Kasvainkudoksesta tehtävä Ki-67-värjäys tarkentaa rintasyövän ennustetta

Rintasyöpä on ollut Suomessa naisten yleisin syöpä 1960-luvun alusta alkaen, jolloin se ylitti mahasyövän esiintyvyyden. Vuonna 1995 todettiin rintasyöpä lähes 3 000 suomalaisella naisella ja ensi vuosituhannen alussa uusia tapauksia arvellaan löytyvän vuosittain jopa 3 700. Hoitojen kehittymisen myötä viiden vuoden eloonjäämisennuste on noussut yli 70 %:n. Hankaluutena hoidon suunnittelussa on kuitenkin rintasyövän huono ennustettavuus joissakin tapauksissa. Taudin luonteeseen kuuluu, että vaikka syövästä ei seurannassa olisi useaan vuoteen todettu merkkejä, voi se uusiutua ja etäpesäkkeitä saattaa muodostua vielä vuosien, jopa 15-20 vuoden kuluttua taudin toteamisesta. Näiden huonon ennusteen omaavien tapausten löytämiseksi on kehitetty useita menetelmiä, joiden avulla voitaisiin erityistä huomiota kiinnittää potilaiden hoitoon ja seurantaan.

Timo Pietiläinen

Vilja-allergeenien osoitus ihon pistotesti- ja immuno-blottausmenetelmällä

Kotimaiset viljat ovat suomalaisessa ruokavaliossa keskeisiä ja ravitsemuksellisesti tärkeitä hiilihydraattien, proteiinien, energian, kuitujen ja vitamiinien lähteitä. Viljojen proteiinit voivat kuitenkin herkistää lapsia ja aikuisia joko hengitysteitse tai ruoansulatuskanavan kautta. Ns. liukoisten proteiinifraktioiden on osoitettu aiheuttavan hengitystieallergiaa, esim. leipuriastmaa, kun taas toisentyyppinen valkuaisrakenne on osallisena mm. ohutsuolta vaurioittavassa keliakiassa ja ihokeliakiassa eli dermatitis herpetiformiksessa. Toistaiseksi on ollut epäselvää, mitkä valkuaisrakenteet toimivat herkistäjinä atooppista dermatiittia sairastavilla tai viljan nauttimisen ja sitä seuraavan fyysisen rasituksen aiheuttamassa anafylaksiassa.

Elina Varjonen

Haavaisen paksusuolitulehduksen kirurginen hoito

Haavainen koliitti on etiologialtaan tuntematon krooninen tulehduksellinen suolistosairaus. Potilaista noin kolmasosa joutuu leikkaushoitoon jossakin sairautensa vaiheessa. Väitöskirjassa pyrittiin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin haavaisen koliitin kirurgisesta hoidosta: 1) Mitkä ovat ileoanaalileikkauksen pitkäaikaistulokset?, 2) Mitä eroja sillä on avanneleikkaukseen verrattuna?, 3) Onko ileoanaalileikkauksen käyttöönotto vaikuttanut ulseratiivisen koliitin leikkausindikaatioihin?, 4) Mikä on fulminantin koliitin esiintyvyys kirurgiseen hoitoon lähetetyillä potilailla ja mitkä ovat sen hoitotulokset? ja 5) Mikä on haavaiseen koliittiin liittyvän primaarin sklerosoivan kolangiitin insidenssi kolektomiapotilailla, ja onko kolektomialla vaikutusta sappitiesairauden kulkuun? Tutkimus käsitti yhteensä 498 potilasta, joista 430 peräkkäiselle potilaalle oli tehty paksusuolen poistoleikkaus HYKS:n II kirurgian klinikalla 1976-94.

Kari Mikkola

Kipulääkkeiden käyttö ensihoidossa

Moni ensihoitoa tarvitseva potilas kärsii kivuista ja vaatii siten tehokasta kipulääkitystä jo sairaankuljetuksen aikana. Lainsäädännön mukaan lääkkeitä saa antaa ainoastaan terveydenhuollon koulutuksen saanut henkilö. Kuitenkin sairaankuljettajana toimii usein joku muu, esim. palomies-sairaankuljettaja. Terveyskeskuksille suunnatussa kyselyssä ilmeni, että ohjeet lääkkeiden käyttöaiheista ja oikeus antaa lääkkeitä vaihtelevat paljon eri kunnissa. Nykyiseen käytäntöön kaivataan vastuukysymyksiä selkiyttäviä ohjeita, sillä tällä hetkellä ensihoitojärjestelmän tehokkuus on useissa terveyskeskuksissa sairaankuljetuksesta vastaavan lääkärin kiinnostuksen varassa.

Leena Mildh, Janne Reitala, Ari Kinnunen, Olli Kirvelä

Onko vanhusten päiväsairaalahoidosta hyötyä?

Keskustelu vanhusten avohoidosta ja laitoshoidosta toistensa vaihtoehtoina aaltoilee eri aikoina. Tällä hetkellä puhutaan voimakkaasti avohoidon inhimillisyyden puolesta. Taustalla on pyrkimys purkaa kallista laitoshoitoa erilaista avohoitoa tehostamalla, ja hoitaa huonokuntoisetkin vanhukset mahdollisimman pitkään omissa kodeissaan yhteiskunnan kannalta mahdollisimman edullisesti. Satunnaistetut, kontrolloidut tutkimukset eivät ole kuitenkaan osoittaneet avohoidon voivan korvata laitoshoitoa tilanteessa, jossa palveluja käyttävät pääsevät itse valitsemaan hoitomuodon (1). Tehostettu avohoito pikemminkin nostaa vanhustenhuollon kokonaiskustannuksia kuin vähentää niitä.

Kaisu Pitkälä

Riittääkö erikoislääkärikoulutuksen laatu - lääkärien mielipiteet erikoistumisesta

Suomalaista erikoislääkärikoulutusta on pidetty korkealaatuisena. Hyvin koulutettua suomalaista lääkäriä ja erikoislääkäriä on totuttu arvostamaan suomalaisen terveydenhuollon kulmakivenä. Onko todella näin? Seuraavassa artikkelissa tarkastellaan nuorten lääkärien käsityksiä omasta erikoistumisestaan. Tulokset perustuvat laajaan Lääkäri 93 -tutkimukseen.

Hannu Halila, Kari Mattila, Esko Kumpusalo, Irma Virjo, Liisa Neittaanmäki, Santero Kujala, Riitta Luhtala, Harri Hyppölä, Mauri Isokoski

STM määritteli terveydenhuollon suuntaviivat: Peruspilareina tasa-arvo, verorahoitteisuus ja kuntien järjestämisvastuu

Suomessa on tarkoitus tulevaisuudessakin taata julkisin varoin tuotetut terveydenhuoltopalvelut yhdenvertaisesti kaikille. Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut lähivuosien terveyspolitiikalle suuntaviivat, jotka korostavat terveydenhuollon rakenteellista tehostamista, asiakkaan aseman vahvistamista ja kuntien vastuuta. Terveydenhuollon suuntaviivat -asiakirja kokoaa lähivuosien terveyspoliittista keskustelua ja esittää ministeriön näkemykset peruslinjoista tilanteessa, jossa terveydenhuollon toimintaympäristössä ja painotuksissa on tapahtunut huomattavia muutoksia. Seuraavassa esitetään tiivistelmä asiakirjan ydinkohdista.

Sydäninfarktin liuotushoidon toteutuminen terveyskeskuksessa

Infarktin oireiden ilmaantumisen ja liuotushoidon aloittamisen välinen aika on useimmiten liian pitkä. Potilas ei hakeudu heti hoitoon ja ensihoitoyksiköllä ei aina ole riittäviä liuotushoitovalmiuksia. Maaseudulla potilaan kuljetusmatkoihin kuluu kallisarvoista aikaa, ja hoitopaikassa saattaa esiintyä sisäistä viivettä, joka hidastaa hoidon aloittamista. Trombolyysihoito tulisi mieluiten aloittaa jo potilaan kotona tai sairaankuljetuksen aikana. Tällöin siitä saatava hyöty olisi suurin. Sydän-Suomen terveyskeskuksessa tehdyssä seurannassa todettiin, että liuotushoidon aloituskynnys on vielä liian korkea. Syynä oli lääkäreiden arvion mukaan epävarmuus liuotusindikaatioiden tunnistamisessa ja hoitajien mukaan hoidon läpiviennin ongelmat ja mahdolliset komplikaatiot.

Risto A. Laitila, Esko A. Kumpusalo, Jari A. Aunola, Sonja A. Mäntyaho

Uusien epilepsialääkkeiden farmakokinetiikka

Tällä vuosikymmenellä epilepsian hoitoon on tullut viisi uutta lääkeainetta, joista neljä poikkeaa rakenteeltaan täysin perinteisistä valmisteista. Myös toisiinsa verrattuna niissä on melko paljon eroja. Kliinisiä etuja ovat pääosin vähäiset yhteisvaikutusten riskit, sekä lineaarinen, annoksesta riippumaton farmakokinetiikka. Artikkelissa esitetään uusien epilepsialääkkeiden tärkeimmät farmakokineettiset erityispiirteet.

Tapani Keränen

Keski-ikäisten miesten terveyskäyttäytymisen ja terveyden vaaratekijöiden muutokset 1980-94 - ravitsemus- ja liikuntaohjauksen vaikutukset

Kansaneläkelaitoksen tutkimuskeskuksen tulokset osoittavat, että ryhmissä annetulla ravitsemus- ja liikuntaohjauksella voidaan vaikuttaa keski-ikäisten miesten elintapoihin ja terveyteen.

Jukka Marniemi, Ritva Seppänen, Olli Impivaara, Jorma Järvisalo, Juhani Mäki, Ilkka Vuori