Immunoterapia ei auta moniallergeeniastmassa

Näytöt useamman allergeenin seoksella suoritetun immunoterapian eli hyposensibilisaation hyödyllisyydestä astman hoidossa ovat melko hataria. John Hopkins -yliopiston tutkijat päättivät selvittää asian tutkimuksella, joka on viimeisen päälle satunnaistettu ja kaksoissokotettu.

Matti Viljanen

Primaarisen biliaarikirroosin luonnollinen alku

Yleinen näkemys on, että oireeton henkilö, jolla on kolestaasi, positiivinen antimitokondriovasta-aine (AMA) -titteri ja primaariseen biliaarikirroosiin histologinen kuva, sairastuu PBC:n kliinisiin oireisiin ennen pitkää. Tämä aika vaihtelee, mutta 40 % henkilöistä, joilla on em. asetelma, alkaa oireilla viiden vuoden kuluessa konstellaation toteamisesta. Mutta entä jos henkilöllä on vain AMA-titteri positiivinen?

Robert Paul

Eri ASA-valmisteiden vatsaturvallisuus

Yleinen näkemys on, että puskuroidut ja suolistoliukoiset asetyylisalisyylivalmisteet ovat vuodon suhteen turvallisempia vatsalle kuin tavallinen ASA.

Robert Paul

SLE-potilaiden sydänläpät

Systeemisen lupuksen tärkein sydämeen kohdistuva muutos on läppävika. Läppien paksuntuma ja vegetaatiot voivat muodostaa otollisen endokardiittimaaperän ja vegetaatiot voivat embolisoitua ja toimia myös tromboosien ankkuripaikkoina. Näiden muutosten esiintyvyydestä ei ole varmuutta eikä liioin lupusläpän luonnollisesta taudinkulusta. Asiaa valottaa New Mexicon yliopistosairaalassa tehty seurantatutkimus, johon osallistui 69 SLE-potilasta ja 56 ikävakioitua verrokkia.

Robert Paul

Metastasoineen melanooman hoito alfa-interferonia sisältävillä lääkeyhdistelmillä

Metastasoineessa melanoomassa pelkän solunsalpaajahoidon teho on melko vaatimaton. Yksittäisistä solunsalpaajista tehokkain on dakarbatsiini, jolla osittainen tai täydellinen hoitovaste on saatu noin 20 %:lle hoidetuista. Usean solunsalpaajan yhdistelmillä vaste on saatu 30-40 %:lle. Vasteet ovat kuitenkin yleensä olleet lyhytkestoisia, kuukausissa mitattavissa. Alfa-interferonilla (IFN) yksinään vasteita on saatu keskimäärin 15 %:lle potilaista ja osalla ne ovat olleet pitkiä, usean vuoden pituisia. Interleukiini (IL)-2:lla saatiin 1980-luvulla lupaavia tuloksia metastasoineen melanooman ja munuaissyövän hoidossa, mutta korkea-annoksinen hoito oli varsin toksista. Sittemmin kehitettiinkin paremmin siedettyjä hoitokaavioita.

Meri-Sisko Vuoristo

Seerumin Lp(a)-pitoisuudet varhaislapsuudessa

Lipoproteiini(a) on plasmassa esiintyvä, LDL-partikkelia muistuttava lipoproteiini, jonka proteiiniosana on apoproteiini B100, johon liittyy disulfidisilloin apoproteiini(a), [apo(a)]. Apo(a) on monimuotoinen, runsaasti glykosyloitunut apoproteiini, jonka rakenne on paljolti samankaltainen plasminogeenin kanssa. Apo(a):ta on osoitettu olevan ainakin 40 erilaista geneettisesti määräytyvää isoformia, joiden molekyylipaino riippuu molekyylin polypeptidiketjun pituudesta. Yli 90 % Lp(a):sta syntetisoidaan maksassa, mutta muuten sen metaboliasta tiedetään vasta vähän. Suurissa pitoisuuksissa se osallistuu mahdollisesti ateroskleroottisen plakin syntyyn tai fibrinolyysin estämiseen. Lipidilääkkeistä vain nikotiinihappo ja sen johdannaiset ovat alentaneet Lp(a)-arvoja. Naisilla hormonikorvaushoito menopaussissa vaikuttaa suotuisasti seerumin Lp(a)-pitoisuuksiin. Kasvuhormonihoidon aikana Lp(a)-arvot nousevat kun taas insuliininkaltaisen kasvutekijän (IGF-1) on todettu vaikuttavan päinvastoin. Ruokavaliolla ei ole juurikaan vaikutusta Lp(a)-pitoisuuksiin; vain trans-rasvahappojen runsas määrä ruokavaliossa nostaa Lp(a)-arvoja.

Taina Routi

Regionaalisen anestesian vaikutukset äidin ja sikiön verenkiertoon keisarileikkauksessa

Regionaalinen anestesia on ny- kyään tavallisin anestesiamuoto keisarileikkauksissa. Spinaali- ja epiduraalipuudutus voivat aiheuttaa muutoksia äidin verenkierrossa, ennen kaikkea hypotensiota tai bradykardiaa, jotka saattavat vaikuttaa sikiön hyvinvointiin. Hypotension estämiseksi aloitetaan ennen puudutusta nesteinfuusio ja äiti pidetään osittaisessa kylkiasennossa toimenpiteen aikana. Lisäksi annetaan tarvittaessa vasopressoria, tavallisimmin efedriiniä, laskimoon.

Juha Karinen

Terveyspalvelujen suurkäyttäjät

Tutkimuksen kohteena olivat terveyspalveluja tavanomaista runsaammin käyttävät potilaat, ns. terveyspalvelujen suurkäyttäjät. Lääkärit kokevat usein tämän potilasryhmän vaikeahoitoiseksi, ja potilaiden runsaat käynnit ja heille usein tehtävät laajat tutkimukset kuormittavat myös terveydenhuoltomme aineellisia voimavaroja. Tutkimusaineisto kerättiin Turun terveyskeskuksen kahdelta terveysasemalta ja se käsitti 96 suurkäyttäjäpotilasta ja 466 terveysasemien muuta potilasta. Tarkoituksena oli selvittää näiden potilaiden somaattista ja psykiatrista terveydentilaa, sosiaalista tilannetta ja luoda kliinisesti käyttökelpoinen ryhmittely, jota voisi käyttää hoitoa suunniteltaessa hyväksi.

Hasse Karlsson

Viranomaisrekisterit terveyden ja terveyspalvelujen käytön tutkimusaineistona

Viranomaiset ylläpitävät lakisääteisesti useita väestön terveydentilaa ja terveyspalvelujen käyttöä koskevia rekistereitä. Rekisterien pääasiallinen käyttötarkoitus on tilastotuotanto ja terveydenhuollon toiminnan seuranta, mutta myös väestön terveyttä ja terveysturvaa koskevassa tutkimuksessa niillä on tärkeä ja viime vuosina lisääntynyt merkitys. Rekisterit soveltuvatkin hyvin terveystutkimusten aineistoiksi tietojen luotettavuuden ja kattavuuden vuoksi. Tietokoneet ja ohjelmistot mahdollistavat suurten aineistojen käsittelyn, ja ne ovat poistaneet tekniset esteet rekisterien tutkimuskäytöltä. Nykyinen Suomen viranomaisrekisterejä koskeva tietosuojakäytäntö tarjoaa mahdollisuudet suhteellisen joustavaan rekisterien tutkimuskäyttöön rekisteriyhdistelyt mukaanlukien. Euroopan Unioniin liittymisen myötä valmisteluun tulleessa tietosuojalainsäädännön uudistuksessa olisi syytä ottaa huomioon myös tutkimuksen tarpeet.

Ilmo Keskimäki, Marjo Salinto, Seppo Koskinen

Pientaajuisten sähkö- ja magneettikenttien terveyshaitat

Pientaajuisten sähkö- ja magneettikenttien, kuten näyttöpäätteiden ja voimajohtojen kenttien, mahdolliset terveyshaitat nousevat ajoittain tiedotusvälineissä esiin. Tutkimuksissa ei magneettikenttäaltistuksesta ole havaittu olevan vaaraa lisääntymisterveydelle eikä voimajohtojen kentistä syöpävaaraa. Pitkäaikainen altistus sähkö- ja elektroniikka-alan ammateissa tosin saattaa hieman lisätä leukemian ja aivokasvainten riskiä. Sähkö- ja magneettikenttien terveyshaitat eivät ole kansanterveyden kannalta ongelma. Kuitenkin vasta useat negatiiviset tutkimukset voivat yhdessä antaa varmuuden pientaajuisten kenttien ehdottomasta vaarattomuudesta.

Jorma Tikkanen