimukseen.

Anna-Lisa Söderholm, Minna Piispa, Markku Heiskanen

Laskuvarjohyppäämisen riskit ja hyppääjän terveysvaatimukset

Laskuvarjohyppäämisen kuvitellaan olevan huippukuntoisten ihmisten vaarallista huvia. Terveydentilavaatimukset ovat kuitenkin erilaiset kuin moottori- ja purjelentämisessä. Vuosittain hyppytoiminnassa loukkaantuu noin 40 henkilöä, heistä suurin osa on hyppyuransa juuri aloittaneita. Tänä vuonna vahvistetut laskuvarjohyppääjien kelpoisuusvaatimukset sisältävät myös uudet terveydentilavaatimukset.

Susanna Wilén

Sairausryhmäkohtaiset sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssit

Sairausryhmäkohtaisten sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssien tavoitteena on kuntoutujan työ- ja toimintakyvyn parantaminen, ylläpitäminen ja palauttaminen. Kursseille osallistuvien sairaudet ulottuvat suurista kansantautiryhmistä pieniin harvinaisiin sairausryhmiin. Kursseille haetaan joko Kelan kuntoutushakemuslomakkeella tai sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssihakemuslomakkeella tai vastaavat tiedot sisältävällä vammaisjärjestön lomakkeella. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääketieteellisiä tietoja, joista ilmenee kurssin tarve.

Pirkko Korpela

Potilaskeskeisyys ei vie lääkäriltä asiantuntijan roolia

- Avoimet konfliktit ovat erittäin harvinaisia terveyskeskuksen vastaanotolla. Potilaan ja lääkärin yhteisymmärryksessä on sen sijaan yllättävän paljon häiriöitä ja ongelma-alueita. Heidän vuorovaikutuksensa häiriintyy herkimmin, kun potilas esittää omaa tilaansa koskevan tulkinnan aikaisempien sairauksiensa pohjalta. Lääkärit näyttävät tottuneen ajattelemaan, että potilas yrittää olla asiantuntija, vaikka asiantuntija on lääkäri, sanoo valtiotieteen tohtoriksi väitellyt Ritva Engeström tutkittuaan lääkärin vastaanottojen keskusteluja.

Suvi Sariola

Videolta näkee uusia asioita potilaasta ja omasta työstään

Oman työn näkeminen videonauhalta oli arvokas kokemus vs. ylilääkäri Tuula Arvoselle. Hän oli yksi Leppävaaran terveyskeskuksen lääkäreistä, jonka vastaanottotyö oli materiaalina tutkija Ritva Engeströmin väitöskirjassa.

Suvi Sariola

Iäkkäiden suomalaisten ravinto

Pääkaupunkiseudulla ja Pohjois-Karjalassa asuvien 65-74-vuotiaiden ruoankäyttöä ja ravinnonsaantia tutkittiin osana Kansanterveyslaitoksen FINRISKI 1997 ja FINRAVINTO 1997 -tutkimuksia. Tutkittujen ruokavalio oli energiaravintoaineiden osalta melko lähellä nykyisiä suomalaisia ravitsemussuosituksia. Folaatin ja kuidun saanti jäi suosituksia vähäisemmäksi, kun taas suolan saanti oli liian runsasta. Heikossa sosioekonomisessa asemassa olevien, toimintakyvyltään rajoittuneiden, pitkäaikaissairaiden ja iäkkäiden henkilöiden ravintoaineiden saanti oli keskimäärin riittävää. Yksin asuvat iäkkäät miehet saattavat joissakin tapauksissa tarvita tukea ja käytännön neuvoja suositeltavan monipuolisen ruokavalion toteuttamiseen.

Krista Korpela, Liisa Valsta, Pirjo Pietinen

Allergiat lisääntyvät - kuinka käy neuvonnan

Allergiat ovat lisääntyneet niin voimakkaasti viime vuosikymmeninä, että allergiasta on tullut lasten merkittävin pitkäaikaissairaus. Tutkimuksemme tarkoituksena oli kuvata Suomen lastenneuvoloissa tehtävää allergiaperheiden varhaista ohjausta. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat lastenneuvoloiden terveydenhoitajat viidessä yliopistosairaalakaupungissa ja 41:llä satunnaisesti valituilla paikkakunnilla. Tutkimuksesta selvisi, että terveydenhoitajat ohjasivat allergiaperheille ruokavalioneuvontaa, lapsen ihonhoito-ohjeita ja ympäristön saneerausta. Lääkärin vastaanotolle terveydenhoitajat ilmoittivat ohjaavansa perheitä yleensä, jos ihonhoidon tehostamisesta ja ympäristön saneerauksesta ei ollut apua. Ohjaukseen vaikutti erityisesti terveydenhoitajan työkokemus ja se, saiko lapsi rintamaitoa vai äidinmaidonkorviketta.

Ulla-Maija Eriksson, Johanna Hvitfelt-Koskelainen, Erika Isolauri

Suun limakalvon valkeat muutokset

Suurin osa suun limakalvon valkeista muutoksista on merkkejä epiteelin hyvänlaatuisesta paksunemisesta tai lisääntyneestä sarveistumisesta. Sarveistuminen voi olla oire mm. limakalvon paikallisesta ärsytyksestä tai yleissairaudesta. Valkeaa limakalvomuutosta, jonka aiheuttajaa ei voida osoittaa, kutsutaan leukoplakiaksi. Osassa leukoplakioita todetaan mikroskooppitutkimuksessa levyepiteelisyöpä tai sen esiaste. Tämän vuoksi suun leukoplakiasta ja myös siihen usein liittyvästä punaisesta limakalvomuutoksesta, erytroplakiasta, on aina otettava kudosnäyte.

Jaana Pohjola, Asko Kuusilehto, Kristiina Heikinheimo