20908 osumaa

Optikusneuropatia amiodaronin käyttäjällä

Amiodaronia käytetään vaikeiden rytmihäiriöiden hoidossa. Kirjallisuudesta löytyy selostukset 24:stä sen käyttöön liittyvästä optikusneuropatiatapauksesta. Tässä esitettävässä tapauksessa 56-vuotiaalle miespotilaalle kehittyi molemminpuolinen näköhermon pään turvotus ja myöhemmin optikusatrofia. Näöntarkkuuden huononeminen ja näkökenttäpuutokset johtivat pysyvään työkyvyttömyyteen. Amiodaronia käyttävien potilaiden silmämuutoksiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.

Pirjo Aisala, Eila Mustonen

Alkoholin kohtuukäyttö parantaa insuliiniherkkyyttä

Insuliiniresistenssi eli heikentynyt vaste insuliinin kudosvaikutuksiin ja hyperinsulinemia ovat diabeteksen riskitekijöitä. Samoin insuliiniresistenssiin liittyy suurentunut verisuonisairauksien riski, koskapa verisuonten kalkkeutuminen kiihtyy. Toisaalta on useissa tutkimuksissa todettu, että alkoholipitoisten juomien kohtuunauttiminen vähentää ateroskleroosia, ja tämän syyksi on mm. esitetty etanolin edullisia lipidivaikutuksia. Mutta entäpä alkoholi ja insuliiniresistenssi?

Robert Paul

Hyppyharjoittelun merkitys osteoporoosi- riskin kannalta

Vallalla on käsitys, että naisten luuntiheyteen on vaikea vaikuttaa kasvukauden ja nuoruusiän jälkeen. Osteoporoosin elämänlaatua heikentävä vaikutus alkaa estrogeeninerityksen heikentyessä kuitenkin vasta menopaussi-iässä ja sen jälkeen. Koska terveyskasvatus ei pure kunnolla terveysriskeihin, jotka ovat vasta vuosikymmenien päässä, olisi tärkeä tietää, minkälaisin elämäntapakeinoin voitaisiin parantaa luun mineraalipitoisuutta silloin, kun asia alkaa olla asianomaiselle itselleen ajankohtainen. Tätä on tutkittu fyysisen harjoittelun osalta kontrolloidun perustellisesti Tampereen UKK-instituutissa.

Robert Paul

Ovatko kaikki taudit infektiotauteja?

Näin kysyy tämän katsauksen kirjoittaja ja vastaa lopussa, että eipä tietenkään. Mutta hiljainen vallankumous on ollut käynnissä jo jonkun aikaa. Vallankumous lääketieteellisessä ajattelussa siinä mielessä, että moni ei-tarttuva tauti on osoittautunut mikrobien aiheuttamaksi tai niihin liittyneeksi. Hiljainen se taas on siksi, että joukkotiedotusvälineet eivät ole sitä huomanneet.

Heikki Arvilommi

Sepelvaltimotaudin yleisyys ja riskitekijät iäkkäillä miehillä

Alle 65-vuotiaiden sepelvaltimotaudin ilmaantuvuus on pienentynyt viime vuosina. Samanaikaisesti sairastuvuus on lisääntynyt vanhemmissa ikäryhmissä, joihin kuuluvien määrä on väestöennusteiden mukaan 20-30 vuoden kuluessa kasvamassa yli puolitoistakertaiseksi nykyisestä. Sepelvaltimotauti on eläkeikäisen väestön merkittävin kuolemansyy. Yli 65-vuotiailla miehillä se aiheuttaa yli kolmanneksen kuolemista. Kaikista sepelvaltimotautikuolemista noin 60 % ilmenee tässä ikäryhmässä. Sepelvaltimotauti on myös tärkeä toimintakykyä ja elämän laatua heikentävä tekijä. Siten sepelvaltimotaudin hoito aiheuttanee tulevaisuudessa yhä lisääntyvää terveydenhoito- ja sairaalapalvelujen kysyntää.

Markku Tervahauta

Matriksin metalloproteinaasien geeniekspression ja proteolyyttisen aktivaation säätely sidekudossoluissa

Kudosten pääkomponentteja ovat tehtäviinsä erilaistuneet solut ja soluväliaine, jota esiintyy solujen välissä sidekudostukirankana ja kudosrajoissa tyvikalvona. Soluväliaineen tehtävänä on ylläpitää kudoksen rakennetta ja antaa sille mekaanista tukea, mutta myös ohjata solujen jakautumista, liikkumista ja erilaistumista. Soluväliaine uusiutuu jatkuvasti: sen synteesin ja hajoamisen välillä vallitsee dynaaminen tasapaino. Soluväliaineen hajoaminen nopeutuu useissa fysiologisissa tapahtumissa, kuten solujen migraatiossa, haavan paranemisessa ja verisuonten muodostumisessa, sekä erilaisissa patologisissa tiloissa, kuten nivelreumassa ja syöpäkasvaimen invaasiossa ja metastasoinnissa. Toisaalta esimerkiksi sklerodermassa soluväliainetta tuotetaan enemmän kuin hajotetaan, minkä seurauksena potilaan ihoon kertyy kollageenia, ja iho paksunee ja jäykistyy.

Jouko Lohi

Autogeenisella ja allogeenisella luusiirteellä sekä bioaktiivisella lasilla täytetyn luunpuutosalueen paraneminen

Luunpuutosalueet ovat tärkeä ongelma ortopedisessa kirurgiassa. Merkittävimmät luunpuutosalueet aiheutuvat luukasvainkirurgiasta, mutta luunpuutosalueita syntyy myös suurten vammojen ja keinonivelkirurgiaan liittyvien komplikaatioiden seurauksena. Pahanlaatuiset luukasvaimet sijaitsevat yleensä suurten putkiluiden päissä lähellä niveliä ja kasvaimen tuloksellinen hoito edellyttää usein nivelen tuhoavaa poistoa. Aikaisemmin luukasvainten hoito johti toisinaan jopa raajan amputaatioon. Uudet syövänhoitokeinot, tehokkaat solunsalpaajat ja sädehoidot yhdessä kehittyneiden kirurgisten hoitomuotojen kanssa mahdollistavat yhä useammin raajan säästävän kirurgian.

Petri Virolainen

Polven eturistisidevammojen epidemiologia, vammamekanismit, hoito ja kuntoutus

Polven eturistisiderepeämän hoitokäytäntö on pitkään ollut yksi liikuntalääketieteen sekä ortopedian ja traumatologian kiistanalaisista kysymyksistä. Sekä leikkaushoidon että konservatiivisen hoidon puolesta on esitetty tutkimustuloksia. Pitkäaikaistulokset kuitenkin osoittavat konservatiivisen hoidon huonoksi, sillä usein seurauksena on polven krooninen in-stabiliteetti, lihasheikkous ja post-traumaattinen nivelrikko. Tästä syystä polven eturistiside joudutaan usein korjaamaan myöhäisvaiheessa rekonstruktioleikkauksella. Samoin jos eturistisiderepeämä on varhaisvaiheessa leikattu pelkällä suturaatiolla, on pitkäaikaisseurannassa todettu myöhemmin kehittyvää instabiliteettia. Vaikkakin eturistisidevammojen hoitoperiaatteista ollaan pääsemässä yksimielisyyteen, optimaalista hoito- ja kuntoutusmenetelmää ei vielä ole löydetty.

Antero Natri

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030