Sote-kokeilut imevät lääkäreitä julkiselta

Yksityiset sote-keskukset palkkaavat kokeilujen perusteella lääkäreitä mieluiten julkiselta.

Pekka Nykänen

Äänestysaikaa enää muutama tunti

Sähköinen ääni ehtii yhä perille. Vaaliuurna sulkeutuu kello 16.

Tuomas Keränen

Tärinää työmaalla

Miten sinä hoitaisit -taululla on pohdittavana uusi tapaus.

Marianne Jansson

Miten käytän antibiootteja oikein?

Antibiootteja kulutetaan Suomessa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Esa Rintala, Jutta Peltoniemi, Reetta Huttunen

Mikrobilääkeresistenssin synty

Mikrobilääkeresistenssi kehittyy ja yleistyy mikrobilääkkeiden aiheuttamassa valintapaineessa.

Tapio Seiskari

ESBL:ää tuottavien suolistobakteerien oireeton kantajuus Etelä-Suomessa

Lähtökohdat Laajakirjoista beetalaktamaasia (ESBL) tuottavien bakteerien kantajuudesta tarvitaan tietoa hoitosuosituksia ja infektioiden torjuntaa varten.

Esa Rintala, Kirsi Gröndahl-Yli-Hannuksela, Emilia Lönnqvist, Mikko Talja, Kaisu Rantakokko-Jalava, Jaana Vuopio

Tärinää työmaalla – osa 1

65-vuotias mies tuli terveysasemalle lääkärin akuuttivastaanotolle tärisyttävän olon takia. Mies oli ahdistuneen ja väsyneen oloinen. Pitkään jatkuneessa remonttiprojektissa kaikki oli mennyt pahasti pieleen.

Jarkko Suomela

Metyylifinidaatti on edelleen suositelluin lasten ensilinjan ADHD-lääke

Metyylifenidaattia suositellaan edelleen ensilinjan lääkkeeksi lasten ja nuorten ADHD:n hoidossa laajassa verkostometa-analyysissä. Modafiniilia lukuun ottamatta kaikki lääkkeet osoittautuivat lyhytkestoisessa hoidossa tehokkaammiksi kuin lume, ja kaikki olivat aikuisilla vähemmän tehokkaita ja huonommin siedettyjä kuin lapsilla tai nuorilla. Aikuisten hoidossa amfetamiinit osoittautuivat suositelluimmiksi ensilinjan lääkkeiksi. Tulos on muuten linjassa suomalaisten suositusten kanssa, mutta meillä metyylifenidaattia suositellaan ensilinjan lääkkeeksi kaikenikäisille.

Hanna Raaska

Uutta tietoa follikulaarisen lymfooman hoidosta

Follikulaarinen lymfooma on hidaskasvuinen imusolmukesyöpä: jopa 80 % potilaista pysyy elossa yli kymmenen vuotta diagnoosin jälkeen. Valitettavasti joka viidennen potilaan ennuste on alle viisi vuotta, ja heillä tauti uusiutuu yleensä kahden vuoden kuluessa ensimmäisestä hoitojaksosta. Huonon ennusteen potilaita voitaneen tulevaisuudessa tunnistaa esimerkiksi geeniprofiloinnin avulla, mutta toistaiseksi hoidon suunnittelussa joudutaan turvautumaan kliiniseen tutkimustietoon.

Sirkku Jyrkkiö

Penisilliiniallergia käy kalliiksi

Amerikkalaistutkijoiden systemaattisessa katsauksessa penisilliinille allergisten potilaiden sairaalahoidon kulut olivat keskimäärin 609 dollaria suuremmat kuin muiden potilaiden. Avohoidon kustannukset olivat 14–193 dollaria suuremmat. Lisäksi sairaalahoidon kokonaiskustannukset olivat ilman penisilliiniallergiaa 1 145–4 254 dollaria pienemmät.

Heikki Ekroos