Laman vaikutus suomalaisten mielenterveyteen

Laman vaikutusta suomalaisten mielenterveyteen selvitettiin suomalaisen aikuisväestöotoksen puhelinhaastatteluin kerätystä aineistosta kolmena perättäisenä vuonna 1993-95. Mielenterveyshäiriön esiintyvyyttä kartoitettiin 12-osioisella General Health -kyselylomakkeella (GHQ). Kaikkina tutkimusvuosina miehistä hieman alle viidennes ja naisista yli viidennes kärsi mielenterveyshäiriöistä. Erityisesti mielenterveyshäiriöitä todettiin henkilöillä, jotka olivat työttömiä, joiden taloudellinen tilanne ja terveydentila oli huono ja jotka olivat saaneet toimeentulotukea. Suomalaisten mielenterveys ei oleellisesti muuttunut tutkimuksen kuluessa, vaikka väestön jakautuminen hyvin selviytyviin työllisiin ja toisaalta syrjäytyviin huono-osaisiin jatkui. Hoidon järjestämisen kannalta ehkä lohdulliseksi tulkittava löydös oli eniten vaikeuksissa olevien runsas terveyspalvelujen käyttö. Näin ollen etenkin terveyskeskuslääkärit ovat avainasemassa mielenterveyshäiriöisten havaitsemisessa ja hoidon suunnittelussa.

Heimo Viinamäki, Osmo Kontula, Jukka Hintikka, Leo Niskanen, Kaj Koskela

Ohitusleikkauspotilaiden suurta LDL-kolesteroli- pitoisuutta kannattaa hoitaa

Sepelvaltimotaudin ohitusleikkaushoidossa käytettävät laskimosiirteet tukkeutuvat 30-40 %:lla potilaista 10-12 vuoden kuluessa ohitusleikkauksesta, mutta tukkeutuminen on vielä tätäkin tavallisempaa, jos potilaalla on hyperlipidemia. Kolesteroliarvon kohtuullistaminen hidastaa sepelvaltimotaudin etenemistä, ja nyt on tutkittu, miten korkean LDL-arvon laskeminen lääkehoidolla vaikuttaa laskimoista tehtyjen ohitteiden tukkeutumiseen.

Robert Paul

Nikotiinilastari tulossa colitis ulcerosan hoitoon?

Vuonna 1982 tarkkaavaiset kliinikot raportoivat todenneensa, että colitis ulcerosaa esiintyy lähes yksinomaan tupakoimattomilla henkilöillä. Tästä sai alkunsa tutkimusten vuo, jossa on pyritty selvittämään, mikä voisi olla moisen takana. Tuorein aiheeseen liittyvä tutkimus tulee Mayon klinikasta, jossa on selvitetty, auttaako nikotiinilaastari haavaiseen paksusuolitulehdukseen.

Robert Paul

Helikobakteeristako hyötyä isännälle?

Koska mikrobit ja ihmiset ovat eläneet yhdessä vuosituhansia, meidän pitäisi olla vähän varovaisempia antaessamme niille kuolemantuomioita. Näin tuntuu ajattelevan Martin Blaser, jonka mielipidekirjoitus Lancetissa ottaa aiheekseen helikobakteerin. Bakteeri infektoi lähes puolet koko maailman väestöstä, kehitysmaissa melkein kaikki kantavat sitä. Kuitenkin vain alle 20 %:lle infektoituneista tulee oireita. Toisaalta on kiistattomasti osoitettu, että helikobakteeri on tärkeä patogeeni mahahaavataudissa, mahasyövässä ja mahan lymfoomassa eli maltoomassa. Siitä syystä auktoriteetit suosittelevat melko yksioikoisesti bakteerin häätämistä ihmisten mahoista.

Heikki Arvilommi

Laskimotukospotilaan kannattaa käyttää puristussukkaa

Vaikka alaraajan laskimotukos on ensivaikutelmaltaan akuutti sairaus, se aiheuttaa potilaalle usein pitkäaikaista vaivaa ja harmia. Ei riitä, että potilas johtuu käyttämään antikoagulaatiohoitoa kuukausikaupalla, vaan usein hänelle ilmaantuu posttromboottinen oireyhtymä. Tällä oireyhtymällä tarkoitetaan tilaa, jossa alaraaja on turvonnut, kivulias, pigmentoitunut ja pahimmassa tapauksessa säärihaavoilla. Oireyhtymä voi vaihdella lievästä täysin invalidisoivaan. Arviot tämän oireyhtymän esiintyvyydestä vaihtelevat 5 %:n ja 100 %:n välillä, mikä osoittaa alan tutkimuksen ja määritelmien kirjavuuden. On todettu, että puristussukka nopeuttaa laskimovirtausta ja vähentää hiussuonten seinämän läpi tapahtuvaa suodatusta. Olipa sukkien tehon syy näissä seikoissa tai muissa, ne ovat laajalti käytössä. Niiden tehon täsmällisemmäksi arvioimiseksi tehtiin Alankomaissa asiaa selventävä pitkäaikainen seurantatutkimus.

Robert Paul

Eikö astmaan tarvita IgE:tä?

Miten virkistävää onkaan lukea tutkimuksia, jotka kyseenalaistavat kiveenhakattuja totuuksia. Tässä olisi yksi. Astman, erikoisesti ulkoisen allergeenin aiheuttaman astman, yksi keskeinen patogeneettinen osa on immunoglobuliini E (IgE). Moni hoitokin tähtää allergisen IgE-vasteen estämiseen tai vähentämiseen. Mutta kuinka oleellinen IgE oikein on?

Heikki Arvilommi

Huumeongelma - haaste lääkärikoulutukselle

Huumeiden käyttö on lisääntynyt maassamme tällä vuosikymmenellä. Tampereen yliopiston lääketieteen opiskelijoille tehty kysely osoittaa, että aiempaa useammat heistä ovat kohdanneet huumepotilaita sekä opiskelunsa yhteydessä että lomilla lääkärinä toimiessaan. Opiskelijat ovat motivoituneita saamaan tietoa huumeongelman ehkäisystä ja hoidosta. Tiedekuntien tulisi tehostaa huumausaineisiin liittyvää opetusta, sillä lääkärikoulutuksen tulee antaa valmiudet tämän kasvavan ongelman kohtaamiseen.

Irma Virjo, Elise Kosunen, Doris Holmberg-Marttila

Vastaanottokäynnin kesto ja potilastyytyväisyys

Potilaan kokemuksia terveyspalveluista on viime vuosina mitattu monella tapaa, ja potilastyytyväisyydestä on tullut yksi laatumittari. Lääkärin vastaanottotilanteeseen käyttämä aika osoittautui neljässä terveyskeskuksessa tehdyssä tutkimuksessa tärkeäksi potilaiden tyytyväisyyden selittäjäksi. Potilaat, jotka arvioivat vastaanoton keston riittäväksi, katsoivat myös lääkärin toiminnan hyväksi ja saamansa ohjeet riittäviksi useammin kuin potilaat, joiden mielestä vastaanotto oli ollut liian lyhyt. Sitä, miten pitkä ajallisesti on riittävä vastaanottoaika, tulokset eivät kerro. Potilaan arvio riittävästä ajasta heijastaa pikemminkin sitä, miten tehokkaasti lääkäri on ajan käyttänyt.

Pertti Kekki

Seksuaalirikosten tunnusmerkistöstä ja rikoksen uhrin oikeusturvasta eli 1920-luvun moraalista, siveellisyydestä, sukupuolikurista ja naisten väkisinmakaamisesta 2000-luvun seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen ja miesten raiskaukseen

Seksuaalirikoksia koskevan lain uudistusehdotus valmistui 1993. Siinä oli lähtökohtana yksilön seksuaalinen itsemääräämisoikeus. Seksuaalirikokset haluttiin tehdä virallisen syytteen alaisiksi. Laissa otettiin käyttöön raiskausrikosten porrastus ja tarkennettiin lapseen kohdistuvien seksuaalirikosten tunnusmerkistöjä. Eduskunta hyväksyi uuden seksuaalirikoslain 1997.

Ritva Santavuori

Typpioksidin monet mahdollisuudet

Typpioksidi on elimistön monia toimintoja ohjaava paikallisesti vaikuttava välittäjämolekyyli, jonka fysiologia ja patofysiologia on vähitellen selviämässä. Sitä muodostuu arginiinista typpioksidisyntaasien katalysoimana. Kyseiset syntaasit, joita tunnetaan kolme, endoteliaalinen, neuraalinen ja indusoituva, ovat jakaantuneet eri tavoin kudoksiin. Typpioksidi on hyvin lyhytikäinen, mutta sitoutumalla orgaanisiin yhdisteihin se kulkeutuu vaikutuskohteeseensa. Se läpäisee vapaasti solukalvon ja aikaansaa biologisen vasteen nitrosyloimalla kohdemolekyylinsä. Typpioksidin tunnetuimpia fysiologisia vaikutuksia on vasodilataatio, jonka se aiheuttaa verisuonen endoteelin endoteliaalisen typpioksidisyntaasin ja syklisen guanosiinimonofosfaatin välittämänä. Indusoituvan typpioksidisyntaasin aiheuttama typpioksidin liikatuotanto on useiden patologisten tilojen taustalla. Typpioksidi saattaa toimia sekä hapettimena että pelkistimenä. Niinpä sen vaikutukset valtimonkovettumataudin keskeisenä aiheuttajamekanismina pidettyyn LD-lipoproteiinin hapettumistapahtumaan voivat olla aivan vastakkaiset, olosuhteista riippuen.

Ulla Malo-Ranta