Nikotiinikorvaushoidon turvallisuus

Nikotiinia sisältäviä lääkkeitä on saatavilla apteekeista avuksi tupakoinnin lopettamiseen. Itsehoitovalmisteita ovat nikotiinia sisältävät purukumit, laastarit, inhalaattori ja uusimpana tuotteena kielen alla sulava tabletti eli resoribletti. Reseptivalmisteena on saatavissa nikotiininenäsumute voimakkaaseen nikotiiniriippuvuuteen. Vaikka nikotiini liitetään kiinteästi tupakoinnin haittoihin, on sen käyttö aina terveellisempää kuin tupakoinnin jatkaminen. Nikotiinikorvaushoidon ongelmia ovat liian pieni annos ja liian lyhyt käyttöaika, jolloin tupakoinnin lopettamista seuraavat vieroitusoireet eivät poistu. Monet onnistuvat toki lopettamaan tupakoinnin ilman nikotiinikorvaushoidon apua, mutta korvaushoito lisää onnistumisen todennäköisyyttä ja on turvallisempi kuin tupakoinnin jatkaminen.

Kirsi Pietilä, Pekka Puska

Eteisvärinän antitromboottinen hoito - meta-analyysi vahvistaa käsityksiä

Muu kuin läppävikaan liittyvä eteisvärinä altistaa trombin muodostumiselle, ja sydämestä aivoihin kulkeva embolia voi tehdä ihmisestä monivuotisen aivoinvalidin. Siksi on järkevää tehdä kaikki voitava, jotta eteisvärinään liittyvät aivohalvaukset estettäisiin.

Robert Paul

PEF vaiko FEV1 pitkään yskineeltä avohoidon potilaalta?

Uloshengityksen huippuvirtausarvon (PEF) mittaamista ja pitkäaikaisseurantaa liitettynä bronkodilataatiovasteiden mittaamiseen on Suomessakin suositeltu yskäpotilaiden perustutkimukseksi. Hollantilaiset selvittivät 240:n yskästä kärsivän aikuispotilaan aineistosta PEF-mittausten luotettavuutta ennen kaikkea suhteessa uloshengityksen sekuntikapasiteettiarvoon (FEV1). Tavoitteena oli selvittää nimenomaan matalia arvoja mittauksissa saaneilta näiden parametrien yhteensopivuutta sekä vastetta keuhkoputkia laajentavaan lääkitykseen (400 myyg inhaloitavaa salbutamolia). FEV1-arvon osalta pidettiin merkitsevänä jo vähintään 9 %:n nousua arvossa, PEF:n osalta tutkittiin erikseen nousut 40, 60 ja 80 litraa/min sekä prosentuaaliset 10, 15 ja 20 %:n nousut.

Hannu Puolijoki

Painon ja kuolleisuuden yhteys

Tälläkin palstalla on referoitu tutkimuksia, joissa on selvitetty, miten ihmisen maallisen majan koko korreloi hänen kuolleisuuteensa. Avoimia kysymyksiä ovat mm., miten tupakointi ja painoindeksi vaikuttavat yhdessä ja erikseen mortaliteettiin, onko riski-painosuhde J-käyrän, U-käyrän vai kenties suoran muotoinen ja mitä ikä ja rotu merkitsevät. Yhdysvalloissa tehtiin vuonna 1982 Cancer Prevention Study II, johon saatiin tietoja lähes 1,2 miljoonasta amerikkalaisesta. Heidän tilaansa on seurattu ainakin vuoden 1996 loppuun ja nyt julkaistaan tietoja tämän mammuttikohortin mortaliteetista suhteessa painoon.

Robert Paul

Kromosomi 22 sekvensoitu

Geenitutkimuksessa on saavutettu uusi virstanpylväs, kun brittiläisen Sanger-keskuksen johtama yhdeksän laboratorion jättikonsortio (julkaisussa 204 nimeä) sai sekvensoiduksi ihmisen toiseksi pienimmän kromosomin, jossa on 1,6 % koko genomisen DNA:n määrästä. Ihan koko kromosomia ei onnistuttu sekvensoimaan, sillä selvittämättä jäi vielä 11 pienehköä fragmenttia. Kromosomin lyhyeen haaraan ei myöskään puututtu lainkaan, koska siellä ei tiettävästi ole proteiineja koodaavia geenejä.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Lisätietoa ydinpomminkestävästä bakteerista

Kerroin tällä palstalla jokin aika sitten (SLL 11/99) bakteerista nimeltä Deinococcus radiodurans, joka kestää käsittämättömiä määriä säteilyä, kuivuutta ja muita ankaria olosuhteita. Bakteerin perimä on nyt täysin selvitetty. Siitä käy ilmi, että bakteerin kahteen kromosomiin ja kahteen plasmidiin ovat pakkautuneet lähes kaikki tällä hetkellä tunnetut geenit, joita tarvitaan DNA-vaurioiden korjaamisessa, haitallisten DNA:n hajoamistuotteiden eliminoinnissa sekä kuivumisen ja ravinnon puutteen sietämisessä. Erikoisen geeniarsenaalinsa tämä tulevaisuuden ydinjätesiivooja on lähes kokonaan rohmunnut muilta bakteereilta.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Lisää kaasulla keittämisen aiheuttamista hengityselinongelmista

Thoraxissa on pohdittu kaasulla kokkaamisen aiheuttamia hengityselinongelmia, joita tarkasteltiin tällä palstalla aiemminkin (SLL 34/99). Brittien tekemään kyselytutkimukseen kuului 6 000 vähintään 65-vuotiasta naista ja miestä, ja löydöksenä tässäkin oli erityyppisten hengityselinongelmien lisääntynyt esiintyminen kaasua käyttävillä. Naiset osoittautuivat erityisen riskialttiiksi. Teoreettisena taustalla oireille ovat todennäköisesti kaasun palamisessa muodostuvat typen oksidit. Kirjoittajat ja pääkirjoituksen laatija jopa spekuloivat, pitäisikö pölypunkin torjuntaan Brittein saarilla suunnatut resurssit kohdentaakin kaasusta sähköön siirtymiseen. He peräävät myös laajoja prospektiivisia tutkimuksia. Talojen räjähtely ei siis liene talouskaasun ainut ongelma.

Hannu Puolijoki

Opiskelupaikka ja sukupuoli työuran suuntaajina - tutkimus 1990-luvun puolivälissä valmistuneista lääkäreistä

Talouslama ja terveyspoliittiset uudistukset muuttivat nuorten lääkäreiden työmarkkinoita pelättyä vähemmän 1990-luvulla. Vuosikymmenen puolivälissä valmistunut lääkäri-ikäluokka löysi vaivatta paikkansa perinteisiltä työkentiltä. Naiset ja miehet olivat yhtä kiinnostuneita sairaalatyöstä, mutta nuoren mieslääkärin ura suuntautui sairaalaan useammin kuin hänen naiskollegansa ura. Nuoren naislääkärin ura taas suuntautui useammin terveyskeskukseen, vaikka naiset eivät olleet merkitsevästi miehiä kiinnostuneempia terveyskeskustyöstä. Työuran suunta riippui myös opiskelupaikasta - erityisesti tutkimustyöhön suuntautumisessa eri yliopistoista valmistuneiden välillä oli huomattavia eroja.

Pekka Virtanen, Liisa Rantalaiho, Hannu Halila

Terveyden kehityskeskustelut Uusi näkökulma työterveyshuollon ikäkausiterveystarkastuksiin

Ikään perustuvia terveystarkastuksia on työterveyshuollossa tehty paljon ja kauan aikaa. Perinteisesti nämä tarkastukset ovat laajoja, usein lääkärin tekemiä terveydentilan tarkastuksia. Ne sisältävät vaihtelevan määrän seulontatutkimuksia, mutta periaatteessa niillä on pyritty kokonaisvaltaisesti parantamaan ihmisen toiminta- ja työkykyä. Tällä vuosikymmenellä niitä on liitetty työpaikan työkykyä ylläpitävään toimintaan kutsumalla niitä tyky-tarkastuksiksi tai tekemällä niitä työpaikan osastotarkastusten osana.

Eija Kujala

Kyynärtekonivelleikkaus - yleistyvä erikoistoimenpide

Nivelreuma vioittaa kyynärniveltä noin kahdella kolmasosalla reumapotilaista. Niveltuhon edetessä on tekonivelleikkaus välttämätön kivun poistamisen ja toimintakyvyn säilyttämisen kannalta. Aikaisemmin kyynärartroplastian ongelmina ovat olleet postoperatiiviset sijoiltaanmenot ja toisaalta saranaproteesien yhteydessä varhaiset aseptiset irtoamiset. Nykyään kyynärtekonivelleikkaus voidaan suorittaa siten, että siihen liittyy erittäin vähän varhaisvaiheen komplikaatioita, jos toimenpide on suoritettu ammattitaitoisesti ja kokemuksella. Leikkauksen teknisellä suorituksella on - kuten tekonivelkirurgiassa yleensäkin - keskeinen asema, kun pyritään hyvään lopputulokseen. Kyynärtekonivelleikkausten ohjaaminen muutamaan reumaortopediaa suorittavaan sairaalaan Suomessa olisi tärkeää hyvien leikkaustulosten saavuttamiseksi. Reumapotilaita hoitoon ohjaavien henkilöiden pitäisi ympäri Suomen muistaa myös tämän nivelen rekonstruktiivisen kirurgian mahdollisuudet.

Matti U.K. Lehto, Mikko Ikävalko