Itäsuomalaisten nuorten veren kolesterolipitoisuuden ja ruokavalion muutos 1984-1995

Itäsuomalaisten nuorten ruokavalio on kymmenessä vuodessa parantunut rasvojen osalta olennaisesti ja veren kolesterolipitoisuus on pienentynyt lähes 10 %. Sekä koti- että kouluruoka on muuttunut terveellisemmäksi. Kouluruoassa tyydyttyneen rasvan osuus energiansaannista on vähentynyt erityisen selvästi. Vuonna 1995 koko päivän ruokavaliossa tyydyttyneen rasvan osuus energiansaannista oli pojilla 16 % ja tytöillä 15 %. Suositusten mukaan tyydyttyneen rasvan osuuden tulisi olla enintään 10 % energiansaannista, joten parantamisen varaa on edelleen. Terveyskasvatuksessa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että juustosta on tullut suurin tyydyttyneen rasvan lähde.

Erkki Vartiainen, Outi Forsman, Kerttu Tossavainen, Päivi Kleemola, Pekka Puska

Turvahousut lonkanseudun murtumien ehkäisyssä

Lonkkamurtuma on vanhuksilla kaatumistapaturman vakava seuraus. Kaatuilun ehkäisemisessä on tärkeintä kaatuilua aiheuttavien syiden selvittäminen, esim. taustalla olevien sairauksien diagnosointi ja hoito sekä asuinympäristön muuttaminen turvallisemmaksi. Kaatuilua on yritetty ehkäistä myös kuntoutuksella tai jopa rajoittamalla vanhuksen liikkumista. Lupaavia tuloksia on saatu lonkan mekaanisella suojaamisella, joka pehmentää ja siirtää lonkkaan kohdistuvaa iskua kaatumisen yhteydessä. Tampereella on kokeiltu turvahousujen käyttöä lonkkamurtumien ehkäisykeinona. Vuoden kokeilujakson jälkeen turvahousujen käyttö vähensi selvästi lonkan seudun murtumia. Ongelmana oli turvahousujen käytön keskeyttäminen. Tarvitaan vielä turvahousujen tuotekehittelyä ja asenteiden muuttamista myönteisemmäksi niiden käyttöä kohtaan. Kirjoittajien mukaan kyse on samantapaisesta ongelmasta kuin pyöräkypärän käytön kanssa.

Pirkko Jäntti, Heikki Aho, Päivi Mäki-Jokela

Uusi verikoe akuutin pankreatiitin diagnostiikkaan

Pankreatiitin laboratoriodiagnostiikassa nojaudutaan pitkälti seerumin amylaasin mittaamiseen, mutta tämä koe on diagnostinen vain noin 80 %:lla potilaista. Pankreatiitin patofysiologiassa tärkeä tapahtuma on haimansisäisen trypsinogeenin muuttuminen trypsiiniksi, sillä se saa alulle kudosproteolyysin ja pankreatiitin kliiniset oireet. HYKS:n kliinisen kemian laitoksen ja kirurgian klinikan välinen yhteistyö on kohdistunut seerumin trypsiinin ja sen vaikutuksia estävän alfa1-antitrypsiinin kompleksin mittaamiseen pankreatiittipotilailla. Tavoitteena on tietenkin ollut verikoe, jolla pankreatiitti voitaisiin diagnosoida entistä osuvammin.

Robert Paul

Raudanpuuteanemia yhteydessä kuumekouristuksiin?

Napolilaistutkijat selvittivät, onko lasten kuumekouristelulla ja raudanpuuteanemialla yhteyttä. Perustaksi tälle äkkiseltään kohtalaisen mielikuvituksekkaalta tuntuvalle tutkimusasetelmalle kirjoittajat esittävät, että rautaa tarvitaan monen neurotransmitterin kofaktorina ja että monoamiini- ja aldehydioksidaasientsyymien aktiivisuudet ovat pienentyneet raudanpuutteessa, minkä onkin todettu olevan yhteydessä varhaislapsuuden kehitys- ja käyttäytymishäiriöihin.

Robert Paul

Erytropoietiinin eritys lisääntyy lentomatkalla

Erytropoietiinin (EPO) säätelyssä kudoshapetuksen tila on tärkeä tekijä: mitä matalampi kudosten happiosapaine, sen herkemmin lisääntyy erytropoietiinin eritys. Lentokoneiden matkustamossa paine vastaa noin 2 500 metrin korkeudella vallitsevaa ilmanpainetta, jossa valtimoveren happisaturaatio on noin 90 %.

Robert Paul

AIDS-potilaiden tuberkuloosi muuttuu herkästi lääkeresistentiksi

San Franciscossa tehty tutkimus antaa viitteitä siitä, että hyvästä hoidosta huolimatta immuunikatopotilaiden tuberkuloosilla on voimakas taipumus muuttua resistentiksi. Pelkän immuunikadon todettiin lisäävän resistenssin kehittymisriskiä 20-kertaiseksi. Huono hoitomyöntyvyys oli lähes yhtä tärkeä erillinen riskitekijä. Ruoansulatuskanavan oireet lisäsivät riskin kymmenkertaiseksi.

Matti Viljanen

Kirpun oksennus

Virulenssilla tarkoitetaan bakteerin ominaisuuksia, jotka tekevät siitä äkäisen taudinaiheuttajan. Meitä tietysti kiinnostaa eniten bakteerin ja ihmisen välinen kamppailu ja se, miten bakteeri ihmisen puolustusmekanismeja huijaa. Draamassa on kuitenkin muitakin näyttelijöitä. Tutkimus ruttobakteerista ja kirpusta osoittaa, miten kirjava valikoima bakteerien ominaisuuksia taudin syntyyn vaikuttaa.

Heikki Arvilommi

Turismia ei saa rajoittaa koleran takia

WHO muistuttaa, että vaikka koleraa esiintyy ainakin 35 maassa pääasiassa Afrikassa, Amerikassa ja Aasiassa, sen leviämisen estäminen on mahdollista vain vedenjakelujärjestelmien ja viemärijärjestelmien rakentamisella, hyvällä hygienialla koko yhteiskunnassa sekä ruoan turvallisuutta lisäämällä.

Pentti Huovinen

Yhdysvaltojen terveydenhuolto keskellä historiansa suurinta mullistusta Osa 2. Säännelty hoito ja sen vaikutukset terveyspalvelujärjestelmään

Säännellyn hoidon leviäminen on ollut Yhdysvalloissa nopeaa muutaman viime vuoden aikana ja vuoteen 2 000 mennessä ennustetaan yli 2/3:n vakuutetuista amerikkalaisista kuuluvan sen piiriin. Palvelujen tuottaminen ja rahoittaminen on nyt koordinoidumpaa ja lääkärin rooli on muuttunut aiemmasta potilaan asianajosta käytettävissä olevien resurssien allokointiin. Säännellyn hoidon organisaatiot toimivat liike-elämän lainalaisuuksien mukaan ja kustannusten alentaminen on niiden eräänä keskeisenä tavoitteena. Tämä ei kuitenkaan tapahdu laadun kustannuksella, koska laadunvarmennusohjelmien sisäänajo järjestelmiin on täydessä käynnissä. Sairaalapalvelujen käyttö ja tarve ovat laskusuunnassa. Ennustettua kehitystä tarkastellaan noin 5 miljoonan ihmisen väestöpohjan omaavalla suur-Philadelphian alueella.

Kimmo Räsänen

Potilaiden kokemuksia tiedonsaannin, kohtelun ja osallistumisen toteutumisesta terveyskeskuslääkärin vastaanotolla

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista annettiin vuonna 1993. Potilaiden kokemuksia tiedonsaannista ja kohtelusta on selvitetty jo aiemmin, mutta tutkimuksia mielenterveyden häiriöiden yhteydestä potilaiden kokemuksiin lääkärin vastaanotosta ei ole tehty. 200 turkulaiselle terveyskeskuslääkärin vastaanotolla käyneelle potilaalle tehtiin puhelinhaastattelu näiden kysymysten selvittämiseksi. Suurin osa tutkituista oli tyytyväisiä, mutta joka neljännen mielestä tiedonsaannissa vastaanoton yhteydessä oli ollut joitakin puutteita. Haastatellut, joilla oli mielenterveyden häiriö, olivat muita yleisemmin tyytymättömiä tiedonsaannin riittävyyteen ja mahdollisuuteensa osallistua omaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Britta Sohlman, Matti Joukamaa, Ville Lehtinen