20906 osumaa

Epikutaani- eli lapputesti kosketusallergian osoittamisessa

Epikutaani- eli lapputestaus on ihotautien erikoislääkärin perustutkimus viivästyneestä allergiasta johtuvan kosketusihottuman tutkimiseen ja sen aiheuttajan tunnistamiseen. Se antaa tietoa aineista, joita potilaan tulee välttää, jotta ihottuma paranee ja sen uusiutuminen estyy. Kosketusihottumat kuuluvat tavallisimpiin ihotauteihin, joita tutkitaan ja hoidetaan sekä sairaaloiden poliklinikoilla että avoterveydenhuollossa. Jokaisen kosketusihottumatapauksen huolellinen selvittäminen vähentää ihottumasta aiheutuvia haittoja ja hoitojen ja toistuvien sairauslomien kustannuksia. Epikutaanitestaus antaa tärkeää tietoa työperäisten ihottumien korvauskysymyksissä sekä potilaan ammatinvalintaan, uudelleenkoulutukseen ja onnistuneeseen uudelleensijoitukseen työelämässä.

Suomen Kontaktidermatiittityöryhmä

Interpersonaalinen psykoterapia

Interpersonaalinen psykoterapia on kohdennettua, ajallisesti rajattua ja lyhytaikaista psykoterapiaa. Se korostaa masennuspotilaan ajankohtaisia interpersonaalisia vuorovaikutussuhteita, samalla tiedostaen masennuksen geneettiset, biokemialliset, kehityshistorialliset ja henkilökohtaiset syytekijät. Interpersonaalinen psykoterapia käsittää yleensä 16-25 istuntoa 4-6 kuukauden aikana. Samaa tekniikkaa voidaan käyttää myös pitkäaikaisessa terapiassa. Interpersonaalinen psykoterapia soveltuu erityisesti masennuksen hoitoon, joko yksinään tai yhdistettynä lääkehoitoon.

Teijamari Laasonen-Balk, Hannu Koponen

Todetaanko nuorten ihmisten sarkoomat ajoissa?

Joka päivä miltei kaksi nuorta ihmistä sairastuu syöpään Suomessa. Ikäryhmässä 16-35 vuotta todetaan noin 600 uutta syöpätapausta vuosittain. Koska syöpä on yleensä vanhempien ihmisten sairaus, ei pahanlaatuista tautia osata heti epäillä nuorella. Perusterveydenhuollossa ei tunnisteta syövän oireita nuorilla riittävän nopeasti ja kallisarvoista aikaa kuluu taudin päästessä leviämään muualle elimistöön. Jokainen yli senttimetrin kokoinen kasvava kyhmy on epäilyttävä syövän suhteen ja selvä aihe lisätutkimuksiin. Kirjoittajat haluavat tässä artikkelissa kiinnittää huomiota erityisesti nuorten ihmisten pehmytkudos- ja luusarkoomiin.

Pirkko Kellokumpu-Lehtinen, Tuula Lehtinen, Juha Nevalainen

Estrogeeni näyttää vähentävän Alzheimerin taudin riskiä

Estrogeenilla on tunnettujen hormonivaikutustensa lisäksi muita mielenkiintoisia solutason vaikutuksia. Se edistää kolinergisten neuronien kasvua, stimuloi amyloidiproteiiniprekursorin sekretiinientsyymin aineenvaihduntaa ja näyttää myös vaikuttavan apolipoproteiinin E:hen. Kuulostaako tutulta? Nuo solutason vaikutukset voisivat kaikki olla eduksi Alzheimerin taudissa, ja estrogeenia onkin käytetty Alzheimerin taudin hoidossa.

Robert Paul

Sytomegalovirus huijaa immuunipuolustusta elegantisti

Useat sytomegaloviruksen kehityskierron myöhäisempien vaiheiden proteiinit pystyvät salpaamaan antigeenien esittelyn sytotoksisille T-soluille ja sitä kautta viruksen infektoimien solujen tuhon. Nyt on selvinnyt myös, miten runsain mitoin tuotettava kaikkein ensimmäinen proteiini huijaa immuunijärjestelmää: proteiini fosforyloi itsensä niin, ettei isäntäsolun solulimassa tapahtuva prosessi kykene hoitelemaan sitä.

Matti Viljanen

Adenoviruksestako syöpälääke?

Amerikkalaiset tutkijat ovat muuntaneet adenovirusta niin, että se iskee vain sellaisiin soluihin, joiden "syöväntorjuntageeni" p53 puuttuu täysin tai on viallinen. Tämä geeni estää esimerkiksi mutaatioiden vaurioittamaa DNA:ta kahdentumasta, kunnes vaurio on korjattu. Jos korjaus ei onnistu, p53 käynnistää solussa apoptoosiksi kutsutun itsetuhoon johtavan tapahtumaketjun. p53-geenin puutteellisen toiminnan on ajateltu olevan merkittävä tekijä yli 50 %:ssa erilaisista syövistä.

Matti Viljanen

Luetun ymmärtäminen

Joukko kriittisen huolestuneita oxfordilaiskollegoita testasi, miten hyvin sairaalamiitinkiin osallistuvat apulais-, erikois- ja yleislääkärit muistivat edellisestä British Medical Journalista lukemiensa alkuperäisartikkelien sisältöä. Kysymyksiä tehtiin 140 lääkärille. Jos lääkäri väitti lukeneensa tietyn artikkelin, hänelle tehtiin lisäkysymyksiä. Kysely oli kirjallinen ja siihen vastattiin nimettömästi. 75 % vastaajista väitti lukeneensa ainakin yhden artikkelin BMJ:stä. Näistä kuitenkin vajaa puolet eli 48 % osasi vastata oikein edes yhteen sisältöä koskevaan oikein-väärin-tyyppiseen monivalintakysymykseen.

Robert Paul

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030