Rakkosyövän neoadjuvanttihoito

Virtsarakon lihasseinämään kasvavan rakkosyövän hoidoksi ei kannata antaa solunsalpaajaa ennen leikkausta tai radikaalia sädehoitoa. Näin pääteltiin 976 potilasta käsittäneen satunnaistetun tutkimuksen lopputuloksena. Solunsalpaajia saaneilla tosin 3-vuotiseloonjääminen oli 5,5 % parempi kuin verrokeilla, ja ero säilyi samanlaisena ainakin viiteen vuoteen asti. Tutkijat olivat kuitenkin asettaneet kemoterapian rutiininomaisen käytön ehdoksi sen, että 3-vuotiseloonjäämisen pitäisi parantua vähintään 10 %. Tutkimuksessa käytettiin CMV-hoitoa (sisplatiini, metotreksaatti, vinblastiini), joten tätä tehokkaampia hoitoja siis kaivataan. Lancet 1999; 354:533-540

Heikki Joensuu

Diabeetikon ja ei-diabeetikon mikroalbuminuria

Diabeteksen pelätyin komplikaatio on nefropatia. Siihen liittyy lisääntynyt kardiovaskulaarinen morbiditeetti ja mortaliteetti. Noin 30 %:lle tyypin 1 diabeetikoista ja 25 %:lle tyypin 2 diabeetikoista kehittyy komplikaatio. Suomessa diabeettinen nefropatia on syynä noin kolmasosassa uusista dialyysihoitoa vaativista tapauksista. Jotta hoito jo varhaisessa vaiheessa voitaisiin kohdistaa potilaisiin, joilla komplikaation riski on suurin, on etsitty varhaisia merkkiaineita. Mikroalbuminuria on ehkä paras tällainen varoitusmerkki, ja lisäksi se on sydän- ja verisuonisairauden riskitekijä. Normaaliväestössä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä ovat myös kohonnut verenpaine, dyslipidemia, keskivartalolihavuus ja heikentynyt sokerinsieto. Näitä riskitekijöitä on yhdessä kutsuttu metaboliseksi oireyhtymäksi, jonka eräänä tärkeänä taustatekijänä pidetään insuliiniresistenssiä.

Carol Forsblom

Kaikututkimus gynekologisissa tähystys- ja avoleikkauksissa

Ultraäänilaite on ollut olennainen työväline gynekologisten sairauksien diagnostiikassa 1960-luvulta lähtien. Kirurgit ovat hyödyntäneet kaikututkimuksia myös leikkauksissa, mutta gynekologisten leikkausten yhteydessä ultraäänidiagnostiikkaa ei ole juurikaan käytetty. Viime vuosikymmenen aikana laparoskooppinen kirurgia on monella osa-alueella korvannut perinteisen leikkaustekniikan. Laparoskooppisen tekniikan etuna ovat pienemmät leikkaushaavat ja tämän myötä potilaiden vähäisempi sairastavuus. Tähystysleikkauksissa diagnostiikkaa kuitenkin rajoittaa se, että kudosten palpaatio ei ole mahdollista, ja tämän vuoksi kudosten sisäisen rakenteen selvittely saattaa jäädä epätäydelliseksi. Kehittyvä tekniikka on helpottanut tätä ongelmaa tuomalla pienet korkeataajuiset ultraäänianturit, joita voidaan käyttää laparoskopiatroakaarin kautta ja näin parantaa diagnostiikkaa intraoperatiivisen kaikututkimuksen avulla.

Hanna-Leena Helin

Geenimuutokset perinnöllisessä rinta- ja munasarjasyövässä

Noin 5-10 % rinta- ja munasarjasyövistä johtuu perinnöllisestä alttiudesta. Merkkeinä perinnöllisestä syöpäalttiudesta voivat olla rinta- tai munasarjasyöpä lähisukulaisissa, sairastuminen nuorella iällä, bilateraaliset tai multippelit kasvaimet. Mutaatioiden BRCA1- ja BRCA2-geenissä on arveltu selittävän suurimman osan perinnöllisestä rinta- ja munasarjasyövästä. Perinnöllisten TP53-mutaatioiden on todettu altistavan rintasyövälle. Väitöskirjatyössä tutkittiin näiden kolmen geenin osuutta perinnölliseen rinta- ja munasarjasyöpäalttiuteen Suomessa.

Pia Huusko

Tietokoneavusteinen EKG rintakipupotilaiden diagnostiikassa ja luokittelussa

Sydäninfarktidiagnostiikka on perinteisesti pohjautunut potilaan kokemiin oireisiin, elektrokardiografiaan (EKG) ja sydänvauriomerkkiaineisiin. 1990-luvulla rintakipupotilaiden hoito ja diagnostiikka ovat kehittyneet merkittävästi. Sydäninfarktin liuotushoito on tullut rutiinihoidoksi ST-nousupotilaille, joiden hoitoon hakeutumisen viive on kohtuullinen. Perinteisten entsyymiaktiivisuustutkimusten lisäksi käyttöön ovat tulleet sydänlihasvauriolle spesifiset merkkiaineet troponiinit I (TnI) ja T sekä kreatiinikinaasin isoentsyymin MB massa (CK-MB). Tässä tutkimuksessa selvitettiin automaattisen EKG:n käytön mahdollisuutta rintakipupotilaiden diagnostiikassa, luokittelussa ja sekä lyhyen että pitkän ajan ennusteen laadinnassa.

Pekka Porela

Lääkäri 98 - tutkimustietoa lääkärikunnasta

Lääkäri 98 -tutkimus on jatkoa Nuori lääkäri 88- ja Lääkäri 93 -tutkimuksille. Kuluneiden kymmenen vuoden aikana on yhteiskunnassa yleensä ja terveydenhuollossa erityisesti tapahtunut huomattavia muutoksia. Vuonna 1988 elettiin nousukautta, mutta vuonna 1993 taloudellisen laman aikaa, jolloin synkimmissä ennusteissa arvioitiin vuosituhannen vaihteessa olevan 2 000 työtöntä lääkäriä. Vuonna 1998 lama oli hellittänyt, rakennemuutos terveydenhuollossa jatkuu ja nyt ollaan huolestuneita lääkäripulasta. Lääkäri 98 -tutkimus tuo luotettavaa tietoa lääkärikunnasta terveydenhuollon ja koulutusjärjestelmän suunnittelijoiden ja toteuttajien käyttöön.

Irma Virjo, Kari Mattila, Esko Kumpusalo, Liisa Neittaanmäki, Harri Hyppölä, Santero Kujala, Riitta Luhtala, Hannu Halila, Mauri Isokoski

Lääkäreiden puhelintuntien automatisointi

Lääkäreiden puhelintuntien jonotusta vähentävää automatisointia kokeiltiin Kokemäen terveyskeskuksessa. Lääkäri saneli palvelimeen salasanasuojatun viestin, jonka potilas kuunteli itselleen parhaiten sopivana aikana. Viestejä käytettiin lähinnä laboratoriovastausten välittämiseen, eikä järjestelmä siis poista tai korvaa puhelintuntia. Sekä potilaat että lääkärit olivat tyytyväisiä kokeiluun. Järjestelmä osoittautui aikaa säästäväksi ja luotettavaksi. Lääkärit säästivät keskimäärin neljä minuuttia työaikaa puhelua kohti ja potilaat välttyivät jonotukselta puhelimessa. Järjestelmä on nyt vakituisessa käytössä Kokemäellä.

Jari Turunen, Pekka Loula, Heikki Soininen

Puron paketti tuo muutoksia myös kunnalliseen eläkesääntöön

Tänä syksynä tehdään joukko eläkejärjestelmiä koskevia päätöksiä ns. Puron paketin pohjalta. Yksityissektoria koskevat eläkeratkaisut on annettu eduskunnalle lokakuun alussa, julkisella sektorilla vastaavista ratkaisuista on saavutettu erillisneuvotteluissa neuvottelutulos, joka vahvistetaan kuntien osalta lopullisesti marraskuun lopussa. Neuvottelutuloksen mukaan kunnallista eläkesääntöä muutettaisiin mm. nostamalla yksilöllisen varhaiseläkkeen alaikäraja nykyisestä 58 vuodesta 60 vuoteen, parantamalla osa-aikaeläkettä sekä muuttamalla varhennettua vanhuuseläkettä niin, että se syö lopullista vanhuuseläkettä vähemmän kuin aikaisemmin. Akavan lakimies Markku Kojo tarkastelee päätösten vaikutuksia kunnalliseen eläkesääntöön. Varhennetun vanhuuseläkkeen ehdot paranevat ensi vuoden alusta alkaen

Markku Kojo

Anestesiologeilla ja kirurgeilla yhteiset Operatiiviset päivät

Kirurgipäivät ja anestesiologipäivät ovat tänä vuonna saaneet väistyä Operatiivisten päivien tieltä. Suomen Kirurgiyhdistys ja Suomen Anestesiologiyhdistys järjestävät ensimmäisen suuren yhteisen koulutustapahtumansa marraskuun 11.-12. päivinä Helsingissä.

Suvi Sariola

Puupölyjen aiheuttamat allergiset ammatti-ihottumat

Puupölyjen aiheuttamat allergiset ihottumat ovat pääasiassa trooppisten jalopuiden ja muiden ulkomaisten puulajien aikaansaamia. Allergisten ihottumien lisäksi puupölyt voivat aiheuttaa ärsytysihottumia, silmien sidekalvontulehdusta, nuhaa, kurkunpään ja nielun tulehdusta sekä astmaa. Puupölyjen aiheuttamat allergiset ammatti-ihottumat ovat Suomessa harvinaisia ammattitauteja. Ne ovat pääasiassa ulkomaisten kovien jalopuupölyjen aiheuttamia, viivästyneestä eli IV-tyypin allergiasta johtuvia kosketusekseemoja, harvoin välittömästä eli I-tyypin allergiasta johtuvia kosketusurtikarioita.

Tuula Estlander, Riitta Jolanki, Kristiina Alanko, Lasse Kanerva