Syömishäiriöiden tunnistaminen ja hoito

Syömishäiriöt (anoreksia ja bulimia) ovat pääasiassa nuorten tyttöjen sairauksia. Suomessa anoreksian esiintyvyys on arviolta 0,5-1,0 %. Bulimia on selvästi yleisempi, sen esiintyvyys on 2-3 %:n tasolla. Anoreksiaan sairastutaan yleensä jo alle 18 vuoden iässä, bulimiaan myöhemmin. Taudinkulku on molemmissa sairauksissa vaihteleva ja yksilöllinen. Joillakin häiriö voi kestää vuoden verran, toisilla tauti pysyy vuosikausia. Huonoon ennusteeseen liittyviä seikkoja ovat myöhäinen sairastumisikä, sairauden pitkä kesto, lapsuudenaikaiset psyykkiset häiriöt, persoonallisuushäiriöt ja huonot perhesuhteet. Monella syömishäiriöisellä on myös muita psyykkisiä ongelmia kuten masennusta, pelkotiloja ja pakkoajatuksia. Häiriöiden varhaisen toteamisen ja ensihoidon kannalta etulinjassa ovat yleislääkärit ja muut perusterveydenhuollon työntekijät.

Simo Saarijärvi, Tatjana Aaljoki

Sairaus ja lentomatka

Toista miljardia matkustajaa lentää vuosittain reittilentokoneilla, ja heistä viidenneksen arvioidaan olevan useamman tunnin mittaisella liike- tai lomalentomatkalla. Tällöin matkustaja siirtyy jokapäiväisestä elinympäristöstään usein sosiaalisesti ja kulttuuriltaan erilaiseen ympäristöön. Osa matkustajista on jo matkaan lähtiessään tilapäisesti tai pysyvästi sairaita, vajaakykyisiä tai vaikkapa vain korkean iän rasittamia. Monasti matkanteko lentäen on heille ainoa tapa päästä siirtymään maanosasta toiseen. Nykyaikainen matkustajalentokone tarjoaakin sellaiset olosuhteet ettei sairaus yleensä ole esteenä matkustamiselle.

Pekka J. Oksanen

Lääkärien itsemurhat Suomessa vuosina 1986-1993

Lääkärien itsemurhariski on useissa tutkimuksissa todettu suuremmaksi kuin muiden samassa sosioekonomisessa asemassa olevien. Vuosina 1986-93 Suomessa kaikkiaan 51 lääkäriä, 35 miestä ja 16 naista, teki itsemurhan, ja lääkärien itsemurhakuolleisuus oli selvästi suurempi kuin muiden ylempien toimihenkilöiden. Tutkimus ei sen sijaan tukenut väitettä siitä, että naislääkärien itsemurhariski olisi suurempi kuin mieslääkärien. Erikoislääkäreistä psykiatreilla, gynekologeilla ja kirurgeilla näytti olevan suurin ja yleislääketieteen erikoislääkäreillä sekä erikoistumattomilla vähäisin itsemurha-alttius joskin aineiston pienuus heikentää tuloksen luotettavuutta.

Sari Lindeman, Esa Läärä, Jorma Hirvonen, Erkki Väisänen, Jouko Lönnqvist

Eteisvärinään kunnon antikoagulaatio

Tällä palstalla on toistuvasti käsitelty kysymystä, mikä on paras tapa ehkäistä eteisvärinäpotilaiden aivoembolisaatiot. Vaaka on tehon suhteen tavan takaa kallistunut kunnon antikoagulaation puolelle, mutta aina on valiteltu hoitoon liittyviä riskejä. Uusi tutkimus sävyttää keskustelua, muttei säväytä, sillä tulos on entisenlainen.

Robert Paul

Raskaus ja aivohalvaus

Kliiniseen perimätietoon kuuluu väittämä, että raskauteen liittyy suurentunut halvaantumisen riski. Asiaa on tutkittu 1960-luvulta asti ja useiden tutkimusten mukaan raskausaikana on todellakin aivoverenkiertohäiriöitä odotettua enemmän.

Robert Paul

Kevytkenkäiset bakteerit

Bakteerien ja ihmisten välisessä kamppailussa on viime vuosina tapahtunut monia hälyttäviä käänteitä. Uusia taudinaiheuttajia löytyy ja vanhat muuttuvat resistenteiksi antibiooteille tai aiheuttavat uudenlaisia taudinkuvia. Yksi esimerkki on kolibakteeri O157, joka on aiheuttanut epidemioita Japanissa ja USAssa.

Heikki Arvilommi

Runsaiden kuukautisten lääkehoitovertailu

Menorragia on tavallinen gynekologinen vaiva: 30-49-vuotiaista naisista jopa 5 % kääntyy vuosittain lääkärinsä puoleen sen vuoksi. Kuukautisvuodon määrän fysiologista säätelyä ei tunneta kovin hyvin, mutta menorragian on ajateltu olevan paikallinen fibrinolyysin häiriö tai prostaglandiiniaineenvaihduntahäiriö. Onkin tunnettua, että fibrinolyysin estäjät ovat tehokkaita runsaiden kuukautisten hoidossa. Sitä sen sijaan ei tiedetä, mikä hoito on paras, fibrinolyysin estäjä (traneksaamihappo), prostaglandiinisynteesin estäjä (mefenaamihappo) vai hemostaatti (etamsylaatti, jota ei ole Suomessa saatavana).

Robert Paul

Käsienpesukampanja Yhdysvalloissa

Nenänsä niistämisen jälkeen vain 33 % yhdysvaltalaisista pesee kätensä. Vessasta tultua kädet pesee kaksi kolmesta, ennen ruoanlaittoa sentään neljä viidestä.

Pentti Huovinen

Haimasyövän ennustetekijät

Vuosittain Suomessa todetaan noin 700 uutta haimasyöpää. Ennuste on yleisesti ottaen erittäin huono, ja alle 20 prosenttia potilaista on elossa vuosi toteamishetken jälkeen. Kokonaisviisivuotis elonjäämisosuus on 1-2 prosenttia ja se on yksi alhaisimmista, kun otetaan huomioon kaikki eri syöpämuodot. Tällä hetkellä tärkeimpiä ennustetekijöitä ovat taudin levinneisyysaste ja kudostyyppi. Ennuste voi kuitenkin vaihdella potilaiden välillä samasta levinneisyysasteesta huolimatta. Tämä voisi johtua levinneisyysasteen määrittämisen puutteellisuudesta tai biologisista eroista tuumoreiden välillä. Viime vuosina uusien tuumoribiologisten tekijöiden on todettu parantavan ennusteen arviointia useassa syöpämuodossa, mutta niitä ei ole tutkittu riittävästi haimasyövän suhteen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tunnistaa haimasyövän uusia ennustetekijöitä, jotka auttaisivat taudinkulun ennustamisessa ja hoidon suunnittelussa.

Johan Lundin

Mahasyövän ennuste

Mahasyöpä on maailmanlaajuisesti yksi tavallisimmista kuolemaan johtavista syövistä, vaikka esiintyvyys onkin vähenemässä länsimaissa. Mahalaukun varhaissyöpä voidaan menestyksellisesti hoitaa kirurgisesti, mutta pidemmälle edenneen mahasyövän ennuste on huono. Ennuste voi kuitenkin vaihdella samassa levinneisyysasteessa olevien kasvainten välillä eli kasvainten biologinen käyttäytyminen vaihtelee. Väitöskirjan tavoitteena oli kartoittaa eräiden tuumoribiologiaan liittyvien seikkojen merkitystä ennusteeseen.

Mikael Victorzon