20912 osumaa

N-metyyli-D-aspartaattireseptoriantagonistien hermotoksiset ominaisuudet

N-metyyli-D-aspartaattireseptori (NMDA-reseptori) toimii yhtenä eksitatoristen aminohappojen, kuten glutamaatin, sitoutumiskohtana aivoissa. NMDA-reseptorien toimintaa salpaavien yhdisteiden on todettu suojelevan eksitotoksiselta (esim. aivoiskemian, hypoglykemian tai status epileptikuksen aiheuttamalta) hermosoluvauriolta. Tästä syystä NMDA-reseptorin antagonisteja pidetään potentiaalisina terapeuttisina aineina. Niiden kliinisen käytön esteenä on kuitenkin niiden toksisuus: eläinkokeissa ne aiheuttavat hyperaktiivisen, psykoosinkaltaisen käytöshäiriön ja vaurioittavat hermosoluja aivojen posteriorisessa cingulaarisessa ja retrospleenisessa kuorikerroksessa.

Riitta Näkki

Ohutneulanäyte ja kuvantamismenetelmät pään ja kaulan alueen kasvainten tutkimisessa

Pään ja kaulan alueella esiintyvistä ihon tai limakalvon alaisista epäselvistä kyhmyistä ei tule suoraan ottaa koepalaa, vaan muutoksen luonne tulisi selvittää ennen toimenpidettä niin pitkälle kuin mahdollista. Esimerkiksi usein leukakulmassa tuntuvan korvasylkirauhasen kasvaimen poisto vaatii vähintään rauhasen pintaosan leikkauksen kasvohermoa myötäillen. Ellei näin menetellä, on hyvänlaatuisenkin kasvaimen uusiutumistaipumus suuri. Mikäli kyhmy on pään ja kaulan alueen kasvaimen etäpesäke, tulisi samalla suorittaa laajempi kaulan alueen imusolmukkeiden poistoleikkaus.

Timo Atula

Kohdunrungonsyövän ja munasarjasyövän seulonta

Suomalaiseen naisväestöön jo pitkään kohdistuneiden seulontaprojektien (kohdunkaulansyöpä, rintasyöpä) lisäksi - ja näiden seulontojen suotuisten tulosten innoittamana - on paljon pohdittu terveen väestön seulontaa myös muiden syöpien osalta. Tässä tutkimuksessa on arvioitu muutamia kohdunrungonsyövän ja munasarjasyövän seulontaan ehdotettuja varhaisdiagnostiikkaan tähtääviä menetelmiä. Seulontatestin toimivuus eli se, että sen avulla löydetään syöpiä tai niiden esiasteita eikä vääriä positiivisia ole liikaa, on tietenkin edellytys seulonnan lopulliseen päämäärään eli kyseisen syövän aiheuttaman kuolleisuuden pienenemiseen pyrittäessä.

Maarit Vuento

Mononukleaariset fagosyytit ja Yersinian aiheuttama reaktiivinen niveltulehduksen patogeneesi

Reaktiivinen niveltulehdus syntyy suolistotulehduksen tai klamydian aiheuttaman sukupuolitaudin jälkitautina. Artriitti kehittyy 2-3 viikkoa primaari-infektion jälkeen. Nivelien valkosoluista löytyy limakalvolta kulkeutuneita bakteerien osia, jotka todennäköisesti laukaisevat taudin. Yleensä reaktiivinen niveltulehdus paranee muutaman kuukauden kuluessa, mutta suurimmalle osalle jää ajoittaisia vaivoja ja n. 10 %:lle kehittyy reumaa muistuttava invalidisoiva tauti. Suomalaisista 14 %:lla on HLA-B27-kudostyyppi, joka reaktiivisen niveltulehduksen lisäksi altistaa selkärankareumalle ja sydämen johtumishäiriöille, mutta toisaalta esimerkiksi suojaa HIV-infektion saaneita taudin nopealta etenemiseltä.

Maarit Wuorela

Manipulaatiohoidot viranomaisten näkökulmasta

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus valvoo yhdessä lääninhallitusten kanssa terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattitoimintaa. Valvonta tapahtuu viranomaiselle tehtyjen ilmoitusten kantelujen ja muunlaisten yhteydenottojen perusteella, ja nämä yleensä koskevat jonkun tietyn terveydenhuollon ammattihenkilön toimintaa ja antamaa hoitoa. Manipulaatiohoitojakin tarkasteltaessa on siten olennaista niitä antavien ammattilaisten koulutus ja siihen perustuva kelpoisuus ja oikeus manipulaatiohoitojen antamiseen.

Antti Marttila

Kollegiaalisuus tutkijalääkärin työssä

Kollegiaalisuus on tuttu käsite, mutta sen tarkkaa merkityssisältöä ei monikaan tule pohtineeksi. Kuitenkin se vaikuttaa lääkärin työssä päivittäin. Tutkijan työssä kollegiaalisuudella on erityinen merkitys, koska nykyään tuskin yhtään tutkimusprojektia kyetään toteuttamaan ilman hyvin toimivan ryhmän yhteistä panosta. Keskinäinen kunnioitus, vastuun tasapuolinen jakaminen ja rakentava vuorovaikutus ovat aidon kollegiaalisuuden aineksia.

Ari L. J. Harjula

Mielialaa tasoittavien lääkkeiden kliiniset ja farmakologiset ominaisuudet

Litiumia on käytetty vuosikymmeniä kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa, ja sen kliiniset ominaisuudet tunnetaan tässä hyvin. Sillä on kuitenkin paljon sivuvaikutuksia, eikä sen teho aina ole riittävä. Viime vuosina litiumin vaihtoehdoiksi ovat nousseet epilepsialääkkeinä vanhastaan tunnetut karbamatsepiini ja valproaatti. Ainakin osa potilaista on saanut niistä merkittävän avun, ja hyvän siedettävyytensä ansiosta ne joskus sopivat kaksisuuntaisen mielialahäiriön ensisijaiseksikin lääkehoidoksi.

Esa Leinonen, Erkka Syvälahti

Tymektomian merkitys myasthenia graviksen hoidossa

Myasthenia gravis on krooninen lihasheikkous-oirein ilmenevä autoimmuunitauti, jossa hermo-lihasliitoksen asetyylikoliinireseptoreita tuhoutuu. Taudin perimmäistä syytä ei tunneta. Oireet voivat esiintyä kaikissa poikkijuovaisissa lihaksissa. Kaksoiskuvat ja luomien roikkuminen ovat yleisimpiä oireita. Myasthenia gravis -taudin diagnostiikassa käytetään EMG-tutkimusta, tensilon-testiä, myastenia-testausta ja verestä määritettäviä asetyylikoliinireseptorivasta-aineita. Myasthenia graviksen lääkehoidossa käytetään ensisijaisesti pitkävaikutteisia antikoliini-esteraaseja. Lääkehoidon ohella rintaontelossa sijaitsevan kateenkorvan eli tyymuksen poisto (tymektomia) on keskeinen hoitomuoto. Tässä tutkimuksessa noin 80 %:lla potilaista sairauden oireet lievittyivät leikkauksen jälkeen. Kokemuksemme mukaan tymektomia on turvallinen hoitomuoto myasthenia gravis -potilaille. Se johtaa oireiden korjaantumiseen sekä lääkehoidon tarpeen pienentymiseen.

Anne Torpström, Harri Tulla, Leo Niskanen, Kari Reinikainen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030