Mikrobien rakenneosien ja aineenvaihduntatuotteiden osoittaminen kaasukromatografialla ja massaspektrometrialla

Bakteerien tai bakteeriperäisten rakenteiden osoittamiseksi on mikrobiologisessa diagnostiikassa ja tutkimustyössä kehitetty lukuisia menetelmiä klassisen bakteeriviljelyn rinnalle. Eräs uusimmista menetelmistä mikrobeista peräisin olevien merkkimolekyylien havainnoimiseksi on kaasukromatografia ja yhdistetty kaasukromatografia-massaspektrometria (GC-MS). Tutkimuksen tavoitteena oli ko. menetelmää käyttäen etsiä mikrobeille ominaisia merkkimolekyylejä suoraan potilasnäytteistä tilanteissa, joissa mikrobin osoittaminen klassisia mikrobiologisia menetelmiä käyttäen on ongelmallista.

Leena Lehtonen

Varhaislapsuuden neuronaalinen seroidilipofuskinoosi

Infantiili neuronaalinen seroidilipofuskinoosi, INCL, on resessiivisesti periytyvä, lysosomaalinen suomalaiseen tautiperintöön kuuluva kertymäsairaus, joka johtaa aina vaikea-asteiseen psykomotoriseen kehitysvammaan. Tauti on diagnosoitu Suomessa 137 potilaalta ja muualla maailmassa noin 100 potilaalta. Taudin geeni on paikallistettu kromosomiin 1. Tautia aiheuttavan häiriön on todettu olevan rasvatähteitä eri valkuaisista poistavassa entsyymissä, palmitoyyli proteiini tioesteraasissa. Potilaiden keskimääräinen elinikä on 11-13 vuotta.

Sanna-Leena Vanhanen

Riesasta rutiiniksi Kokemuksia laadunhallinnan kehittämisestä perusterveydenhuollossa

Laadunhallinnan teoria ja käytäntö eivät vielä ole juurikaan kohdanneet suomalaisessa perusterveydenhuollossa. Tähän mennessä laatutyö on ollut lähinnä mittarien kehittämistä tilanteen kartoittamiseksi. Pelkkä mittaaminen ei kuitenkaan kovin merkittävästi laatua paranna, vaikka se saattaakin herättää kiinnostusta laatutyöhön. Porvoonseudun terveyskeskuksessa laadunhallinta on edennyt seurantajärjestelmän rakentamisesta laadun parantamisen keinojen, mm. hoito-ohjelmien ja tiimityön kehittämiseen.

Tuula Heinänen, Pertti Soveri

Reseptiselvitys Kymen läänissä

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus pyysi Kymen lääninhallitusta tekemään Kymen läänin alueelta kuukauden ajalta epäselvien ja puutteellisten lääkemääräysten selvitystyön. Reseptiselvitys koski toukokuuta 1993. Kyseisenä aikana Kymen läänin apteekeissa käsiteltiin ja toimitettiin yhteensä 152 140 reseptiä. Tarkistussoitto reseptin johdosta jouduttiin tekemään lääkemääräyksen antaneelle lääkärille 745 tapauksessa. Yleisimpinä tarkistukseen johtaneina syinä olivat epäsevyydet lääkkeen vahvuudessa, puutteellisuudet lääkehoidon kestoajassa, annosteluohjeen epäselvyys ja epäselvä käsiala. Valtaosa resepteistä oli asianmukaisesti ja huolellisesti laadittuja. Potilasturvallisuuden lisäämiseksi on kuitenkin syytä aina korostaa huolellisuuden merkitystä reseptiä laadittaessa.

Kirsti Riihelä, Antti Marttila

Terveys- ja sosiaalitaseet: vaarat ja mahdollisuudet kirjanpitokäytännössä

Ensi vuoden alusta lähtien muuttuu julkinen kirjanpitokäytäntö samanlaiseksi kuin yksityisellä sektorilla. Tällöin terveys- ja sosiaalitoimen virka- ja luottamusmiehet saavat tottua käsittelemään kannattavuuslaskelmia, maksutuottoja ja taseita. Muutos on EU:n hallinnollisten menettelytapojen mukainen ja se tekee sektoreiden keskinäisen vertailun helpommaksi. Uuteen järjestelmään on valtionhallinnon puolella tarkoitus siirtyä portaittain ja kokeilujen avulla. Lääkärikunta on vielä melko huonosti perehtynyt tähän uuteen käytäntöön, vaikka sillä tulee olemaan keskeinen vaikutus monien toimintaan. Kirjoittajat pelkäävät, ettei tapahtuvaan muutokseen ole kunnissa valmistauduttu riittävällä vakavuudella ja jo ensi keväänä voi tulla ikäviä yllätyksiä, kun tulosvastuulliset eivät hallitse liikekirjanpidon peruskäsitteitä.

Seppo Jaatinen, Ilkka Vohlonen

Mikrobien superantigeenit - dermatologisia näkökohtia

Superantigeenit ovat ryhmä mikrobiperäisiä proteiineja tai mikrobien toksiineja, jotka aiheuttavat voimakkaan tulehdusvaikutuksen kudoksessa. Ihotaudeissa superantigeeneilla on selkeä merkitys mm. atooppisen ekseeman ja psoriaasin aktivoitumisessa ja pahenemisessa, mutta myös harvinaisemmissa taudeissa, kuten stafylokokin aiheuttamissa toksinen sokki ja scalded skin -syndroomissa sekä Kawasakin taudissa.

Jaana Panelius, Jorma Keski-Oja

Lääkepitoisuusmääritykset epilepsian hoidon seurannassa

Epilepsialääkkeiden pitoisuusmääritykset ovat hyödyllisiä erityisesti ongelmatilanteissa, lääkeannosten muutoksia suunniteltaessa ja silloin, kun potilas joutuu käyttämään useita lääkkeitä. Joskus niistä on apua myös potilaan hoitomyöntyvyyttä arvioitaessa. Pitoisuusmääritysten tulkintaongelmat ja viitealueiden suhteellisuus ovat kuitenkin viime vuosina nousseet huomion kohteeksi. Lisäksi on arvosteltu oireettomien potilaiden rutiinitutkimuksia. Hoitoratkaisut on joka tapauksessa tehtävä hyvän kliinisen arvion perusteella, ja lääkepitoisuusmäärityksiin ryhdyttäessä siihen on oltava selvä aihe.

Tapani Keränen, Jukka Peltola

Insuliinin valinnan ongelmat

Kesällä 75 vuotta täyttänyt insuliini on yksi lääketieteen suurista keksinnöistä. Se on mahdollistanut nuoruustyypin diabetesta sairastaville normaalin elämän, vaikka parantavaa hoitoa ei ole. Insuliinihoidon käytännön toteutuksessa eri insuliinivalmisteiden ja niiden käyttötapojen tuntemus sekä potilaan yksilölliset piirteiden ja kokemusten huomioon ottaminen takaavat parhaan tuloksen. Uuden lisävaihtoehdon ovat tuoneet lyhytvaikutteiset insuliinianalogit, joista ensimmäinen tuli Suomessa markkinoille tänä syksynä.

Juha Saltevo

Huumeita kokeilleet siviilipalvelusmiehet vuonna 1995

Varusmiesten huumekokeiluja on seurattu kyselytutkimuksin jo vuodesta 1968 lähtien. Siviilipalvelusmiesten osalta ei vastaavaa seurantaa ole aiemmin tehty. Nyt tehdyssä kyselytutkimuksessa ilmeni, että varusmiehiin verrattuna siviilipalvelusmiehet ovat kokeilleet yli kaksi kertaa yleisemmin huumeita, ja että noin neljäsosa siviilipalvelusmiehistä käyttää niitä säännöllisesti. Tavallisimmin käytettyjä huumeita ovat kannabisvalmisteet ja erilaiset lääkkeet. Huumeiden käytölle altistavia tekijöitä ovat huumeiden käyttö tuttavapiirissä, pitkäaikainen työttömyys siviilissä sekä alkoholin käyttö ja tupakointi.

Timo Koponen, Juhani Niemelä, Jukka-Pekka Hiltunen, Jussi Kauhanen

Vanhusten lonkkamurtumat ja niiden ehkäisy

Vanhusten reisiluun yläosan murtumat eli lonkkamurtumat ovat niin inhimillisesti kuin taloudellisesti merkittävä kansanterveysongelma. Viimeisen 25 vuoden aikana lonkkamurtumien määrä on kolminkertaistunut Suomessa, ja on nyt noin 6 300 murtumaa vuodessa. Jos ehkäiseviin toimiin ei ryhdytä, murtumien määrä tulee vielä voimakkaasti lisääntymään 2000-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä vanhusväestön määrän lisääntyessä.

Pekka Kannus, Jari Parkkari, Jussi Heikkilä, Ilkka Vuori