Keuhkotoiminta ja leikkauskelpoisuus

Keuhkokomplikaatiot leikkauksen jälkeen ovat harvinaisia, jos potilaan keuhkotoiminta on normaali ja jos toimenpide kohdistuu muualle kuin rintakehän tai ylävatsan alueelle. Riski on usein pieni, vaikka keuhkotoiminta olisi huonontunut. Komplikaatioiden riski suurenee, jos potilaalla on obstruktiivinen keuhkosairaus, leikkaus kohdistuu rintakehän tai ylävatsan alueelle ja kestää kauan. Vaikka keuhkokomplikaatioiden vaaran täsmällinen arviointi on vaikeaa ennen leikkausta, voidaan potilaat, joille keuhkotoiminnan tarkemmasta mittauksesta on hyötyä, usein tunnistaa kliinisten tietojen avulla. Leikkausta edeltävä rutiininomainen ja harkitsematon keuhkojen toimintakokeiden käyttö johtaa helposti turhiin tutkimuksiin ja kasvaviin kustannuksiin.

Esko Vanninen

Akuutti umpilisäketulehdus ja raskaus

Äkillisen umpilisäketulehduksen oireet raskauden aikana voivat erehdyttävästi muistuttaa muita raskausajan komplikaatioita. Raskauden aikana umpilisäketulehdus kehittyy kuitenkin nopeammin kuin muulloin ja oikean diagnoosin tekeminen viivyttelemättä on tärkeää. Umpilisäkkeen poisto ei aiheuta äidille ja sikiölle suurta vaaraa, mutta diagnoosin viivästyessä ongelmat lisääntyvät. Kirjoituksessa tarkastellaan HYKS:ssa ja TAYS:ssa 1984-95 tehtyjä umpilisäkkeen poistoleikkauksia 58:lle raskaana olleelle potilaalle.

Pia Villa, Sirkka-Liisa Ala-Fossi, Erja Halmesmäki

Laman vaikutus suomalaisten mielenterveyteen

Laman vaikutusta suomalaisten mielenterveyteen selvitettiin suomalaisen aikuisväestöotoksen puhelinhaastatteluin kerätystä aineistosta kolmena perättäisenä vuonna 1993-95. Mielenterveyshäiriön esiintyvyyttä kartoitettiin 12-osioisella General Health -kyselylomakkeella (GHQ). Kaikkina tutkimusvuosina miehistä hieman alle viidennes ja naisista yli viidennes kärsi mielenterveyshäiriöistä. Erityisesti mielenterveyshäiriöitä todettiin henkilöillä, jotka olivat työttömiä, joiden taloudellinen tilanne ja terveydentila oli huono ja jotka olivat saaneet toimeentulotukea. Suomalaisten mielenterveys ei oleellisesti muuttunut tutkimuksen kuluessa, vaikka väestön jakautuminen hyvin selviytyviin työllisiin ja toisaalta syrjäytyviin huono-osaisiin jatkui. Hoidon järjestämisen kannalta ehkä lohdulliseksi tulkittava löydös oli eniten vaikeuksissa olevien runsas terveyspalvelujen käyttö. Näin ollen etenkin terveyskeskuslääkärit ovat avainasemassa mielenterveyshäiriöisten havaitsemisessa ja hoidon suunnittelussa.

Heimo Viinamäki, Osmo Kontula, Jukka Hintikka, Leo Niskanen, Kaj Koskela

Ohitusleikkauspotilaiden suurta LDL-kolesteroli- pitoisuutta kannattaa hoitaa

Sepelvaltimotaudin ohitusleikkaushoidossa käytettävät laskimosiirteet tukkeutuvat 30-40 %:lla potilaista 10-12 vuoden kuluessa ohitusleikkauksesta, mutta tukkeutuminen on vielä tätäkin tavallisempaa, jos potilaalla on hyperlipidemia. Kolesteroliarvon kohtuullistaminen hidastaa sepelvaltimotaudin etenemistä, ja nyt on tutkittu, miten korkean LDL-arvon laskeminen lääkehoidolla vaikuttaa laskimoista tehtyjen ohitteiden tukkeutumiseen.

Robert Paul

Nikotiinilastari tulossa colitis ulcerosan hoitoon?

Vuonna 1982 tarkkaavaiset kliinikot raportoivat todenneensa, että colitis ulcerosaa esiintyy lähes yksinomaan tupakoimattomilla henkilöillä. Tästä sai alkunsa tutkimusten vuo, jossa on pyritty selvittämään, mikä voisi olla moisen takana. Tuorein aiheeseen liittyvä tutkimus tulee Mayon klinikasta, jossa on selvitetty, auttaako nikotiinilaastari haavaiseen paksusuolitulehdukseen.

Robert Paul

Helikobakteeristako hyötyä isännälle?

Koska mikrobit ja ihmiset ovat eläneet yhdessä vuosituhansia, meidän pitäisi olla vähän varovaisempia antaessamme niille kuolemantuomioita. Näin tuntuu ajattelevan Martin Blaser, jonka mielipidekirjoitus Lancetissa ottaa aiheekseen helikobakteerin. Bakteeri infektoi lähes puolet koko maailman väestöstä, kehitysmaissa melkein kaikki kantavat sitä. Kuitenkin vain alle 20 %:lle infektoituneista tulee oireita. Toisaalta on kiistattomasti osoitettu, että helikobakteeri on tärkeä patogeeni mahahaavataudissa, mahasyövässä ja mahan lymfoomassa eli maltoomassa. Siitä syystä auktoriteetit suosittelevat melko yksioikoisesti bakteerin häätämistä ihmisten mahoista.

Heikki Arvilommi

Laskimotukospotilaan kannattaa käyttää puristussukkaa

Vaikka alaraajan laskimotukos on ensivaikutelmaltaan akuutti sairaus, se aiheuttaa potilaalle usein pitkäaikaista vaivaa ja harmia. Ei riitä, että potilas johtuu käyttämään antikoagulaatiohoitoa kuukausikaupalla, vaan usein hänelle ilmaantuu posttromboottinen oireyhtymä. Tällä oireyhtymällä tarkoitetaan tilaa, jossa alaraaja on turvonnut, kivulias, pigmentoitunut ja pahimmassa tapauksessa säärihaavoilla. Oireyhtymä voi vaihdella lievästä täysin invalidisoivaan. Arviot tämän oireyhtymän esiintyvyydestä vaihtelevat 5 %:n ja 100 %:n välillä, mikä osoittaa alan tutkimuksen ja määritelmien kirjavuuden. On todettu, että puristussukka nopeuttaa laskimovirtausta ja vähentää hiussuonten seinämän läpi tapahtuvaa suodatusta. Olipa sukkien tehon syy näissä seikoissa tai muissa, ne ovat laajalti käytössä. Niiden tehon täsmällisemmäksi arvioimiseksi tehtiin Alankomaissa asiaa selventävä pitkäaikainen seurantatutkimus.

Robert Paul

Eikö astmaan tarvita IgE:tä?

Miten virkistävää onkaan lukea tutkimuksia, jotka kyseenalaistavat kiveenhakattuja totuuksia. Tässä olisi yksi. Astman, erikoisesti ulkoisen allergeenin aiheuttaman astman, yksi keskeinen patogeneettinen osa on immunoglobuliini E (IgE). Moni hoitokin tähtää allergisen IgE-vasteen estämiseen tai vähentämiseen. Mutta kuinka oleellinen IgE oikein on?

Heikki Arvilommi

Huumeongelma - haaste lääkärikoulutukselle

Huumeiden käyttö on lisääntynyt maassamme tällä vuosikymmenellä. Tampereen yliopiston lääketieteen opiskelijoille tehty kysely osoittaa, että aiempaa useammat heistä ovat kohdanneet huumepotilaita sekä opiskelunsa yhteydessä että lomilla lääkärinä toimiessaan. Opiskelijat ovat motivoituneita saamaan tietoa huumeongelman ehkäisystä ja hoidosta. Tiedekuntien tulisi tehostaa huumausaineisiin liittyvää opetusta, sillä lääkärikoulutuksen tulee antaa valmiudet tämän kasvavan ongelman kohtaamiseen.

Irma Virjo, Elise Kosunen, Doris Holmberg-Marttila

Vastaanottokäynnin kesto ja potilastyytyväisyys

Potilaan kokemuksia terveyspalveluista on viime vuosina mitattu monella tapaa, ja potilastyytyväisyydestä on tullut yksi laatumittari. Lääkärin vastaanottotilanteeseen käyttämä aika osoittautui neljässä terveyskeskuksessa tehdyssä tutkimuksessa tärkeäksi potilaiden tyytyväisyyden selittäjäksi. Potilaat, jotka arvioivat vastaanoton keston riittäväksi, katsoivat myös lääkärin toiminnan hyväksi ja saamansa ohjeet riittäviksi useammin kuin potilaat, joiden mielestä vastaanotto oli ollut liian lyhyt. Sitä, miten pitkä ajallisesti on riittävä vastaanottoaika, tulokset eivät kerro. Potilaan arvio riittävästä ajasta heijastaa pikemminkin sitä, miten tehokkaasti lääkäri on ajan käyttänyt.

Pertti Kekki