HDL:n ja apolipoproteiini B-48:n ja B-100:n postprandiaalinen aineenvaihdunta

Länsimainen väestö elää suurimman osan vuorokautta postprandiaalisessa tilassa, jolloin ravinto- ja maksaperäisten trigyseridirikkaiden hiukkasten kuljetusjärjestelmä on saturoitunut. Postprandiaalinen korkea lipiditaso ja pitkäkestoinen lipidivaste assosioituvat epidemiologisten tutkimusten mukaan sepelvaltimotaudin esiintymiseen, mutta on epäselvää, mitkä lipidipartikkelit muodostavat suurimman ateroskleroosin vaaratekijän. Tässä väitöskirjatyössä on tutkittu postprandiaalisen lipidimetabolian säätelyä ja merkitystä ateroskleroosin kehittymiselle terveillä tupakoitsijoilla, lipoproteiinilipaasi-geenin pistemutaation kantajilla sekä tyypin 2 diabeetikoilla.

Niina Mero-Matikainen

Kuuloinformaation käsittely aivokuorella: neuromagneettinen tutkimus

Väitöskirjassani on tutkittu normaalien koehenkilöiden kuuloaivokuoren toimintaa magnetoenkefalografiaa (MEG) hyväksi käyttäen. MEG:lla voidaan aivokuoren toimintaa paikantaa käytännössä reaaliajassa muutamien millimetrien tarkkuudella. Tekniikka perustuu aivojen sähköisen toiminnan rekisteröimiseen. Tuhansissa hermosoluissa samanaikaisesti syntyvät pienet sähkövirrat synnyttävät magneettikentän, joka voidaan herkillä suprajohtavuuteen perustuvilla antureilla mitata. Mitatuista magneettikentän arvoista voidaan matemaattisesti laskea kullakin hetkellä aktivoituva aivoalue. Työ on tehty Teknillisen korkeakoulun kylmälaboratorion aivotutkimusyksikössä, jossa on käytössä koko pään kattava 122-kanavainen mittauslaite.

Jussi Numminen

Sydänsähkökäyrästä mitatun QT-dispersion yhteys sydänperäiseen äkkikuolemaan ja kammiovärinäalttiuteen

Sepelvaltimotauti on yleisin kuolinsyy länsimaissa. Noin puolet taudin aiheuttamista kuolemantapauksista on äkillisiä. Äkkikuoleman aiheuttaa useimmiten sydämen kammioperäinen rytmihäiriö, joista kammiovärinä on vaarallisin. Äkkikuolema on mahdollista estää, jos kammiovärinälle alttiit potilaat osataan tunnistaa oikein. Nykyiset menetelmät eivät kuitenkaan pysty riittävän tarkasti tunnistamaan näitä rytmihäiriöperäiselle äkkikuolemalle alttiita potilaita.

Lasse Oikarinen

Luuston aineenvaihdunnan ja mineraalitiheyden muutokset syöpälapsilla

Vuosittain Suomessa sairastuu syöpään keskimäärin 150 lasta. Heistä noin kaksi kolmasosaa paranee pysyvästi. Syöpälasten elämänlaadun kehittämiseen onkin kiinnitetty enenevää huomiota. Useat syöpähoitojen sivuvaikutuksista on opittu tunnistamaan hyvin. Viime vuosina on huomiota kiinnitetty syöpälapsilla esiintyviin luustomuutoksiin, joita ovat ajoittain ilmaantuvat luunmurtumat, luustokivut sekä osteoporoottiset muutokset. Tutkimustietoa syöpälasten luustoon kohdistuvista haitallisista vaikutuksista on kuitenkin vähän.

Pekka Arikoski

Työnohjaus ja konsultointi työyhteisön tukena

Henkilöstön ja esimiesten uupuminen huolestuttavat ja askarruttavat työyhteisöjä tänä päivänä. Miten jaksamista voisi lisätä? Pienenevät ja madaltuvat organisaatiorakenteet ja verkottuva toimintaympäristö ovat aiheuttaneet uudenlaisia paineita ja yksinäisyyttä. Monenlaiset sopimussuhteet, sitoumukset ja rajat synnyttävät ahdistusta osoittamalla työn riskit ja päätöksenteon paikat. Vanhat hierarkkiset organisaatiot olivat yhteisön jäsenille tässä suhteessa turvallisempia kuin modernit, vaikka vanhoissa organisaatioissa olikin vaikea toteuttaa itseään ja saada riittävää henkilökohtaista arvostusta. Kuinka yksinäisyyttä voidaan jakaa?, kysytään yhä enemmän työpaikoilla.

Veijo Hurskainen

Biaudet'n tavoitteena käynnistää mielenterveyspalvelujen remontti

- Olen erittäin tyytyväinen, jos nimenomaan mielenterveyspalvelujen ja etenkin psykiatrisen avohoidon puutteiden korjaaminen ainakin lähtisi käyntiin minun ministerikaudellani, sanoo peruspalveluministeri Eva Biaudet. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudesta tavoite- ja toimintaohjelmasta juuri mielenterveystyön vahvistaminen on tavoite, joka on hänelle itselleen erityisen tärkeä. Peruspalveluministeri uskoo, että mielenterveyspalvelujen ja psykiatrisen hoidon järjestämisessä ollaan vihdoin pääsemässä tekojen asteelle, puhuttuhan asiasta on koko vuosikymmen.

Suvi Sariola

Lihavuus ja terveysmenot Suomessa 1997

Lihavuus on Suomessa yleistä ja sen vaikutus toimintakykyyn useiden pitkäaikaissairauksien taustatekijänä merkittävä. Lihavuudesta aiheutuvien terveysmenojen suuruusluokkaa vuonna 1997 selvitettiin kolmella eri analyysimenetelmällä. Tulosten mukaan lihavuudesta aiheutuu vuodessa 0,9-3,2 miljardin markan menot terveydenhuollossa, mikä on 1,4-7,0 % terveydenhuollon kokonaismenoista. Summa on jopa suurempi kuin tupakoinnista aiheutuva; tämä tosin johtuu tupakoitsijoiden runsaasta ennenaikaisesta kuolleisuudesta, joten tupakointi on edelleen tärkein ehkäistävissä oleva kansanterveysongelma. Lihavuudesta vuodessa koituva ylimääräinen menoerä on 1 600-5 500 markkaa lihavaa henkilöä kohti. Eniten sairaalahoitomenoja aiheutti aivohalvauksen hoito, lääkemenoista taas valtaosan aiheutti verenpainetaudin hoito.

Markku Pekurinen, Marja Pokka-Vuento, Heini Salo, Ulla Idänpään-Heikkilä

Kohdunkaulan syövän joukkoseulonnan laatuprojekti Helsingissä

Kohdunkaulan syövän joukkotarkastustoiminta siirtyi Helsingin kaupungin toteutettavaksi 1.1.1996 alkaen. Siirtymävaiheeseen liitettiin joukkoseulonnan laadunparannusprojekti, johon kuului yksikön sisäinen laatuauditointi, jatkuva koulutus ja oman työsuoritteen seuranta. Lisäksi kutsukäytäntöä uusittiin, jotta osanottoaktiivisuus saataisiin paranemaan. Tämä onnistuikin ja projektin aikana kohdunkaulan syövän esiasteita löydettiin enemmän kuin aiempina vuosina. Histologisesti varmennettujen vahvojen esiasteiden löydöstaajuus kaksinkertaistui vuodesta 1996 vuoteen 1998. Laadunparannusprojektiin liittyvillä toimenpiteillä seulan tehokkuutta pystyttiin parantamaan kustannuksia oleellisesti lisäämättä.

Jussi Tarkkanen, Antoine Geagea, Ahti Anttila

Metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus Suomessa

Metisilliinille resistentin Staphylococcus aureuksen (MRSA) esiintyvyys on Pohjoismaissa maailman pienimpiä. Suomessa MRSA eristetään vuosittain 100-200 henkilöltä. Vuoden 1992 jälkeen on todettu kymmenkunta paikallisesti levinnyttä MRSA-tartuntarypästä ja toistakymmentä useaan sairaalaan levinnyttä epidemiaa. Pääosa kannoista on eristetty erilaisista märkä- ja kolonisaationäytteistä. Vuosien 1995-98 aikana MRSA:n osuus Staphylococcus aureus -veriviljelylöydöksissä pysyi vähäisenä.

Outi Lyytikäinen, Saara Salmenlinna, Pirkko Kotilainen, Jukka Lumio, Elina Kolho, Jaana Vuopio-Varkila

Diabeettisen neuropatian diagnostiikka- ja hoitosuositus Osa 1. Perifeerinen neuropatia

Neuropatia, ääreishermojen sairaus, on diabeteksen lisäsairauksista hankalin sekä diagnostiikan että hoidon kannalta. Siihen liittyy runsaasti elämänlaatua huonontavia oireita ja ennen kaikkea se altistaa jalkahaavaumille, jotka lisäävät alaraaja-amputaation vaaraa. Keskeinen tekijä neuropatian ehkäisemisessä on diabeteksen hyvä hoitotasapaino. Kohonneen verensokeritason tehokas alentaminen ehkäisee neuropatiaa ja hidastaa sen etenemistä. Neuropatian toteaminen on tärkeää, vaikka taudin syntyyn vaikuttavaa hoitoa ei veren glukoosipitoisuuden vähentämisen lisäksi tunneta. Oireenmukainen hoito ja fysioterapia tarjoavat kuitenkin mahdollisuuksia potilaiden auttamiseksi.

Leo Niskanen, Maija Haanpää, Juhani Partanen, Pekka Pikkarainen, Tapani Rönnemaa, Kimmo Taari, Timo Tulokas, Markku Vähätalo