21102 osumaa

Lyhyesti: Mycobacterium vaccae -immunisaatio tehoton tuberkuloosin hoidossa

Saprofyytti M. vaccaella immunisoinnin on ajateltu vahvistavan mykobakteereihin kohdistuvaa Th1-tyypin vastetta. Suomessakin vierailleen englantilaisen professori Stanfordin johtamissa, puutteellisesti kontrolloiduissa tutkimuksissa onkin saatu viitteitä immunisoinnin hyödyllisyydestä tuberkuloosin hoidossa. Etelä-Afrikassa tehdyssä, satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa M. vaccae -immunisaatiosta ei kuitenkaan ollut minkäänlaista hyötyä tuberkuloosin asianmukaisen lääkehoidon tukena. Huonosti kontrolloituihin tutkimuksiin ei ole luottamista, olivatpa niiden takana sitten millaiset auktoriteetit tahansa. Lancet 1999;354:116-1199

Matti Viljanen

Lyhyesti: Dilatoivaa kardiomyopatiaa sairastavilla keliakiaa

Idiopaattista dilatoivaa kardiomyopatiaa sairastavilla potilailla ja heidän sukulaisillaan on todettu olevan myosyyttivasta-aineita. Myös keliaakikoilla on usein autoimmuunitauteja ja autovasta-aineita (diabetesta, nivelreumaa ja kilpirauhasongelmia). Italialaistutkijoilla 52 kardiomyopatiapotilaan sarjassa oli 3 keliaakikkoa, mikä on enemmän kuin sopii odottaa (p < 0,001). Yhteyttä voi pohdiskella, mutta kardiomyopatiapotilaan keliakian mahdollisuus kannattaa pitää mielessä, semminkin jos gluteeniton ruokavalio vielä korjaisi kardiomyopatian. Siitä tosin ei ole vielä tietoa. Lancet 1999;354:222-223 (RP)

Robert Paul

Eettiset toimikunnat siirtyvät sairaanhoitopiirien vastuulle Järjestelyt Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirien alueella

Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta tulee voimaan 1.11.1999. Se määrittelee lääketieteellisen tutkimuksen sellaiseksi tutkimukseksi, jossa puututaan ihmisen tai ihmisen alkion taikka sikiön koskemattomuuteen ja jonka tarkoituksena on lisätä tietoa sairauksien syistä, oireista, diagnostiikasta, hoidosta, ehkäisystä tai tautien olemuksesta yleensä.

Pekka Jousilahti, Jaana Vento

Fentanyylilaastari kroonisen syöpäkivun hoidossa

Depotlaastarin avulla annettava fentanyyli on uusi vaihtoehto opioidilääkitystä vaativan kroonisen syöpäkivun hoitoon. Sen soveltuvuutta arvioitiin avoimessa kontrolloimattomassa monikeskustutkimuksessa. Kivunlievityksessä oli mahdollista siirtyä suun kautta annetusta opiaattilääkityksestä fentanyylilaastariin, kunhan huomioitiin depotlaastarin vaikutuksen hidas alku. Potilaat arvostivat laastarilääkityksen helppoutta. Fentanyyli näytti aiheuttavan vähemmän ummetusta kuin morfiini tai oksikodoni. Fentanyylilaastarilääkitystä suositellaan nykyään yleisesti tilanteissa, joissa tavanomainen kipulääkitys suun kautta ei onnistu tai muista opiaateista aiheutuu hankalia haittavaikutuksia.

Timo Leino, Eero Vuorinen, Raija Asola, Pentti Koistinen

Laktoosirasituskokeen vaihtelevat käytännöt - kyselytutkimuksen tulokset suomalaisista terveyskeskuksista

Suomalaisista lähes joka viidennellä on hypolaktasia, toisin sanoen heillä ohutsuolen laktaasientsyymin aktiivisuus tai sen määrä on vähäinen. Osa saa suolisto-oireita nautittuaan laktoosia eli maitosokeria sisältäviä tuotteita. Potilaat hakeutuvat terveyskeskukseen vatsavaivojen vuoksi, ja osalla heistä todetaan laktoosi-intoleranssi. Terveyskeskuksissa ei ole yhtenäistä käytäntöä laktoosirasituskokeen tekemisessä ja tulosten tulkinnassa. Kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että eri terveyskeskuksissa on huomattavia eroja potilaille annettavissa ohjeissa, glukoosin viitearvoissa ja suolisto-oireiden seurannassa. Kirjoittajat ehdottavat yhtenäistä ohjeistus- ja seurantakäytäntöä tulosten luotettavuuden ja vertailtavuuden parantamiseksi.

Katri Peuhkuri, Heikki Vapaatalo, Riitta Korpela

Antibiootteja määrätään entistä harkitummin MIKSTRA-ohjelman ensimmäisiä tuloksia

Mikrobilääkkeiden käyttö on vähentynyt viime vuosina. MIKSTRA-ohjelman ensimmäinen tiedonkeruu osoittaa, että terveyskeskuslääkärit määräävät niitä entistä kriittisemmin. Uusimpien hoitosuositusten valossa lääkevalinnoissa on kuitenkin korjaamisen varaa. Erityisesti makrolideja käytetään ensisijaislääkkeinä hengitystieinfektioihin, joissa niiden tulisi olla toissijaisia.

Mikstra-Työryhmä

Reumataudeissa esiintyvät silmämuutokset

Moniin reumatauteihin liittyy tyypillisiä silmämuutoksia, jotka voivat esiintyä jopa ennen varsinaisia reumaoireita. Käytännön lääkärin työssä on tärkeä oppia tunnistamaan tietyt silmämuutokset, koska niiden ilmeneminen vaikuttaa paitsi silmän paikallishoitoon, myös systeemihoitoon. Jotkut taudeista eivät ole kovin tavallisia, mutta ne on hyvä oppia tuntemaan, koska hoitamattomana niillä on näkökykyä pysyvästi heikentävä ennuste. Monet silmämuutokset pitää hoitaa yhteistyössä osin reumatologisin, osin oftalmologisin indikaatioin.

Yrjö T. Konttinen, Osmo Kari, Kaisu Kotaniemi, Heikki Valleala, Visa Honkanen

Särkyykö masentuneen sydän? Masennus ja sepelvaltimotauti

Masennuksen ja sepelvaltimotaudin on todettu liittyvän toisiinsa. Masennus lisää riskiä sairastua sepelvaltimotautiin ja masentuneiden sydäninfarktipotilaiden kuolleisuus on suurempi kuin ei-masentuneiden. Tämän yhteyden tarkempi syy on epäselvä; taustalla on esitetty olevan hormonaalisia, immunologisia sekä autonomiseen hermostoon ja verihiutaleisiin liittyviä tekijöitä. Masennuksen hoito saattaa parantaa myös sepelvaltimotaudin ennustetta.

Sinikka Luutonen, Hannu Holm

Yleislääkäri ja somatisoiva potilas

Yleislääkäri on keskeisessä roolissa somatisoivan potilaan auttajana terveydenhuoltojärjestelmässä etenkin silloin, kun hän työskentelee terveyskeskuksessa. Mielialahäiriöt ovat erityisen tärkeitä käytännön lääkärin työssä, koska sekä masennuksella ja ahdistuksella on keskeinen rooli psykiatrisessa sairastamisessa ja käsitteitä on runsaasti. Tässä artikkelissa tarkastellaan diagnostista monenkirjavuutta ja esitetään joitakin hallinnon järjestelyihin liittyviä ehdotuksia ja käytännön työn neuvoja.

Hannu Holm

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030