Sillä sipuli

Miten eurooppalaiset ovat saaneet huijattua maailman uskomaan että sivistys on meiltä kotoisin? Kekkaloimme siirtomailla, suurmiehillä ja keksinnöillä, kun kehityksemme on itse asiassa ison askeleen muita jäljessä.

Terhi Heinäsmäki

Sillä sipuli

Miten eurooppalaiset ovat saaneet huijattua maailman uskomaan että sivistys on meiltä kotoisin? kysyy Terhi Heinäsmäki.

Miten elää sairauden kanssa?

Potilaan kokemukset omasta sairaudestaan ovat tärkeää luettavaa.

Caravaggion jäljillä

Heinä-elokuun vaihteessa tusinan verran onnekkaita maalaustaiteen harrastajia sai tehdä aikamatkan 1600-luvun Italian taidemaalareiden työpajoihin, kun kuvataiteilija Antero Kahila ohjasi Oriveden opistossa kerrosmaalauskurssin vanhoilla menetelmillä.

Kaarina Kaltiala

Paranee kuin viini vanhetessaan

Kyseessä on yli sadan vuoden ajan ilmestynyt perinteinen, hyvin arvostettu ja referoitu oppikirja tuoreena 1 385-sivuisena painoksena. Opus onkin saavuttanut makrosomisen sikiön koon (kirja painaa 4,3 kg).

Tapio Kurki

"Ketä kiinnostaa?"

Nuoruusikä "keksittiin" 1950-luvulla, ja sittemmin tuo jakso ihmiselämässä on tasaisesti kasvanut yhä pidemmäksi ja merkityksellisemmäksi lapsuuden lyhennyttyä ja monimutkaistuvan maailman lykättyä itsenäistymistä yhä pidemmälle. Vähitellen on alettu ymmärtää myös tuon ajan tärkeyttä ja erityisiä kehitystehtäviä.

Silja Kosola

Norsut ja kansainvälisyyden kurimuskierre

Kuunnellessani kansainvälisille vieraileville professoreille järjestettyä verkostointi- ja informaatiotilaisuutta, mieleeni pulpahti vanha vitsi eri kansallisuuksia edustavista henkilöistä tutkimassa norsua: saksalainen miettii, kuinka norsulla voisi teettää työtä, amerikkalainen miettii, paljonko siitä saisi myytäessä, ja suomalainen miettii, mitähän se ajattelee minusta.

Anu Wartiovaara

Liiton strategiatyö etenee

Lääkäriliiton asiantuntijaroolia halutaan vahvistaa uuden toimintamallin avulla.

Geenejä kuluttajille

Atlantin takana kaipaillaan jo lainsäädäntöä. Meilläkin voisi ainakin keskustelu viritä.

Tieteiden isä Aristoteles, Antiikin moniosaaja, osa II

Aristoteles asui Assoksessa kuningas Hermiaan vävypoikana kolme vuotta ja muutti sitten 40-vuotiaana läheiselle Lesboksen saarelle. Siellä Aristoteles teki paljon luonnontieteellistä havainnointia ja tutkimusta. Kolmasosa hänen säilyneestä tuotannostaan on näihin tutkimuksiin perustuvia biologian alan teoksia. Niissä Aristoteles pyrkii laajan aineiston pohjalta kokoamaan eläinlajeja koskevan systemaattisen luokittelujärjestelmän. Hänen tavoitteensa oli selvittää periaatteet, joilla elävät olennot jakautuvat lajeihin. Aristotelesta kutsutaan tieteiden isäksi sen vuoksi, että hän alkoi tutkia ja järjestellä tietoa tieteellisen systemaattisesti.