Regionaalisen anestesian vaikutukset äidin ja sikiön verenkiertoon keisarileikkauksessa

Regionaalinen anestesia on ny- kyään tavallisin anestesiamuoto keisarileikkauksissa. Spinaali- ja epiduraalipuudutus voivat aiheuttaa muutoksia äidin verenkierrossa, ennen kaikkea hypotensiota tai bradykardiaa, jotka saattavat vaikuttaa sikiön hyvinvointiin. Hypotension estämiseksi aloitetaan ennen puudutusta nesteinfuusio ja äiti pidetään osittaisessa kylkiasennossa toimenpiteen aikana. Lisäksi annetaan tarvittaessa vasopressoria, tavallisimmin efedriiniä, laskimoon.

Juha Karinen

Terveyspalvelujen suurkäyttäjät

Tutkimuksen kohteena olivat terveyspalveluja tavanomaista runsaammin käyttävät potilaat, ns. terveyspalvelujen suurkäyttäjät. Lääkärit kokevat usein tämän potilasryhmän vaikeahoitoiseksi, ja potilaiden runsaat käynnit ja heille usein tehtävät laajat tutkimukset kuormittavat myös terveydenhuoltomme aineellisia voimavaroja. Tutkimusaineisto kerättiin Turun terveyskeskuksen kahdelta terveysasemalta ja se käsitti 96 suurkäyttäjäpotilasta ja 466 terveysasemien muuta potilasta. Tarkoituksena oli selvittää näiden potilaiden somaattista ja psykiatrista terveydentilaa, sosiaalista tilannetta ja luoda kliinisesti käyttökelpoinen ryhmittely, jota voisi käyttää hoitoa suunniteltaessa hyväksi.

Hasse Karlsson

Viranomaisrekisterit terveyden ja terveyspalvelujen käytön tutkimusaineistona

Viranomaiset ylläpitävät lakisääteisesti useita väestön terveydentilaa ja terveyspalvelujen käyttöä koskevia rekistereitä. Rekisterien pääasiallinen käyttötarkoitus on tilastotuotanto ja terveydenhuollon toiminnan seuranta, mutta myös väestön terveyttä ja terveysturvaa koskevassa tutkimuksessa niillä on tärkeä ja viime vuosina lisääntynyt merkitys. Rekisterit soveltuvatkin hyvin terveystutkimusten aineistoiksi tietojen luotettavuuden ja kattavuuden vuoksi. Tietokoneet ja ohjelmistot mahdollistavat suurten aineistojen käsittelyn, ja ne ovat poistaneet tekniset esteet rekisterien tutkimuskäytöltä. Nykyinen Suomen viranomaisrekisterejä koskeva tietosuojakäytäntö tarjoaa mahdollisuudet suhteellisen joustavaan rekisterien tutkimuskäyttöön rekisteriyhdistelyt mukaanlukien. Euroopan Unioniin liittymisen myötä valmisteluun tulleessa tietosuojalainsäädännön uudistuksessa olisi syytä ottaa huomioon myös tutkimuksen tarpeet.

Ilmo Keskimäki, Marjo Salinto, Seppo Koskinen

Pientaajuisten sähkö- ja magneettikenttien terveyshaitat

Pientaajuisten sähkö- ja magneettikenttien, kuten näyttöpäätteiden ja voimajohtojen kenttien, mahdolliset terveyshaitat nousevat ajoittain tiedotusvälineissä esiin. Tutkimuksissa ei magneettikenttäaltistuksesta ole havaittu olevan vaaraa lisääntymisterveydelle eikä voimajohtojen kentistä syöpävaaraa. Pitkäaikainen altistus sähkö- ja elektroniikka-alan ammateissa tosin saattaa hieman lisätä leukemian ja aivokasvainten riskiä. Sähkö- ja magneettikenttien terveyshaitat eivät ole kansanterveyden kannalta ongelma. Kuitenkin vasta useat negatiiviset tutkimukset voivat yhdessä antaa varmuuden pientaajuisten kenttien ehdottomasta vaarattomuudesta.

Jorma Tikkanen

Pre-eklampsian ja HELLP-oireyhtymän toipumisvaihe

Raskauteen liittyvän komplikaation, pre-eklampsian, etiologiaa ja patogeneesiä on tutkittu tiiviisti jo vuosikymmenien ajan, mutta siitä toipumista ei ole tutkittu läheskään yhtä paljon. Kartoittaaksemme vaikean pre-eklampsian toipumisvaihetta tutkimme 100 potilaan hoitotulokset ja vertasimme niitä erään pre-eklampsian erikoisryhmän - HELLP-oireyhtymän - hoitotuloksiin. Kaikkien elinjärjestelmien toipuminen oli nopeaa eikä välitön toipumisnopeus synnytyksen jälkeen eronnut näiden ryhmien välillä. Useimmat poikkeavat arvot normalisoituivat ensimmäisen viikon aikana ja noin neljäsosalla ne säilyivät lievästi suurentuneina vielä kahden kuukauden kuluttua synnytyksestä Viime aikoina julkaistujen tutkimustulosten perusteella on syytä olettaa, että nämä potilaat voivat olla iskeemisen sydäntaudin riskiryhmää, erityisesti myöhemmin menopaussin jälkeen.

Nonna Makkonen, Pertti Kirkinen

Geenimonistusmenetelmät klamydiainfektion toteamisessa - aika siirtyä virtsanäytteiden tutkimiseen

Herkät geenimonistukseen perustuvat menetelmät ovat tuoneet merkittävän parannuksen sukupuoliteitse leviävän klamydiainfektion diagnostiikkaan. Nykyään tätä varten on saatavissa kolme erilaista geenimonistustestiä, ja niitä on jo rutiinikäytössä useissa mikrobiologian laboratorioissa. Uusien mikrobinosoitusmenetelmien merkittävä etu viljelyyn verrattuna on, että ne herkkyytensä ansiosta soveltuvat hyvin virtsanäytteiden tutkimiseen. Helppo näytteenotto mahdollistaisi myös riskiryhmien seulonnat. Testeihin liittyy kuitenkin vielä ratkaisemattomia ongelmia, joista laboratorioiden ja tuloksia käyttävien kliinikoiden on syytä olla selvillä.

Rafael Pasternack, Ari Miettinen, Pauli Vuorinen

Oikeuskemiallisesti todetut myrkytyskuolemat vuosina 1993-1995

Myrkytyskuolemien kehitykselle on muutamana viime vuotena ollut leimallista myrkytysten kokonaismäärän kasvu. Suurimmaksi osaksi syynä olivat alkoholimyrkytykset. Lääkeainemyrkytysten kasvu oli vähäisempää ja painottui pääasiassa masennuslääkkeiden ja opioidien osalle. Tärkein yksittäinen lääkeaine oli dekstropropoksifeeni, joka on johtanut myrkytyskuolematilastoa koko 1990-luvun ajan.

Erkki Vuori, Ilkka Ojanperä, Ilpo Rasanen

Sähköyliherkkyys - onko sitä olemassa?

Sähkölle herkistymistä on tutkittu paljon varsinkin Ruotsissa, Tanskassa ja Yhdysvalloissa. Suomessa asiasta on kirjoitettu vain yleistajuisia kirjoituksia. Kuitenkin Suomessakin on henkilöitä, jotka ovat sähkölle herkistyneitä tai ainakin kokevat oireita ja yhdistävät oireet sähköön. He ovat käyneet ehkä lääkärien vastaanotolla, jopa syrjäytyneet työelämästä. He ovat sitä mieltä, että sähköyliherkkyys on syynä heidän kokemiinsa oireisiin. Tässä kirjoituksessa luodaan katsaus aiheesta tieteellisiin tai ammattilehdissä julkaistuihin kirjoituksiin.

Rauno Pääkkönen, Jukka Uitti, Jari Polvi

Pakkotoimet ja rajoitukset psykiatrisessa sairaalahoidossa

Kautta vuosisatojen mielisairaisiin on kohdistettu pakkotoimia ja rajoituksia, joiden tarkoituksena on kontrolloida heidän käyttäytymistään ja auttaa sairastunutta. Viime vuosikymmeninä kiinnostus mielisairaiden oikeuksiin on johtanut pakon ja rajoitusten käytön voimakkaaseen vähentämiseen lainsäädännön kautta. Mielenkiinto on kohdistunut etupäässä tahdosta riippumattomaan hoitoon, kun taas hoidonaikaiset pakkotoimet ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa tutkittiin pakkotoimien ja rajoitusten toteutumista työikäisen väestön psykiatrisessa sairaalahoidossa. 44 % potilaista oli joutunut pakkotoimien ja rajoitusten kohteeksi. Kansainvälisessä vertailussa luvut vaikuttavat suurilta ja antavat aihetta etsiä tapoja pakon käytön vähentämiseksi.

Riittakerttu Kaltiala-Heino, Pekka Laippala

Iranilaisen miehen tapaus - kuvaus kidutuskokemusten hoidosta

Traumaperäinen stressireaktio on normaali seuraus kidutuksesta. Iranilaista miestä oli pidetty vangittuna ja häntä oli kidutettu poliittisten mielipiteidensä vuoksi saahin ajan Iranissa. Miehen paettua maasta ja muutettua Ruotsiin asumaan ahdistusreaktion oireet alkoivat. Hän kärsi monista yleistyneistä ehdollisista reaktioista, jotka esiintyivät jokapäiväisissä tilanteissa. Oireina esiintyi jännittyneisyyttä, raajojen vapinaa, keskittymisvaikeuksia ja erilaisia pelkoja. Hän hakeutui terapiaan, jossa käytettiin kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuvia sovelluksia, mm. itsehavainnointia, sovellettua rentoutusta ja altistusta ongelmatilanteille. Puolentoista kuukauden terapiajakson jälkeen mies pystyi hallitsemaan kaikki ongelmatilanteet ilman liiallisia reaktioita. Oheinen tapauskertomus julkaistaan 10 vuotta terapian jälkeen.

Tero E. Timonen, Martti T. Tuomisto