Mitä lonkkaproteesia tulisi käyttää ja mitä ei? Systemoituun kirjallisuuskatsaukseen perustuva selvitys

Englannin terveydenhuollon teknologian arviointikeskus (National Coordinating Centre for Health Technology Assessment) julkaisi viime vuoden lopulla systemoidun kirjallisuuskatsauksen, jonka tarkoituksena oli selvittää mitä lonkkaproteesimalleja voi näyttöön perustuen suositella käytettäväksi. Taustalla oli huoli siitä, että Englannissa, jossa lonkkaproteesileikkauksia tehdään noin 40 000 vuodessa (uusintaleikkauksia 13 %), on rutiinikäytössä jo yli 60 erilaista proteesimallia ja uusia tulee markkinoille kiihtyvällä tahdilla. Sama huoli on viime aikoina tullut voimakkaasti esille myös Suomessa ja asiasta on käyty laajaa julkistakin keskustelua.

Seppo Seitsalo, Pekka Paavolainen

Propofolin ja sevofluraanin sekä esilääkityksen vaikutus anestesiasta toipumiseen pienillä lapsilla

Kitarisan poisto on yksi yleisimmistä leikkaustoimenpiteistä lapsilla. Näistä suurin osa tehdään nykyään päiväkirurgisesti. Lasten selviytyminen samana päivänä kotiin leikkauksen jälkeen riippuu oleellisesti käytetyistä nukutusaineista ja -menetelmistä. Tutkimuksen päämääränä oli tutkia kahden uuden anestesia-aineen, suonensisäisesti annettavan propofolin ja hengitettävän sevofluraanin sekä esilääkityksen (midatsolaami) vaikutusta anestesiasta toipumiseen pienillä lapsilla. Tarkoituksena oli verrata uusia anestesia-aineita perinteisiin, tiopentaaliin (laskimoanesteetti) ja halotaaniin (inhalaatioanesteetti) sekä selvittää ne tekijät, jotka mahdollisesti vaikuttavat toipumiseen ja kotiinlähtöön lyhyen päiväkirurgisen anestesian jälkeen.

Hanna Viitanen

Päihteiden ongelmakäyttö ja itsemurha

Päihteiden käyttöön liittyviä psykiatrisia häiriöitä tiedetään esiintyneen toteutuneissa itsemurhissa 15-56 %:ssa tapauksista ja ne ovat mielialahäiriöiden ohella yleisimpiä diagnostisia löydöksiä itsemurha-aineistoissa. Näihin häiriöihin liittyviä erityispiirteitä tai hoitoon liittyviä seikkoja itsemurhan tehneillä ei kuitenkaan hyvin tunneta, eikä päihtymystilan suorasta vaikutuksesta itsemurhatapahtumaan ole juurikaan tutkimustietoa.

Sami Pirkola

CYP1A1:n aktivaation mahdollista osuutta hyvänlaatuisen kasvaimen synnyssä ja kasvussa

Kohdun sileälihaskasvaimet ovat tavallisimpia naisilla esiintyviä kasvaimia, joiden aiheuttamat oireet sekä kasvaimien operatiivinen hoito aiheuttaa merkittävää naisten sairastavuutta. Myoomien kasvun tiedetään olevan riippuvaista munasarjojen tuottamista hormoneista, kuitenkin niiden synty ja kehitys ovat edelleen vaillinaisesti tunnettuja. Eksogeenisten tekijöiden osuutta näiden kasvainten etiologiaan tai kasvuun myötävaikuttavina seikkoina on tutkittu hyvin vähän.

Sirpa Rintala

Kansanparantajan ja potilaan hoitoyhteistyötä tutkittiin kehitetyn filminpiirrosanalyysin avulla

Jäsenkorjaajat ovat varsinkin Pohjanmaalla yleisiä kipujen ja sijoiltaanmenojen itseoppineita hoitajia. Näiden kansanparantajien ja potilaiden hoitoyhteistyötä ei kuitenkaan tähän asti ole juuri kuvattu tarkoin kuvallisin menetelmin. Lääkärin olisi tärkeää tuntea näiden usein samoja potilaita hoitavien terapeuttien toimintaa. Tutkimuksen tekijä on useissa artikkeleissa ja laatimassaan oppikirjassa kuvannut sanallisesti, valokuvin ja piirrosten avulla kuuden eri jäsenkorjaaja-kansanparantajan työskentelyä.

Antti Hernesniemi

Vanhempien avioero ja depressio varhaisaikuisuudessa

Avioerot lisääntyivät voimakkaasti teollisissa maissa 1960-luvulta alkaen. Vanhempien avioeron on todettu olevan stressaava kokemus lapselle. Tutkimuksessa on selvitetty altistaako avioerotausta depressiolle varhaisaikuisuudessa. Edelleen on kartoitettu, onko nuoruusiän elämäntilanteella, itsetunnolla ja koetulla stressillä välittävää merkitystä prosessissa. Tavoitteena on ollut etsiä tekijöitä, jotka edistävät myönteistä kehitystä.

Ulla Tulisalo

Näkökulma synnytysten hoitoon - miksi tamperelaisista naisista vain 10 % synnyttää sektiolla?

Keisarileikkauksen avulla synnyttävien naisten osuus Suomessa ja muissa läntisissä maissa on jatkuvasti kasvanut, mutta Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS) sektiotaajuus on vuosia pysynyt pienenä, 10 %:n tuntumassa. Perinataalinen kuolleisuus tai morbiditeetti eivät ole Tampereella olennaisesti erilaisia kuin muualla Suomessa. Koska synnytyskäytännöissä on sairaalakohtaisia eroja ja erityisesti poikkeavuudet sektioindikaatioissa herättävät laajempaakin kiinnostusta, lienee oikeutettua julkisesti pohtia TAYS:n synnytysten hoidon erityispiirteitä viimeaikaisen kirjallisuuden valossa. Havaintoaineistona käytetään TAYS:ssa synnyttäneitä vuonna 1998.

Jukka Uotila, Matts Lenck, Ursula Romppanen, Tuukka Tarkkila, Ari Ylä-Outinen, Risto Tuimala

ISO 9001-2 -standardien mukainen laadunhallinta sairaalassa

Laatujärjestelmän luominen sairaalaan edellyttää koko henkilökunnan motivoimista ja osallistumista. Se vaatii koulutusta ja työskentelytapojen uudelleenarviointia. Paras tulos saavutetaan, kun ratkaisuja pohditaan tiiviissä yhteistyössä sairaalan sisällä, koska liian valmiin ulkoisen mallin soveltaminen ei jätä tilaa omille oivalluksille. Kuopion yliopistollisen sairaalan ISO 9001-2 -standardin mukaisen laatujärjestelmän rakentaminen kesti neljä vuotta. Projekti sisälsi orientoitumista, opiskelua, auditointeja, tietoverkon rakentamista, laitteiden kalibrointia ja muita standardin mukaisia toimenpiteitä. Laatujärjestelmän ylläpitoa valvotaan sisäisillä auditoinnella 1-2 kertaa vuodessa.

Viljo Rissanen

Heinolan bussionnettomuus 17.4.1999 Vammojen kuvaus ja toiminta Päijät-Hämeen keskussairaalassa

Viime huhtikuussa tapahtui Heinolassa suuronnettomuuden kriteerit täyttänyt linja-auto-onnettomuus. Onnettomuudessa kuoli välittömästi kolme henkilöä ja kuusi päivää myöhemmin yksi henkilö. Loukkaantuneita oli yhteensä 37. Artikkelissa kuvataan onnettomuus, sen aiheuttamat vammat ja toimenpiteet Päijät-Hämeen keskussairaalassa.

Raimo Niskanen, Juha-Pekka Kaukonen, Jukka Sairanen, Risto Mokka

HOPE:n uusi puheenjohtaja Jorma Back: Päätös EU-kansalaisen hoidosta toisessa jäsenvaltiossa oli linjaratkaisu

Kuka korvaa, jos EU:n jäsenvaltion kansalainen hakeutuu hoitoon toiseen jäsenvaltioon? Euroopan Yhteisöjen tuomioistuimen kahden ensimmäisen ratkaisun perusteella maksaja näyttäisi olevan kansallinen rahoitusjärjestelmä - ainakin vakuutusjärjestelmä - hoidettavan kotimaassa.

Suvi Sariola