Lastenpsykiatrian osastolle päivystysluonteisesti hoitoon ohjatut lapset ja varhaisnuoret

Kriisihoitojaksot lastenpsykiatrian osastolla ovat kuluneen vuosikymmenen aikana selvästi lisääntyneet. Tavallisin syy kriisijakson aloittamiseen päivystysluonteisesti on itsetuhoisuus. Yli puolet kriisijaksolle ohjautuneista lapsista kärsii masennuksesta tai tarkkaavaisuus- ja käytöshäiriöistä. Lapset elävät tavallisimmin uusperheissä tai yksinhuoltajaperheissä ja usein heidän vanhemmillaan on samanaikaisesti erilaisia psykososiaalisia ongelmia. Lasten toimintakyvyn heikkous kriisijakson alkaessa näkyy usein kykenemättömyytenä koulutyöskentelyyn. Lastenpsykiatrinen hoitojärjestelmä ei pysty nykyisin tarjoamaan riittäviä hoitopalveluja lapsille.

Kirsti Kumpulainen, Eila Pietikäinen, Eila Räsänen

Masennus ja työkyvyttömyys

Masennusta voidaan pitää paitsi yhtenä ihmisen perusreaktiotavoista myös eräänlaisena suojautumiskeinona. Se ilmaantuu tilanteessa, jossa elämänolot ovat yksilön kestokykyyn ja hallintakeinoihin nähden ylivoimaiset, ja sen avulla voidaan ottaa ikään kuin etäisyyttä tai välimatkaa ahdistaviin kokemuksiin ja sietämättömiin olosuhteisiin. Eräässä mielessä masennus on myös tavallaan kuin syväjäädytystila, joka ilmenee etenkin toimintakyvyn ja energisyyden heikkenemisenä.

Pekka Niskanen, Timo Mikkonen

Työperäiset äänihäiriöt - puhetyön riskitekijät

Noin kolmannes työvoimasta työskentelee ammateissa, joissa ääni on työvälineenä. Äänenlaatuun ja -kestävyyteen kohdistuvat vaatimukset vaihtelevat paljon eri ammattien kesken. Esimerkiksi opettajien äänen kuormitus työssä on suuri, ja heidän kokemansa ääniongelmat ovat tavallisia. Noin 5-10 % opettajista kokee niin hankalia ongelmia, että heidän työkykyisyytensä on uhattuna. Fysikaalisella tasolla äänihäiriön voi tulkita äänihuulten värähtelevän massa-jousijärjestelmän toimintaominaisuuksien heikentymiseksi tai muuttumiseksi. Äänihäiriön syntyyn vaikuttaa monen tekijän yhteisvaikutus. Puhe- ja äänityöntekijän kannalta keskeisiä riskitekijöitä ovat suuri äänenkäytön määrä, taustamelu, huono akustiikka, stressi, huono ilmanlaatu, erityisesti kuivuus ja pölyisyys, suuret tilat, puutteelliset apuvälineet ja varhaisoireiden hoidon laiminlyönti. Puhe- ja äänityötä tekevien työsuojelu on kehittymätöntä verrattuna moneen muuhun työelämän alueeseen.

Erkki Vilkman

Ääniherkkyys ja tinnitus muusikoilla

Korva- ja kuulo-oireet muusikoilla huolestuttavat asianomaista ymmärrettävästi tavallista enemmän. Kuulo-oireista otetaan huomioon ja mitataan usein vain kuulokynnys. Se ilmoittaa kuuloherkkyyden suhteessa äänien fysikaaliseen voimakkuuteen, joka kuvaa vain rajoitettua osaa, usein ei edes tärkeintä osaa, kuulokyvystä ja kuulemisen moninaisista piirteistä. Kuulemisvaikeuksien ohella keskeisenä oireena muusikoilla saattaa olla tinnitusta ja ääniherkkyyttä. Vaikka tinnitukseen ja ääniherkkyyteen ei ole varsinaista lääkehoitoa, potilaita voidaan muuten hoitaa ja kuntouttaa sekä tukea työkykyä ja musiikin tekemistä ja harrastamista.

Tapani Jauhiainen

Keuhkojen tilavuutta pienentävästä leikkauksesta apua vaikeaan emfyseemaan

Vaikean emfyseeman hoidoksi tehtävässä reduktiivisessa pneumoplastiassa (LVRS) keuhkoista pyritään poistamaan huonoimmin toimivia hyperinflatoituneita alueita. Sen on jo vuosia katsottu tuovan ainakin osalle vaikeista tapauksista apua. Operaation vaikutus perustuu mm. pallean toiminnan tehostukseen ja paremmin säilyneiden keuhkonosien toiminnan lisääntymiseen. Keuhkojen pienennysleikkauksia on tehty myös Suomessa, mutta laajamittaista leikkaustoiminta ei ole ollut missään päin maailmaa. Laajoja vertailututkimuksia aiheesta ei ole, eikä ongelmaa varsinaisesti poista syyskuun Thoraxissa julkaistu meta-analyysityyppinen selvityskään.

Hannu Puolijoki

Keuhkosyöpää seulomaan?

Yskösnäytteisiin tai keuhkokuviin perustuva keuhkosyövän seulonta on satunnaistetuissa tutkimuksissa katsottu tehottomaksi. Toisaalta keuhkosyöpä on yleinen tupakoitsijoilla ja parannettavissa pysyvästi leikkauksella, jos syöpä vain voitaisiin todeta jo varhaisvaiheessa. Yhdysvalloissa on nyt verrattu keuhkokuvausta ja ilman varjoainetta tehtyä spiraalitietokonetomografiaa toisiinsa keuhkosyövän varhaistoteamisessa. Tutkimukseen otettiin 1 000 sellaista vähintään 60-vuotiasta tupakoitsijaa, jotka mahdollisen keuhkosyövän löytyessä voitaisiin yleistilan puolesta hoitaa leikkauksella.

Heikki Joensuu

Äidin hyperkolesterolemia jatkuu lapsen ateroskleroosina

Äidin raskaudenaikainen hyperkolesterolemia lisää sikiöllä todettavia valtimoiden seinämien rasvajuosteita, joita pidetään varhaisimpina ateroskleroosin ilmentyminä. Ilmiön myöhempää merkitystä selvitti Kalifornian yliopistossa tehty tutkimus todella harvinaisella tutkimusaineistolla. Aortan seinämän rakenne ja erityisesti ateroskleroottisen löydöksen laajuus tutkittiin nimittäin 156:lta traumaattisesti tai muusta kuin ateroskleroosiin liittyvästä syystä kuolleelta 1-13 vuotiaalta lapselta. Lasten äitien raskaudenaikainen kokonaiskolesterolitaso tiedettiin.

Pertti Kirkinen

Alaraajan laskimotromboosin ja keuhkoembolian esto enoksapariinilla

Kirurgiassa on jo vuosien ajan ollut rutiinia laskimotukosten estäminen leikkausten yhteydessä eri tavoin, mm. hepariinivalmisteilla. Jokin aika sitten julkaistiin monikansallinen MEDENOX-tutkimus, jossa selvitettiin sairaalan vuodeosastolle lähinnä sisätautialaan kuuluvasta syystä (mm. NYHA III-IV -luokan sydämen vajaatoiminta, hengitysvajaus, akuutti infektio, reumaoireet tai tulehduksellinen suolistosairaus) joutuneiden 1 102 potilaan alaraajatrombin estomahdollisuuksia enoksapariinilla (40 mg/pv, 20 mg/pv tai lume). Ensisijaisesti tarkasteltiin tromboosin kehittymistä 1-14 vuorokauden kuluessa hoidon alusta. Laskimotukosdiagnoosi tehtiin lähinnä venografialla. Seuranta ulottui 110 vrk:n päähän.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Vanhusten astma edelleen alidiagnosoitu

Suomessa ehkä lienee toisin, mutta uudella mantereella vanhusten astma on edelleen puutteellisesti diagnosoitujen ja hoidettujen sairauksien joukossa. Tämä ilmeni 4 581:n yli 65-vuotiaan henkilön kyselytutkimuksessa, johon liitettiin spirometria sekä PEF-seuranta ja lääkkeiden käytön rekisteröinti. Otoksesta 4 % ilmoitti sairastavansa astmaa, mutta yhtä monella oli selviä astman oireita ilman diagnoosia. Niistäkin, joilla oli selvä astmadiagnoosi, 39 %:lta puuttui lääkitys, sympatomimeettia käytti 40 % ja vain 30 %:lla oli hoidossa mukana hengitettävä kortikosteroidi. Chest 1999; 116:603-613

Hannu Puolijoki

Punaviini lisää sepelvaltimoiden virtausreserviä

Sepelvaltimoissa virtaavan veren määrä vaihtelee tarpeen mukaan ja virtausreservin mittaamiseen löytyy keinonsa, nimittäin ultraäänitekniikka. Kymmenen terveen vapaaehtoisen virtausreservi tutkittiin ennen votkapaukkua, Chablis-valkoviiniannosta ja Chateau Beycehevelle -punaviiniannosta ja puolen tunnin kuluttua niiden jälkeen. Maksimaalinen stimuloitu koronaarivirtaus näiden farmakologisten manipulaatioiden jälkeen oli 65 cm/s, 56 cm/s ja 85 cm/s. Ero punaviiniryhmässä lähtötasoon oli mitä merkitsevin (p = 0,0016), eikä vastaavaa eroa ollut muissa ryhmissä. Ehkäpä punaviinissä on spesifinen sepelvaltimoita ja sydämen mikrosuonia relaksoivia substansseja. Lancet 1999;354:1002

Robert Paul