21102 osumaa

Toiminnalliset vuotohäiriöt

Vuotohäiriöiden tutkimusmenetelmien kehittyminen on vähentänyt toistuvia, usein hyödyttömiä kaavintoja. Tutkimuksia suunniteltaessa on otettava huomioon vuotohäiriön tyyppi ja potilaan ikä. Emättimen kautta tehtävä kaikukuvaus yhdistettynä kohdun limakalvonäytteen tutkimiseen ovat yli 35-vuotiaiden potilaiden tärkeimmät tutkimukset. Kohtuontelon tähystys tarjoaa mahdollisuuden sekä vuotohäiriön syyn selvittämiseen että hoitotoimiin. Diagnostiikan tavoitteena on syynmukainen täsmähoito, turhien ja pitkien hoitokokeilujen, toistuvien kaavintojen ja kohdunpoistojen vähentäminen, mutta toisaalta myös mahdollisimman nopea kirurginen hoito tilanteissa, joissa muut hoitokeinot eivät auta. Levonorgestreelikierukka on vakiinnuttanut asemansa toiminnallisten vuotohäiriöiden tehokkaana hoitovaihtoehtona.

Anna-Mari Heikkinen, Maritta Hippeläinen

Prostatiitti

Prostatiitti eli eturauhastulehdus on varsin yleinen sairaus. On arvioitu, että noin 20 % miehistä kärsii tästä vaivasta elinaikanaan. Vaikka kyse on erittäin yleisestä sairaudesta sen etiologia, patogeneesi, patofysiologia, taudin aiheuttamat paikalliset tai systeemiset immunologiset reaktiot, hoito ja ennuste ovat toistaiseksi puutteellisesti tunnettuja. Ilmeistä on, että monet erilaiset syyt voivat aiheuttaa samankaltaisen taudinkuvan. Ns. kroonista prostatiittia sairastavien potilaiden eturauhasesta otetuista näytteistä voidaan joskus osoittaa histologisia tulehdusmuutoksia, mutta toisaalta samanlaisia tulehdusmuutoksia löytyy muista syistä otetuista eturauhasnäytteistä, vaikka potilailla ei koskaan ole ollut prostatiittiin viittaavia oireita. Koepalan otto ei kuulu prostatiitin diagnostisiin tutkimuksiin, paitsi erotusdiagnostiikassa epäiltäessä eturauhasen syöpää.

Harri Juusela

...ja hoitolinjatkin selkiytyvät

Kliinisen lääketieteen pisimpiä jatkokertomuksia lienee kysymys, miten kauan laskimotukoksen sairastaneen potilaan tulee käyttää antikoagulaatiohoitoa. Ruotsissa on tehty laaja asiaa selvittävä monikeskustutkimus. Siihen otettiin 227 potilasta, jotka sairastuivat toiseen laskimotukokseen tai keuhkoemboliaan elämänsä aikana. Ei näet ole tutkimustietoa siitä, mikä on paras antikoagulaatiohoidon kesto, jos laskimotukos tai keuhkoembolia uusii.

Robert Paul

Korutonta kertomaa itrakonatsolin tehosta kynsisienen hoidossa

Kynsisienen hoito on muuttunut dramaattisesti tämän vuosikymmenen aikana. Koska sienilääkehoito on hyvin kallista, edellyttävät asiantuntijat aina mykologista laboratoriodiagnoosia ennen hoidon aloittamista. Nyt kuvaan tulee mukaan toinenkin aspekti. Helsinkiläiset tutkijat raportoivat, ettei itrakonatsolihoito pitkän päälle ole sittenkään kovin tehokas.

Pentti Huovinen

Digoksiini - quo vadis?

Harva lääketieteen kiista on osoittautunut yhtä elinvoimaiseksi kuin digitaliksen merkitys sydämen vajaatoiminnan hoidossa. Digoksiinin tähti on ollut laskussa, koska lyhytaikaisissa tutkimuksissa on herännyt epäilys, että digoksiini lisää infarktimortaliteettia. Tosin näissä tutkimuksissa ei kyetty selvittämään, onko mortaliteetin lisäys johtunut digoksiinista itsestään vai perustaudista, johon potilaat alkujaan olivat digoksiinia saaneet. Digitaliksen 200 vuotta kestäneeseen ristiriitaiseen asemaan haettiin ratkaisua mammuttimaisessa lumevertailututkimuksessa.

Robert Paul

Tyreotropiini säätelee suolen imusolujen toimintaa

Mielestäni yksi suurimpia luonnon ihmeitä on ihmisen pysyminen hengissä, vaikka hänen sisällään on jalkapallokentän kokoinen limakalvo, jonka alueella vain yhden solukerroksen epiteeli erottaa valtavan bakteerimassan verenkierrosta. Tilannetta ei yhtään helpota se, että suolistoon vielä kaadetaan elämänaikana tonneittain erilaisia antigeeneja, endotoksiineja ja muita myrkkyjä. On täysin ymmärrettävää, että immuunijärjestelmän on keskitettävä suurin tehonsa suoliston alueelle. Epiteelinsisäisillä T-soluilla on ilmeisen keskeinen rooli suolen immuunipuolustuksessa. Näiden intraepiteliaalisten lymfosyyttien määrä on arvioitu kaikkien imusolmukkeiden sisältämää lymfosyyttimäärää suuremmaksi.

Matti Viljanen

Tuki- ja liikuntaelin-sairauksien riskitekijät maatalousalalla

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisiä ja ne aiheuttavat paljon ennenaikaista työkyvyttömyyttä. Vaikka tietämys tuki- ja liikuntaelinongelmien esiintyvyydestä ja riskeistä on väestötasolla pikku hiljaa lisääntynyt, on se kokonaisuudessaan edelleenkin puutteellista. Maatalousyrittäjät ovat riskiryhmä sekä TULE-sairauksia että niistä johtuvaa työkyvyttömyyttä ajatellen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli vertailla maatalousyrittäjien tuki- ja liikuntaelinoireiden esiintyvyyttä vuosina 1979 ja 1992 sekä tutkia TULE-sairauksien ja niistä johtuvan työkyvyttömyyden riskitekijöitä. Aineistona käytettiin edustavaa otosta 18-64-vuotiaita eri puolella Suomea asuvia maatalousyrittäjiä. Kuopion aluetyöterveyslaitos on tehnyt vuonna 1979 laajan postikysely (n = 11 985) ja vuonna 1992 toisen poikkileikkaustutkimuksen tietokoneavusteisella puhelinhaastattelumenetelmällä (n = 3237). Työkyvyttömyyttä selvitettiin seuraamalla 8 655 maatalousyrittäjää 1980-90 ja liittämällä tiedot Kelan työkyvyttömyysrekisteriin.

Pirjo Manninen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030