Tuumorimarkkerien merkitys kolorektaali-syöpäpotilaiden hoitossa

Kolorektaalisyöpä on tavallisimpia syöpälajeja teollisuusmaissa. Kolorektaalisyöpäpotilaiden määrä kaksinkertaistuu seuraavien kymmenen vuoden aikana, jolloin vuosittain sairastuu yli 3 000 ihmistä. Potilaan ennuste on hyvä, jos syöpä havaitaan ja leikataan varhaisessa vaiheessa. Sen sijaan ennuste on huono, jos tauti on laajalle levinnyt. Nykyään on mahdotonta ennustaa, kenellä syöpä uusii, ja siksi kaikkia potilaita seurataan leikkauksen jälkeen yleensä viiden vuoden ajan. Seuranta on aiheellista, sillä myös uusiutunut tauti voidaan aikaisessa vaiheessa hoitaa onnistuneesti leikkauksella. Myös sytostaatti-, solunsalpaaja- ja sädehoidolla on tehoa kolorektaalisyövässä, ja näitä hoitomuotoja voidaan tarjota potilaille, joiden ennuste on huono.

Monika Carpelan-Holmström

Homepölykeuhkon pitkäaikaisvaikutukset 14-vuotisseurannassa

Homepölykeuhko on työperäisen astman ohella viljelijöiden tärkeimpiä ammattitauteja. Tautiin on sairastunut 1980-luvun alun jälkeen 100-300 viljelijää vuosittain. Sairastumisen aiheuttaa altistuminen homeiselle heinälle, oljelle tai viljalle. Homepölykeuhkon sairastaneilla on todettu suurentunut riski keuhkojen toiminta-arvojen huononemiseen, mutta myös "terveillä" maanviljelijöillä on todettu suurentunut hengityselinsairauksien ja keuhkojen toiminta-arvojen huononemisen riski. Tämän vuoksi homepölykeuhkon pitkäaikaisennustetta tutkittaessa verrokkiryhmä on välttämätön. Kuitenkaan homepölykeuhkon pitkäaikaisennusteesta ei ennen tätä tutkimusta ole tehty yhtään kontrolloitua tutkimusta.

Riitta Erkinjuntti-Pekkanen

Metabolinen oireyhtymä Suomessa

Aikuistyypin diabeteksella, aivohalvauksella ja sepelvaltimotaudilla on yhteinen etiologinen tekijä: insuliiniresistenssi ja siihen kytkeytyvä vaaratekijöiden ryväs, metabolinen oireyhtymä. Perinteiset vaaratekijät (tupakka, kolesteroli ja hypertonia) selittävät noin puolet sepelvaltimotaudin synnystä. Metabolinen oireyhtymä selittänee suuren osan tuntemattomaksi jääneestä sepelvaltimotaudin etiologiasta ja myös suuren osan aikuistyypin diabeteksen puhkeamisesta.

Mauno Vanhala

Lääkärin ammatin valo- ja varjopuolet ennen ja nyt

Lääkärin ammatti on kokenut useita muodonmuutoksia 1800-luvun piirilääkäristä nykypäivän terveyskeskus- ja sairaalalääkäriksi. Tieto, menetelmät ja välineet ovat matkan varrella moninkertaistuneet, mutta lääkäreiden kokemat ammatin valo- ja varjopuolet ovat säilyneet melko samanlaisina. Työn monipuolisuus ja vaihtelevuus sekä kanssakäyminen ihmisten kanssa ovat aina olleet lääkärin työn hyviä puolia. Suuri työmäärä, epäsäännölliset työajat, ja varsinkin kiire ja liiallinen vastuu on koettu ja koetaan edelleen ammatin varjopuoliksi.

Jaana Virkki, Esko Kumpusalo, Kari Mattila, Irma Virjo, Liisa, Neittaanmäki, Harri Hyppölä, Santero Kujala, Riitta Luhtala, Hannu Halila, Mauri Isokoski

Missä hoidettavat ovat yhden ja kahden vuoden kuluttua? Selvitys Keski-Suomen läänin terveyskeskus-sairaaloissa, vanhainkodeissa, kotisairaanhoidossa ja kotipalvelussa 1994-1996

Tarkoituksenmukainen hoidonporrastus on tavoitteena jokaisessa sairaanhoidon yksikössä. Keski-Suomen läänissä selvitettiin, missä terveyskeskus-sairaaloiden, vanhainkotien, valvotun kotisairaanhoidon ja kotipalvelun potilaat olivat vuoden ja kahden vuoden kuluttua lähtötilanteesta. Yleinen suunta oli kaikilla hoidonportailla sama: joko pysyttiin entisellä portaalla tai siirryttiin lyhyt-aikaisesta pitkäaikaiseen ja avohoidosta laitoshoitoon. Vain ani harva siirtyi pitkäaikaisesta laitoshoidosta avohoitoon. Varsinkin vanhainkotien lyhytaikaishoidosta siirryttiin yleisesti saman laitoksen pitkäaikaishoitoon. Avohoidossa samanaikaisesti kotisairaanhoitoa ja kotipalvelua saavat asiakkaat näyttivät pysyvän pitkään tällä hoidonportaalla. Hoidettavien lähtötaso arvioitiin Vasa-asteikolla, joka mittaa avuntarvetta päivittäisissä perustoimissa.

Pertti Karppi, Marketta Korhonen, Marja-Leena Kärkkäinen, Tapio Tervo

Työkyvyttömyyseläkeasian käsittely eläkevakuutuslaitoksessa

Hoitavat lääkärit ja muut terveydenhuollon asiantuntijat eivät välttämättä tunne riittävästi eläkevakuutuslaitoksen toimintaa ja eläkeratkaisuprosessia. Tämä tuntemus on kuitenkin tarpeen, jotta ratkaisut tulisivat ymmärrettävästi perustelluiksi myös eläkkeenhakijoille. Artikkelissa tarkastellaan työeläkelaitoksen sitä toimintaympäristöä, jossa vakuutuslääkäri työskentelee.

Juhani Juntunen

Kansallinen ympäristöterveysohjelma valmistunut

Helsingissä pidettiin kesällä 1994 Euroopan ympäristö- ja terveysministerien kokous, jossa päätettiin, että jokaisessa Euroopan maassa laaditaan kansallinen ympäristöterveysohjelma. Suomi on saanut ohjelmansa valmiiksi toisena maana, Ruotsin jälkeen. Ohjelman laatinut toimikunta on selvittänyt ympäristöterveyden tilaa ja ongelmakohtia, määritellyt tavoitteet ja pohtinut keinoja terveellisen ympäristön turvaamiseksi.

Marianne Jansson

MS-taudin diagnosoinnin uudet haasteet

Multippeliskleroosin diagnosointi on edelleen haaste, vaikka uusien magneettikuvausmenetelmien ansiosta saadaan entistä tarkempaa tietoa taudin aktiivisuudesta ja leesioiden laaja-alaisuudesta. Koska uusien lääkehoitojen avulla voidaan hillitä MS-tautia, on diagnoosin oltava tarkka ja riittävän varhainen. Tampereella tehdyn retrospektiivisen tutkimuksen perusteella suositellaan MS-taudin diagnostisiksi tutkimuksiksi kliinisen tutkimuksen lisäksi aivojen magneettikuvausta, joka kuvantaa MS-plakit sekä likvori-analyysiä, mistä intratekaalisen IgG-tuotannon määritys ja oligoklonaalisten vyöhykkeiden tutkiminen isoelektrisellä fokusoinnilla ovat hyödyllisimpiä. Yhdenmukaisen diagnostisen käytännön toivotaan karsivan epäoleellisia tutkimuksia ja hillitsevän kustannuksia.

Maritta Ukkonen, Prasun Dastidar, Irina Elovaara

Kolonoskopia vai kolonografia?

Kolonoskopia on turvallinen ja tehokas paksusuolen tutkimus, jonka käyttö on viime vuosina lisääntynyt muun muassa indikaatioiden väljentymisen vuoksi. Se on herkempi ja spesifisempi kuin kolonografia ja kun tähystyksessä voidaan samalla tehdä toimenpiteitä, sen käyttö tulee osin myös taloudellisemmaksi ja potilaalle helpommaksi. Kolonoskopia olisikin usein hyödyllinen ensisijaisena tutkimuksena varjoainekuvauksen sijasta. Sen saatavuus on kuitenkin rajallinen, ja tähystystä joudutaan käyttämään valikoiden tärkeimpiin aiheisiin. Näistä kolorektaalisyövän riskiryhmien seulonnassa ja seurannassa kolonoskopia on korvaamaton.

Ilkka Krekelä

Purentaelinperäinen päänsärky

Päänsäryn ja purentaelimen toimintahäiriön mahdollinen yhteys on ollut kiinnostuksen kohteena erityisesti hammaslääketieteellisessä tutkimuksessa ja kirjallisuudessa jo pitkään. Päänsärky on todettu purentadysfunktioista kärsivillä potilailla hyvin yleiseksi oireeksi; se on heillä jopa kaksi kertaa yleisempi kuin vertailuryhmissä yleensä.

Heli Forssell