Trombolyysi vai pallolaajennus akuutissa sydäninfarktissa?

Useat pienehköt tutkimukset ovat viitanneet siihen, että välitön pallolaajennus olisi akuutin infarktin hoidossa tehokkaampi hoito kuin trombolyysi. Pitkäaikaisseurantoja on kuitenkin vähän. Toisaalta riittävän kattavan satunnaistetun vertailututkimuksen tekeminen olisi todella vaativaa. USA:ssa tehty kohorttitutkimus tuo tässä mielessä tervetulleen lisän keskusteluun.

Robert Paul

Amlodipiini - erilainen kalsiuminkanavan salpaaja?

Kollegakuntaa on hämmentänyt havainto, että kalsiuminsalpaajat pahentavat sydämen vajaatoimintaa, lisäävät infarktiriskiä ja voivat lisätä kuolleisuutta potilailla, joilla on vaikea-asteinen sydämen vajaatoiminta. Alustavat havainnot ovat antaneet ymmärtää, että amlodipiini poikkeaisi edukseen tässä asiassa. Käsitys vahvistuu laajassa kaksoissokkotutkimuksessa.

Robert Paul

Mutaatio interferoni-gamma- reseptorin geenissä altistaa mykobakteeri-infektioille

Yksi suurimmista arvoituksista infektiotautien alalla on se, miksi vain murto-osa tuberkuloosibakteerin keuhkoihinsa saaneista sairastuu tuberkuloosiin. Sairastumisalttiuden on todettu kulkevan suvuittain ja näin olevan ainakin osittain perinnöllistä. Vaikka hiiristä on löytynyt useitakin mykobakteriooseille altistavia geenimuutoksia, ihmisen genomista ei vastaavia kohtia ole löydetty.

Matti Viljanen

Uudet tappajamikrobit kuriin DNA-rokotuksin?

DNA-rokotus, tai ehkä oikeammin geneettinen rokotus, on joidenkin mielestä historiallinen edistysaskel ehkäisevässä lääketieteessä. Siinä käytetään rokotteena mikrobin antigeeneja koodaavia geenejä sellaisenaan. DNA pistetään lihakseen plasmidiin ympättynä. Lihassolut rakentavat geeneistä proteiineja, jotka tarjotaan immuunijärjestelmälle. Seurauksena on tehokas immuunivaste ja infektiosuoja.

Heikki Arvilommi

Kliinisten lääketutkimusten laadunvalvonta

Uusia ja entistä parempia, eli tehokkaampia, vähemmän haittavaikutuksia aiheuttavia tai erilaisen haittavaikutusprofiilin omaavia lääkkeitä saadaan käyttöön vain kliinisen lääketutkimuksen kautta. Tämän tutkimuksen toimeksiantaja (sponsor) on pääsääntöisesti tutkiva lääketeollisuus.

Pentti Timonen

Kirurgian määrä kasvussa 65 vuotta täyttäneillä Helsingissä

Yhä enemmän kirurgisia toimenpiteitä tehdään myös ikääntyvälle väestölle, jonka usein on pelätty jäävän syrjään hoidosta. Hoitojaksojen pituus sen sijaan on lyhentynyt entisestään uusien kirurgisten hoitomuotojen sekä aktiivisen varhaiskuntoutuksen ansiosta. Vuosina 1989-94 yli 65-vuotiaille tehtyjen kirurgisten hoitojaksojen määrä lisääntyi Helsingissä noin 40 %. Hoitopäivien lukumäärä väheni samaan aikaan 5 %. Kehitys on samansuuntainen kuin alle 65-vuotiaiden kirurgiassa.

Jari Räsänen, Vesa Perhoniemi

Valtuuskunnan puheenjohtaja Jaakko Karvonen: Tarjouksesta puuttuivat molemmat keskeiset tavoitteet

- Tuli märkä rätti kalkkiviivoilla naamalle, kuvasi Lääkäriliiton valtuuskunnan pettynyt puheenjohtaja Jaakko Karvonen työnantajapuolen tarjousta lääkärisopimukseksi. Sopimusluonnoksessa ei ollut lainkaan otettu huomioon kumpaakaan liiton keskeistä tavoitetta, työaikakysymystä ja sairaalalääkärien tasokorotusta.

Suvi Sariola

Sydäninfarktipotilaan riskien arviointi I Sairaalahoidon jälkeinen kuolemanvaara ja sitä ennustavat kliiniset tekijät

Sydäninfarktista toipuneiden kuolleisuus sairaalahoidon jälkeisen vuoden aikana pysyi 80-luvun ajan noin 10 prosentissa ja näyttää nyt 90-luvulla pienentyneen. Noin kolme neljäsosaa näistä kuolemista tapahtuu puolen vuoden kuluessa kotiutumisesta, ja tärkeimmät kuolinsyyt ovat uusi infarkti, sydämen vajaatoiminta ja vakavat rytmihäiriöt. Näille altistavien tekijöiden yksilöllisellä arvioinnilla ja huomioon ottamisella hoidossa voidaan parantaa potilaiden eliniän ennustetta. Riskiä kuvaavista kliinisistä piirteistä tärkeimmät ovat rintakipu, lepoiskemia ja sydämen vajaatoiminta.

Ilkka Tierala, Lauri Toivonen

Hyaluronaattiruiskeet polvi- ja olkanivelsairauksien hoidossa

Hyaluronaatti eli hyaluronihappo on sidekudoksen luonnollinen komponentti. Kemialliselta rakenteeltaan se on haaroittumaton polysakkaridi, joka koostuu suuresta määrästä disakkaridiyksiköitä ((1-4)-D-glukuronihappo-beeta-(1,3)-D-N-asetyyliglukosamiini) (kuvio 1). Siihen ei liity valkuaisaineydintä, joten aine luokitellaan glykosaminoglykaaniksi. Hyaluronaattia on laajalti sidekudosten solunulkoisessa matriksissa, ja sitä on nivel-, silmän kammio- ja lasiaisnesteessä sekä muissa kudoksissa (1).

Antti Heikkilä

Helicobacter pylori ja mahalaukun syöpä - Gordionin solmu aukeaa

Kansainvälisen syöväntutkimuskeskuksen IARC:n asiantuntijapaneelin kesäkuussa 1994 tekemä ratkaisu, jolla Helicobacter pylori -infektio määriteltiin mahalaukun syöpää aiheuttavaksi, perustuu lukuisten epidemiologisten ja tapaus-verrokkitutkimusten tuloksiin sekä havaintoihin helikobakteerigastriitin luonnollisesta kulusta. Kuitenkin vasta interventiotutkimukset varmistavat helikobakteerihypoteesin lopullisesti. Helikobakteerin häätöhoidosta onkin odotettavissa tutkimustuloksia muutaman vuoden kuluessa. Mahalaukun syövän patogeneesi on joka tapauksessa monitekijäinen, vaikka helikobakteeri-infektio varmistuisikin sille altistavan tapahtumaketjun avaimeksi.

Pentti Sipponen, Harri Vainio