Pohjanlahden rannikon suomenruotsalaiset säilyvät työkykyisinä

Kelan eläketilastojen mukaan Pohjanlahden rannikon ruotsinkielisten kuntien asukkaita siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai työttömyyseläkkeelle merkitsevästi vähemmän kuin saman alueen suomenkielisten kuntien asukkaita. Erityisen selvänä näkyy ero tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä vammojen vuoksi myönnetyissä työkyvyttömyyseläkkeissä. Ruotsinkielisissä kunnissa miesten aktiiviaika on keskimäärin kaksi vuotta pitempi kuin suomenkielisissä, naisilla ero on vuoden verran. Kieliryhmien terveyserojen syyt eivät tavanomaisia taustatekijöitä tarkastelemalla avaudu, vaan tarvittaisiin perusteellista paneutumista kielivähemmistön kulttuuri- ja elämäntapakysymyksiin.

Markku T. Hyyppä, Juhani Mäki

Mihin kuntoutuksen tulisi kohdistua? Helsinkiläisten ikäihmisten kuntoutustarvekartoitus

Kuntoutuskustannusten kurissapitämisen eräs tapa on toimenpiteiden suuntaaminen oikeaan kohteeseen. Yksilön kokemat päivittäistä selviytymistä haittaavat tekijät tulisi tunnistaa ja asettaa tärkeysjärjestykseen. Tämän jälkeen voidaan määritellä kynnyshaitta, eli keskeisin toimintakykyä haittaava tekijä. Asiantuntijoista koottu ryhmä arvioi kynnyshaitan laadun ja määrän ja kuntoutuksen tarpeen.

Tom Candolin, Sirpa Granö, Irja Turumäki, Erkki J. Valtonen

Diabeettisen neuropatiakivun hoito tehostuu

Jopa 7,5 %:lla diabeetikoista on etenkin alaraajoihin rajoittuvia kipuja. Kipu voi olla lievää, mutta äärimmäisenä se on vaikeasti invalidisoivaa ja etenkin yöaikainen kipu estää rentouttavan unen. Elämänlaatu on surkea.

Robert Paul

Aivovaurion riski ohitusleikkauksen yhteydessä

Sepelvaltimoiden ohitusleikkaukseen liittyy kohtalainen aivoverenkiertohäiriöiden riski. Tämä johtuu mm. siitä, että potilaat ovat usein iäkkäitä, toimenpiteen aikana on suuria verenpaineen vaihteluja ja ateroskleroottiset suonen seinämät voivat lähettää embolioita aivoihin. Maailmassa tehdään noin 800 000 ohitusleikkausta vuosittain, joten leikkauskomplikaationa syntyvät neurologiset jälkisairaudet ovat suuri ongelma. Ongelman suuruutta on tutkittu useissa pienehköissä tutkimuksissa ja serebraalisia komplikaatioita on eri keskuksissa ilmoitettu esiintyvän 0,4-5,4 %:lla ohitusleikkauksella hoidetuista ja neuropsykologisten jälkivaikutusten esiintyvyydeksi on raportoitu eri lukuja 25 %:sta 79 %:iin.

Robert Paul

Suomalaistutkimus valaisee osteoporoottisten nilkkamurtumien esiintyvyyttä

Osteoporoosin aiheuttamien lonkkamurtumien epidemiologiasta on maailmanlaajuisesti verraten runsaasti tietoa, mutta muiden luiden murtumisesta osteoporoosin seurauksena tietoa on vähemmän. Suomen sairaaloiden uloskirjoitusrekisteri on maailman vanhin maanlaajuinen sairaalarekisteri, ja sen kattavuus on lähes sataprosenttinen.

Robert Paul

Kolorektaalisyövän seulonta

Lancetin palstoilla julkaistiin kaksi satunnaistettua tutkimusta, joissa selvitettiin, voidaanko 45-75-vuotiaiden kuolleisuutta kolorektaalisyöpään pienentää tutkimalla ulosteen veri kahden vuoden välein. Toinen tutkimuksista tehtiin Fynin saarella Tanskassa (72 000 satunnaistettua henkilöä) ja toinen Nottinghamin alueella Englannissa (153 000 satunnaistettua). Ulosteen veri tutkittiin Hemoccult-testillä (kaksi näytettä otettiin kolmesta peräkkäisestä ulosteesta), ja positiivisen näytteen antaneet joutuivat joko uudelleen testiin tai suoraan paksusuolen tähystykseen.

Heikki Joensuu

Norjan kulttuurinnälkäiset kollegat

Liekö sattuma vai ei, että lääkärien jumalan Asklepioksen isä oli Apollon, taiteen, musiikin ja kirjallisuuden jumala. Joka tapauksessa lääkäriyteen liittyy aimo osuus humanismia, olemmehan lähempänä ihmistä kuin monien muiden ammattikuntien edustajat. Sitä mukaa kuin holistisen hoidon filosofia laajenee, myös lääkärin henkisen viljelyn merkitys kasvaa.

Robert Paul

Opetussairaalapotilaiden ruokavalio

Vuonna 1989 julkaistiin Yhdysvalloissa laajan tutkimuksen ja selvitystyön pohjalta uudet ravintosuositukset, joissa mm. korostui vähärasvaisuus, vähäkolesterolisuus, vähäsuolaisuus sekä runsas kuitujen, hedelmien ja vihannesten nauttiminen.

Robert Paul

Yleislääkärin asema ja työ Euroopan maissa

Yleislääketieteen ja yleislääkärin asema on viime aikoina saanut Euroopassa runsaasti huomiota. Yhtenä syynä tähän ovat Euroopan Unionin ohjesäännöt, joilla pyritään yhtenäistämään jäsenmaiden käytäntöjä. WHO:n Euroopan aluetoimisto on tuottanut selvityksen yleislääketieteen nykytilasta alueensa maissa, ja tähän katsaukseen on koottu tiedot 15 maan yleislääkäreistä. Mielenkiintoisimpia havaintoja suomalaisten kannalta ovat yleislääkärin erikoistumisvaatimus ja portinvartija-asema useimmissa maissa. Vähäpätöinen tieto ei liene sekään, että suomalaisen yleislääkärin työn rasittavuus näyttää olevan huomattavasti vähäisempää kuin useimpien eurooppalaisten kollegoiden.

Anna Back, Pertti Kekki

Uupuneen työntekijän tarina

Keski-ikäisten ja eläkeiän kynnyksellä olevien suomalaisten työuupumuksesta ja eläkehakuisuudesta on viime aikoina kirjoitettu paljon. Etupäässä on syytetty työelämän vaatimuksia ja kovuutta, jonka puristuksesta syntyy halu päästä ansaitulle vapaalle. Jotta tämän suuren väestönosan työkyvyn parantamiseksi voitaisiin kehittää toimivia menetelmiä, tulee sairauksien lisäksi ymmärtää ja nähdä tämän pahoinvoinnin sosiaaliset, psyykkiset ja kulttuuriset tekijät. Uupumuksen taustalta löytyy yllättävän usein esim. korkeaan työmoraaliin ja totuttuihin rooleihin kiinnittyneitä ristiriitoja, jotka muuttuvassa työelämässä ja yhteisön arvojen muuttuessa näyttäytyvät erilaisina oireina ja sairauksina.

Raija Kerätär