Mielenterveyden häiriöt ja monihäiriöisyys itsemurhissa

Väitöskirja kuuluu Kansanterveyslaitoksen mielenterveyden ja alkoholitutkimusosaston Itsemurhat Suomessa -tutkimusprojektiin, joka on osa valtakunnallista itsemurhien ehkäisyprojektia. Tässä projektissa tutkittiin kaikki Suomessa yhden vuoden (1.4.87-31.3.88) aikana tapahtuneet 1 397 itsemurhaa yksityiskohtaisesti haastattelemalla omaisia ja itsemurhan tehneitä hoitanutta ammattihenkilökuntaa sekä käymällä läpi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakirjat. Tähän laajaan aineistoon nojautuen väitöskirjassa tutkittiin itsemurhaa edeltäneitä ajankohtaisia mielenterveyden häiriöitä ja niiden yhteisesiintymistä (monihäiriöisyyttä, komorbiditeettia). Häiriöiden diagnoosit asetettiin psykiatrityöryhmän toimesta takenevasti DSM-III-R-kriteerein huolellisella kaksivaiheisella menettelyllä. Diagnoosin vaatimien oireiden toteamiseksi tai poissulkemiseksi käytettiin kustakin tapauksesta kertynyttä kokonaisaineistoa. Väitöskirjan kolme osatutkimusta perustui kaikkia itsemurhan tehneitä edustavaan 229 tapauksen otokseen. Kolmessa osatutkimuksessa käytettiin hyväksi tutkimusprojektin kaikkia 1 397 itsemurhaa koskevaa aineistoa siten, että aineistosta tutkittiin kaikki nuorten alle 23-vuotiaiden 116 itsemurhaa, kaikki syöpää sairastaneiden 60 itsemurhaa sekä kaikki ne itsemurhat, jotka liittyivät mahdolliseen paniikkihäiriöön.

Markus Henriksson

Haavainen paksusuolen- ja ohutsuolisäiliön tulehdus - solukemiallinen ja kliininen tutkimus

Colitis ulcerosan (CU) eli haavaisen paksusuolitulehduksen etiologia on tuntematon, eikä tauti aina ole lääkehoidolla hallittavissa. Se ilmenee usein nuorella työikäisellä väestöllä ja noin puolet potilaista leikataan. Tällä hetkellä elektiivisenä leikkauksena käytetään restoratiivista proctocolectomiaa, jossa paksu- ja peräsuolen poistoon liitetään ohutsuolesta tehtävän säiliön (pouch) kiinnittäminen peräaukkoon ilman avannetta. Säiliön tulehdus, pouchitis, jonka etiologia on tuntematon, on tavallisin leikkauksen jälkeisistä pitkäaikaisista tai toistuvista ongelmista. Histologisesti pouchitin limakalvo muistuttaa haavaista paksusuolitulehdusta ja potilaan oireet, kuten lisääntynyt ulostamisfrekvenssi ja veriulosteet, ovat tyypillisiä molemmissa tiloissa.

Ulla Keränen

Sytokromi P4503A -välitteiset lääkeinteraktiot anestesiologiassa

Useimmat lääkkeet metaboloituvat elimistössä vaarattomiksi, vesiliukoisiksi metaboliiteiksi ennen erittymistään virtsaan tai sappeen. Lääkemetabolia on valtaosin oksidatiivista ja sytokromi P450 (CYP) -entsyymien välittämää. Viime vuosina CYP3A-entsyymit ovat osoittautuneet tärkeiksi lääkkeitä, ympäristökemikaaleja ja steroideja metaboloiviksi entsyymeiksi. CYP3A-välitteiseen lääkemetaboliaan liittyy kolme tärkeää seikkaa: Ensiksi, suoliston seinämän CYP3A voi merkittävästi vaikuttaa useiden lääkkeiden ensi kierron metaboliaan. Toiseksi, elimistön eri kudosten CYP3A-pitoisuudessa ja aktiivisuudessa esiintyy huomattavia yksilöiden välisiä eroja. Kolmanneksi, CYP3A-välitteiseen metaboliaan voi liittyä haitallisia ja jopa vaarallisia lääkeyhteisvaikutuksia.

Jouni Ahonen

Terveydenhuollon uutisvälityksen ja julkisen tiedottamisen eettisiä ongelmia

Kertovatko tiedotusvälineet liikaa vai liian vähän tärkeistä lääketieteellisistä tai ihmisten terveyteen liittyvistä asioista? Tutkimustulosten raportoinnissa on varottava ylilyöntejä, mutta joskus viranomaisten niukkasanaisuus tärkeistä valtakunnallisista tapahtumista on johtanut lehdistön ja julkisen vallan väliseen luottamuspulaan. Politiikasta tuttu symbioosi uutisten aiheiden ja niiden välittäjien kesken voi laajentua myös tiedemaailmaan, kun niukoista määrärahoista kilpailevat tutkimuslaitokset tarvitsevat positiivista julkisuutta työlleen.

Simopekka Nortamo

Miten psykiatrisen hoidon laatua tutkitaan?

Laadun mittaaminen ja tutkiminen psykiatriassa on vaikeaa. Mielen häiriötilojen tutkiminen kvantitatiivisilla arviointiasteikoilla on mahdollista ja ne voidaan operationaalistaa esitettäviksi luvuiksi. Laatua voidaan tutkia rakenne-, prosessi- ja tulosanalyysin avulla. Laadun tutkiminen on parhaimmillaan tieteellistä tutkimusta ja päinvastoin. Psykiatrisen hoidon laadun kulmakivi on potilaan ongelman ymmärtäminen. Potilaan oma arvio nousee tärkeäksi laadun mittariksi. Elämänhallintaan liittyvät asiat voidaan nähdä psykiatrisen hoidon laadun arvioinnin keskeisinä tekijöinä ja ne kuvaavat parhaiten ihmisen selviytymistä psyykkisten oireiden kanssa.

Vuokko Virtanen, Juha Jääskeläinen

Työikäisten diabeetikoiden hoitotasapaino Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä 1994

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on selvitetty työikäisten diabeetikoiden hoitotasapainoa kahdessa kartoituksessa, vuonna 1988 ja vuonna 1994. Aineistot ovat hyvin kattavat; jälkimmäiseen selvitykseen saatiin tiedot 2 375 potilaasta eli 87 %:sta Kelan lääkekorvausrekisterin 16-65-vuotiaista potilaista. Suurin osa alueen potilaista on perusterveydenhuollon hoidossa. Nuoruustyypin diabeetikoiden HbA1C-tasot olivat oleellisesti parantuneet lähes kaikissa hoitopisteissä vuoden 1988 tilanteesta: hyvässä tasapainossa oli potilaista 22 %, huonossa 14 %. Erityisen selvä parannus on nuorimmassa ikäryhmässä. Sen sijaan aikuistyypin diabeetikoista oli hyvässä tasapainossa alle 3 % ja huonossa peräti 61 %.

Juha Saltevo, Ilkka Kunnamo, Marianne Laukkanen

Onko Suomi hyötynyt kohonneen verenpaineen lääkehoidosta?

Kohonnut verenpaine on - tupakoinnin ja veren suurentuneen kolesterolipitoisuuden ohella - yksi kolmesta tärkeimmästä sydän- ja verisuonitautien vaaratekijästä. Maamme terveydenhuollossa onkin jo parinkymmenen vuoden ajan kiinnitetty paljon huomiota sen toteamiseen ja hoitoon.

Veikko Salomaa

Vaihdevuosien hormonikorvaushoito Suomessa

Vaihdevuosien hormonikorvaushoidolla on pitkät perinteet. Estroni ja estrioli kiteytettiin vuonna 1930, progesteroni 1934 ja estradioli 1936, mutta jo vuonna 1935 saksalainen gynekologi Kaufmann julkaisi havaintonsa naisten hoidosta munasarjojen poiston jälkeen estrogeeni- ja progesteroni-injektioilla. Hän antoi estrogeenia kolmena viikkona, joista viimeisen ajaksi liitti mukaan progesteronin, ja tämän jälkeen seurasi viikon tauko. Hoitotapaa kutsuttiin "Kaufmannin kaavaksi", ja suomalaiset gynekologit omaksuivat sen nopeasti.

Erkki Hirvonen

Keuhkotoiminta ja leikkauskelpoisuus

Keuhkokomplikaatiot leikkauksen jälkeen ovat harvinaisia, jos potilaan keuhkotoiminta on normaali ja jos toimenpide kohdistuu muualle kuin rintakehän tai ylävatsan alueelle. Riski on usein pieni, vaikka keuhkotoiminta olisi huonontunut. Komplikaatioiden riski suurenee, jos potilaalla on obstruktiivinen keuhkosairaus, leikkaus kohdistuu rintakehän tai ylävatsan alueelle ja kestää kauan. Vaikka keuhkokomplikaatioiden vaaran täsmällinen arviointi on vaikeaa ennen leikkausta, voidaan potilaat, joille keuhkotoiminnan tarkemmasta mittauksesta on hyötyä, usein tunnistaa kliinisten tietojen avulla. Leikkausta edeltävä rutiininomainen ja harkitsematon keuhkojen toimintakokeiden käyttö johtaa helposti turhiin tutkimuksiin ja kasvaviin kustannuksiin.

Esko Vanninen

Akuutti umpilisäketulehdus ja raskaus

Äkillisen umpilisäketulehduksen oireet raskauden aikana voivat erehdyttävästi muistuttaa muita raskausajan komplikaatioita. Raskauden aikana umpilisäketulehdus kehittyy kuitenkin nopeammin kuin muulloin ja oikean diagnoosin tekeminen viivyttelemättä on tärkeää. Umpilisäkkeen poisto ei aiheuta äidille ja sikiölle suurta vaaraa, mutta diagnoosin viivästyessä ongelmat lisääntyvät. Kirjoituksessa tarkastellaan HYKS:ssa ja TAYS:ssa 1984-95 tehtyjä umpilisäkkeen poistoleikkauksia 58:lle raskaana olleelle potilaalle.

Pia Villa, Sirkka-Liisa Ala-Fossi, Erja Halmesmäki