in memoriam: Reetta Sofia Uusitalo (o.s. Latva-Koivisto) 30.3.1941–5.3.2018

Reetta syntyi maanviljelijäperheeseen Kurikassa 30.3.1941 välirauhan aikana. Hän suoritti kotiseudullaan ylioppilastutkinnon 1959. Lääkäriksi Reetta opiskeli Turussa ja valmistui naistentautien ja synnytysten erikoislääkäriksi 1973.

Reijo Raitala, Pertti Kunelius

in memoriam: Johannes Anttinen 1.2.1918–14.2.2018

Johannes Anttinen syntyi kotona Lapinlahden sairaalassa Helsingissä 1.2.1918. Perheeseen kuuluivat isä, lääkintäneuvos, psykiatri Einar Andersin, äiti, ylihoitaja Anna-Tyyne Weikkanen ja sisarukset Anna-Leena ja Erik.

Mikael Anttinen, Henrik Ja Martti Anttinen, Eeva Anttinen, Risto Pelkonen, Olli Sovio Ja Markku Juuti

Yhteistyö laboratorioiden kanssa vähentää virhetulkintoja

Lääkärilehdessä 14/2018 uutisoitiin biotiinivalmisteiden mahdollisesta vaikutuksesta laboratoriotuloksiin (1). Kuten uutisessa kerrottiin, Valvira on informoinut kliinistä diagnostiikka tekeviä laboratorioita. Potilasnäytteitä analysoivissa laboratorioissa Suomessa on käytössä yksilölliset laatujärjestelmät, joiden tavoitteena on seurata analytiikkaa häiritseviä tekijöitä ja reagoida niihin tarvittaessa.

Anna Linko-Parvinen

Pleuranesteen syy voi olla myös puhjennut ruokatorvi

Olli-Pekka Seppälä ja Heli Ylä-Outinen esittivät Lääkärilehdessä 16/2018 mielenkiintoisen ja varsin kattavan katsauksen pleuranesteen tutkimisesta (1).

Kalle Salo

Millenniaali laittaa arvot elannon edelle

Lääkärilehti 15/2018 (1) uutisoi Oulun terveyskeskusten lääkäritilanteen kärjistymisestä. Miten tämä on mahdollista maailmassa, jossa kaupungistuminen on megatrendi ja kaupungissa, jossa joka kevät pyöräytetään työmarkkinoille joukko uusia perusterveydenhuollon tekijöitä?

Marika Kandell

Kolme tapaa kuolla nopeammin

– Eutanasiassa lääkäri joutuu tekemään jotain, josta muut paitsi hän itse hyötyvät. Siksi on ymmärrettävää, ettei lääkärikunta odota eutanasialain toteutumista ilolla, kirjoittaa Juha Hänninen.

Juha Hänninen

Uutta pään ja kaulan alueen syöpien kemosädehoidosta

Pään ja kaulan alueen levyepiteelisyövän kemosädehoito on vakiintunutta, ja moni potilas paranee sillä. Tavallisimmin annetaan sisplatiinia kerran viikossa sädehoitoon yhdistettynä. Suurempi sisplatiiniannos kolmen viikon välein vähentää paikallisen uusiutuman riskiä.

Sirkku Jyrkkiö

Moniammatillinen lääkehoidon kokonaisarvio tuottaa tulosta

Lääkehoitoon liittyvät ongelmat tuovat usein etenkin useita lääkkeitä käyttäviä potilaita päivystyskäynneille. Lääkitystiedon siirtyminen sairaalasta avohoitoon siirryttäessä on virhealtis hoitoketjun osa. Tanskalainen tutkimus selvitti, voidaanko lääkityksen kokonaisarvion avulla vähentää sairaalahoidon uusiutumisia.

Helena Liira

Etäpesäkkeitä estävä uusi lääke eturauhassyöpään

Etäpesäkkeet ovat tärkein syy eturauhassyöpäpotilaiden komplikaatioihin ja kuolemaan. Lähes kaikilla tautiin kuolevilla on pesäkkeitä luustossa tai muualla, imusolmukkeissa, maksassa ja keuhkoissa. Luustopesäkkeisiin liittyvät kipu, patologiset murtumat ja selkäydinkompressio. Etäpesäkkeiden synnyn estäminen on taudin hoidon kulmakivi.

Ossi Lindell

Toistuvien keskenmenojen syy voidaan lähes aina saada selville

Toistuvien keskenmenojen vakiintuneisiin tutkimuksiin kuuluvat vanhempien kromosomitutkimukset, kohtuanomalioiden diagnostiikka, monien endokrinologisten häiriöiden poissulkeminen sekä infektioetiologiaa, hyytymishäiriöitä ja autoimmuunisairauksia koskevat tutkimukset. Näin toimien kuitenkin todennäköinen tai varma ongelman syy selviää alle puolessa tapauksista. Kun tutkimuksiin liitettiin keskenmenomateriaalin – istukka, embryonaalinen kudos, kalvot – koko kromosomiston tutkimus mikrosirutekniikalla ja yli 300 000 koettimen tarkkuudella, diagnostiikka parani merkitsevästi.

Pertti Kirkinen