Siedätyshoidon asema aikuisten allergioiden hoidossa

Allergeenispesifisellä siedätyshoidolla voidaan lievittää huomattavasti IgE-välitteisten sairauksien nenä-, silmä- ja keuhko-oireita. Siitepölyallergioiden hoitona se on todettu vanhastaan tehokkaaksi, mutta siedätys tulee kyseeseen myös eläinallergioissa. Mehiläis- ja ampiaismyrkyn aiheuttamiin reaktioihin se on ainoa tehokas hoito. Onnistumisen edellytyksenä on tarkka allergologinen diagnostiikka ja oikea potilasvalinta. Odotettavissa olevaa hyötyä on punnittava mahdollisten sivuvaikutusriskien kanssa. Vaihtoehdoksi allergisten sairauksien muulle hoidolle menetelmä ei sovi, vaan tavanomainen lääkehoito sekä allergeenien eliminaatio ovat edelleen ensisijaiset hoitomuodot. Allergisten sairauksien jatkuvasti lisääntyessä on herännyt kysymys, voidaanko taudin aikaisessa vaiheessa aloitetulla siedätyshoidolla ehkäistä sen pahenemista.

Ilkka Annila, Matti Penttilä, Paula Kuusisto

Kroonisen selkäkivun syynä hermojen kasvu välilevyyn?

Perinteisesti ajatellaan, että krooninen selkäkipu johtuu hermojuurten puristuksesta tai venytyksestä. Kuitenkin joukossamme on lukematon määrä ihmisiä, joilla on kiistaton krooninen selkäkipu mutta joilla ei kerta kaikkiaan voida osoittaa mitään hermokompressioon viittaavaa, käytettiinpä sitten kuvauksia tai EMG:tä. Silti on viitteitä, että kivun syynä on välilevy.

Robert Paul

Inhalaatiosteroidi aiheuttaa kaihia

Suun kautta annettava kortisonihoito aiheuttaa tunnetusti harmaakaihia, mutta entäpä inhalaatiosteroidi? Tähänastisissa tutkimuksissa on väitetty, että inhaloitu steroidi ei olisi silmälle haitallinen, mutta näissä tutkimuksissa onkin otettu mukaan potilaita, jotka yleensä ovat saaneet steroidihoitoa myös suun kautta.

Robert Paul

Maailman halvin ase

Elokuun alussa ilmestynyt JAMA on kokonaan omistettu bioaseteemalle. Lehden artikkeleissa käsitellään todennäköisimpiä bioaseita, niiden käytön toteamiskeinoja ja torjuntakeinoja. Esimerkiksi Irakilla kerrotaan ennen Persianlahden sotaa olleen 200 pommia ja 25 ohjusta, jotka oli ladattu antraksilla, botulinumtoksiinilla ja aflatoksiinilla. Eli aika klassisia aineita näyttää Saddamilla olleen arsenaalissaan, jota hän ei päässyt edes käyttämään liittoutuneiden harmittavan häirinnän vuoksi.

Matti Viljanen

Resistentti ruttobasilli

Ruton historiallinen maine on kauhea. Taudista ei juurikaan ole puhuttu viime vuosikymmeninä. Poikkeus oli ns. Intian ruttoepidemia syksyllä 1994, jossa loppujen lopuksi sairastui arviolta alle sata ihmistä.

Pentti Huovinen

Vitamiinipula lietsoo hysteriaa

New England Journal of Medicinen kirjeenvaihtopalstalla pari detroitilaiskollegaa esittää potilastapauksen, jossa parenteraalisen ravinnonannon varassa elävä potilas oli saanut aivo-oireita ja pysyvän ataksian tiamiininpuutteesta. Tiamiininpuute johtui puolestaan siitä, että Yhdysvalloissa on kesästä alkaen vallinnut monivitamiiniliuospula.

Robert Paul

Terveyskeskuslääkäreiden röntgendiagnostiikan osuvuus

Terveyskeskuslääkärit saavat vain välttävän tyydyttävän arvosanan taidoistaan tulkita natiiviröntgenkuvia. Kuusamon terveyskeskuslääkäreiden ja kahden radiologin lausuntoja 108 röntgentutkimuksesta verrattiin keskenään ja todettiin, että terveyskeskuslääkärit ylsivät ainoastaan 68 %:n diagnostiseen osuvuuteen. Terveyskeskuslääkäreiden kannattaisi kirjoittajien mukaan tukeutua nykyistä paljon useammin radiologin konsultaatioon. Tällainen lähestyminen parantaisi röntgendiagnostiikkaa ja systemaattisesti toistuvat virheet voitaisiin välttää. Teleradiologisin keinoin voidaan tyydyttää varsin suuri osa tästä konsultaatiotarpeesta.

Jaakko Kinnunen, Juhani Ahovuo, Eero Vierimaa, Tuulikki Vääräniemi

Lannerangan röntgentutkimukset terveyskeskuksissa: oikeutettuja ja tarpeellisia?

Potilaiden röntgentutkimuksessa saama sädeannos on pienentynyt tekniikan kehittyessä, silti tarpeettomalta säteilyltä suojaaminen on edelleen tärkeää. Altistusta vähennetään mm. toiminnan laadunparannuksella ja laitteiden toimintakunnon valvonnalla. Säteilyaltistusta voidaan vähentää harkitsemalla tarkkaan kuvauksen tarpeellisuutta. Kajaanin terveyskeskuksessa todettiin, että lannerangan kuvauksia tehtiin runsaasti, ja usein puutteellisin perustein. Aiheettomista tutkimuksista tulee potilaille turhaa säteilyaltistusta ja yhteiskunnalle miljoonien markkojen ylimääräiset kustannukset.

Jukka Lehtovirta, Seppo Soimakallio, Olavi Pukkila

Syntyvyys ja ensimmäisen ikävuoden kuolleisuus 1900-luvun Suomessa

Toisen maailmansodan jälkeistä aikaa lukuunottamatta on syntyvyys maassamme ollut koko 1900-luvun ajan pienenemään päin. Tämä on merkinnyt väestörakenteen vanhenemista ja tulee johtamaan vääjäämättä väestömme vähenemiseen. Hyvin toimivan terveydenhuoltomme ja sairaanhoitomme ansiosta ensimmäisen ikävuoden kuolleisuus on maailman pienimpiä. Se ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, vaan vaatii jatkuvasti ponnisteluja tason säilyttämiseksi. Ensimmäisen ikävuoden kuolleisuus johtuu nykyään pääasiassa epämuodostumista ja joko välittömästi tai välillisesti keskosuudesta. Keskoshoidon tulosten parantumisesta huolimatta näiden lasten kuolleisuuden vähentämiseksi ja vammaisuuden ehkäisemiseksi olisi vielä paljon kehitettävää.

Maila Koivisto, Marja-Leena Pokela

Kansanterveyslaki 25 vuotta Terveyskeskukseen tullaan kun ei muuallekaan osata

Kansanterveyslain myötä 25 vuotta sitten Suomi astui perusterveydenhuollon järjestelmällään maailman kärkeen ja päätyi WHO:n mallimaaksi. Järjestelmän lastentaudeista on päästy, ja kansa on ottanut terveyskeskukset omakseen. Terveyskeskukseen mennään silloinkin, kun ei oikein tiedetä, minne mennä. Kansanterveyslaki 25 vuotta -juhlaseminaarissa ennakoitiin myös muutoksia: suuria terveyskeskuksia kritisoidaan nyt kasvottomiksi supermarketeiksi, joista pitäisi muokata turvallisia lähikauppoja. Huikeimpia näköaloja maalaili ruotsalainen kirjailija ja lääkäri Per Jersild, joka pohti terveydenhuollon tulevaisuutta ja priorisoinnin etiikkaa.

Suvi Sariola